Mitäpä jos kuntien määrää vähennettäisiin reippaasti. Jokaisella hyvinvointialueella voisi olla 4-5 kuntaa. Nämä vastaisivat nykyisten kuntien tehtävistä. Kunnat saisivat itse valita kumppaninsa, mutta vain rajanaapurin kanssa voi tehdä liitoksia. Nykyisin maassamme on 308 kuntaa. Tulevaisuudessa kuntia olisi noin 80-100. Nykyisin pienten kuntien tehtävät ovat varsin vaatimattomia. Kyky tarjota palveluita koulutuksen, työllisyyden ja vapaa-ajan suhteen on kyseenalainen. Jatkossa yhdistettyjen voimavarojen myötä palveluja voitaisiin oikeasti tuottaa kuntalaisille. En tiedä, mutta eikö tämä voisi parantaa ihmisten elämää.
Mitäpä jos Pohjoismaat liittyisivät liittovaltio iso. Scandinavia countries eli Norden. Jokainen maa säilyttäisi oman perustana. Suomi ja Islanti olisivat tasavaltoja ja loput olisivat kuningaskunta. Ulkopolitiikka olisi yhteinen. Kerran neljässä vuodessa äänestettäisiin parlamenttivaaleissa. Pääkaupunki olisi joko Tukholma tai Kööpenhamina. Tai ei pääkaupunki vaan hallinnollinen keskuskaupunki. Siellä olisivat liittovaltion virastot. Toki ne olisivat myös hajautettuna eri maissa. Hallitus vastaisi Nordenin asioista. Olisikohan silloin paremmin meillä kaikilla ?
Mitäpä jos edistykselliset EU-maat ja Australia, Kanada, Japani ja Etelä-Korea tekisivät kauppaliittoutuman. Euroopan maista siihen kuuluisivat Ranska, Saksa, Britannia, Italia, Espanja, Portugali, Hollanti, Belgia ja Pohjoismaat. Muut Euroopan maat voisivat hakea ehdokkuutta jäsenkandidaateina. Tärkeät kriteerit olisivat oikeusvaltio, korruption vähäisyys ja taloudellinen vakaus. Maailman mitassa talousliittoutuma neuvottelisi Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden maiden kanssa kauppaehdoista. Uudella liittoutamalla olisi omat sisämarkkinat. Se tarkoittaisi tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaata liikkuvuutta. Olisiko meidän elämämme silloin vataamalla pohjalla ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti