Minä ja Dj. ATTILA EKIM Toproofilla (huomaa kaverin upeat thaimaalaiset housut)
Tässä istun, enkä muuta voi. Istun uima-altaan vieressä, baarin tuolilla. Tänä iltana lennetään takaisin Suomeen. Pari viikkoa on takana. Hiki valuu. Taivas on sees. Eilen näkyi pari Cumulus-pilveä. Mitään ihmeempää uutta ei ole tapahtunut. Huone piti luovuttaa kymmeneltä ja lento on puoli yksitoista illalla. Palloilemme täällä alla-alueella vielä tämän päivän. Päivisin ollaan oltu aktiivisia ja osallistuttu vesijumppaan. Siihen samaan, jota on vedetty lähes joka päivä.
Ruoka on ollut hyvää, pidän erityisesti erilaisista äyriäis-, rapu- ja kalapastoista. Niitä täytyy opetella tekemään kotosalla. Kokki kertoi, että paksumpaa pastaa keitetään 10 minuuttia ja spagettia 7 minuuttia. Erikseen tehdään kastike, joka voi olla kasviksista, tomaatista tai äyriäisistä. Oliiviöljyä on pelkästään. Ei lainkaan voita. Erilaisia salaatteja on ollut tarjolla ”vino pino”. Pizzakokki toi minulle eilen henkilökohtaisesti tonnikala-juustokroisantin. Pizzoja on ollut myös sen seitsemää sorttia. Ohuita ja paksuja. Kakkuja on lounaalla ja päivällisillä neljää viittä laatua. Toisella viikolla olen jättänyt kakut ja jäätelöt väliin (paitsi (sacher-kakkua). Ei maun takia vaan vyötärön takia.
Eilen oli karaokeilta. Esitin Beatlesin A hard days nightin lausumalla. Ei herättänyt suurempaa huomiota. Saksalaiset ja ranskalaiset osallistujat eivät ehkä tunnistaneet kappaletta. Mölisivät vain. Näin korkealta putosi tämä tähdenlento. Vedin vielä Beatlesin Long and windy roadin, mutta palasin taviksena pöytäni ääreen. Katoavaista on maine ja kunnia. Saksalaiset ja ranskalaiset ryhmät hoitelivat oman maan kielisillä lauluilla karaoken muille linjoille. Meikäläisiä ei ollut koko matkan aikana isoissa ryhmissä. Hyvä Suomi. Olemme selvästi eurooppalaisia.
Toissailtana hypättiin jopa tanssilatttialle. Sama tuttu bändi veteli twistiä, niin olihan se kokeiltava. Vielä löytyi polvista jenkkaa ainakin hetkellisesti. Nuori ohjelmatyttö kehui meidän tantsausta ja muutenkin erityisesti vaimoni kauneutta.
Pieni ylläri koettiin, kun palautin avaimen. Kaupunkivero. Se on 3 € /persoona/päivä. Meiltä eläkeläisiltä yhteensä 84 €. TUIn sivuilla sanottiin, että kaupunkiveroja saattaa olla. Niin saattoi.
Toivon mukaan olemme edes hieman ruskeampia kuin tullessa. Siten valmistaudutaan juhannuksen käristyskupoliin (vesisateeseen?) ja makkaran paistoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti