perjantai 31. joulukuuta 2021

Rikkaiden rikas vuosi

 Vuoden lopulla kerrotaan taas rikkaiden ansioista. Ahkeruus palkitaan, sanotaan. Niin tänäkin vuonna. Maailman 10 rikkaimman miehen omaisuus on noussut jälleen kohisemalla. Onnittelut kaikille !

Rikkain mies on autovalmistaja Elon Musk, jonka omaisuus on peräti 274 miljardia dollaria (kaksisataa viisikymmentä tuhatta miljoonaa euroa eli 250.000.000.000 €). Muskin omaisuus on kasvanut vuodessa 118 miljardia dollaria. Aika kaukana hänestä tulee toiseksi rikkain, Amazonin omista, Jeff Bezos, 197 miljardin dollarin omaisuudella. Ja kolmantena ylellisyystuotteilla rikkautensa luonut Bernard Arnault 171 miljardin dollarin omaisuudella. Kymmenentenä on sijoittaja Warren Buffet vaatimattomalla 107 miljardin dollarin omaisuudella. 

Kymmenikön yhteenlaskettu omaisuus on 1.494 miljardia dollaria (näyttää numeroina tältä: 1.494.000.000.000). Yhteenlaskettu omaisuus on karttunut koronavuonna 400 miljardia dollaria. Syynä on heidän omistamiensa osakkeiden kohonnut arvo. Niin sitä pitää.


Kysyimme kansalaisilta mitä he tekisivät, jos heillä olisi 250 miljardia euroa eli Elon Muskin omaisuus:

Reiska 63v.: Jaa-a ! Mitähän sitä ? Ostaisin uuden asunnon läheltä keskustaa. Ja auton, maasturi, crossover-mallia. Ehkä joku ulkomaan matkatkin tulee mieleen. Kanaria. Kaukomatka. En tiedä ! Hyvän konjakkipullon. Heh, heh ! Mitäpä sitä meikäläinen.

Anneli 51v: Olen pikkutytöstä asti haaveillut kahvilan perustamisesta. Mummolla oli pieni kahvila ja se oli siisti ja söpö. Leipoisin korvapuusteja. Tyttären pojalle ostaisin uuden kolmipyörän. Joitakin uusia vaatteita, talvitakki ?

Jesse 15v: Ekana tulee mieleen Nintendo 5, pelailen aika paljon ja joillakin kavereilla on jo tämä konsoli. Mopoauto tai ehkä mönkijä, uusi puhelin. Sitten joku konsertti tai festari. Siistiä, jos voisi kerätä porukan ja maksaa kaikkien liput, mennä syömään ja maksaa kaikki, vähän niinkuin rikas.

Nina 31v: Ohoh, tämä tuli ihan liian äkkiä. Varmaankin laittaisin Tinderiin vinkin, etten ole ihan köyhä. Saisin satoja tykkäyksiä lisää. Treffit kahvilassa, intiimi päivällinen kahdelle, loma, aurinkoa uima-altaalla, yökerho. Kyllä sitä keksisi kaikenlaista, jos olisi rahaa. Vaatteita. Koruja. Meikkejä !

Hjallis 68v. Haja, njoo. Ostaisin varmaan Suomen valtion. Nimittäisi oman hallituksen. Nykyisestä huonompaa ei enää voi olla. Ehkä myös Helsingin. Tekisin siitä Metropolin.

Nalle 69v. Enemmistöosakkuus Teslassa, Amazonista ja Googlessa voisi kiinnostaa. Tuotot ovat olleet parempia kuin Sammossa ja UPM:ssä. Nordea menee alaspäin. En ole mikään nurkanvaltaaja, joten kannatan osake-enemmistöä ja sen suomaa puhevaltaa. Se on reilua peliä. Minun johtoajatukseni. Joku hallituksen puheenjohtajuus voisi kiinnostaa myös. 


torstai 30. joulukuuta 2021

Hyasintti ja lantut

 


Kävin tänään Koikkarin Prismassa. Piti ostaa meiramia. Sehän on mauste, jota käytetään keitoissa. Erityisesti hernekeitossa. Jouduin kuitenkin ostopuuskan vietäväksi. Ostin hyasintin. Meillä ei ollut jouluna yhtään hyasinttia, joten parempi myöhään kuin… Toinen heräteostos oli kaksi kiloa lanttua. Lanttu on maukasta raakanakin, mutta se on hyvä lisä keitoissa. Lanttu on myös hyvä uunijuures perunan, porkkanan, kaalin, sipulin, sellerin ja muiden juuresten kanssa. Varsinkin, jos juurekset maustaa muutamaksi tunniksi öljyisellä maustekastikkeella ja paahtaa uunissa. Saadaan herkullisia uunijuureksia. Vaimoni suosikkiruokaa.

Totuus hyasintin ja kahden kilon lanttupussin takana on kuitenkin toinen. Hinta. Tai itse asiassa olematon hinta. Hyasintti maksoi 0,10 € ja lanttupussi 0,20 €. Prisma halusi päästä eroon molemmista. Prisma sai minusta otollisen hävikkiReiskan. Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Näin kävi minulle. Tämä on minun tarinani. Usko tai älä !

keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Vuoden viimeisiä uutisia

 Näinä päivinä tulee 90 vuotta Suomen kieltolakiäänestyksestä. Joulukuun lopulla 1931 äänestettiin kolmesta vaihtoehdosta. Täyskieltoa jatketaan, mietojen alkoholijuomien valmistus ja myynti sallitaan tai myös muiden kuin mietojen alkoholijuomien valmistus ja myynti sallitaan. Kansan mielipide oli selvä 70% kannatti jälkimmäistä vaihtoehtoa eli kaikkien alkoholijuomien sallimista. Täyskieltoa kannatti 28% äänestäneistä. Mietojen kannattajia oli vain 1,4% äänestäjistä. Äänestysprosentti oli vaivaiset  44%. Suurin osa Suomen kansasta ei viitsinyt ottaa kantaa koko asiaan. Kieltolaki kumottiin tämän äänestyksen tuloksena vuoden 1932 alussa. Se ehti olla voimassa 13 vuotta.

Viro on päättänyt poistaa Uuden Vuoden Aatoksi kaikki anniskelurajoitukset. Samoin myös matkustusrajoitukset. Suomalaisia kosiskellaan matkustamaan vuoden vaihteeksi Tallinnaan. Edes koronapassia tai rokotustodistukset ei vaadita. Paikallinen ravintola-ala on henkitoreissaan koronan takia ja suomalaisten kaikottua Tallinnasta. Nyt yritetään pientä piristysruisketta. Samaan aikaan Suomessa ravintolat menevät kiinni aikaisin ja anniskelu vieläkin aikaisemmin. Herättääkö tämä suomalaisia Viron ralliin ? Ehkä joitakin hurjapäitä.

Saksa on kieltänyt ilotulitteiden myynnin Uutena Vuotena. Ilotulitteita saa räjäytellä, muttei ostaa/myydä. Nyt pohjois-saksalaiset matkustavat naapurimaahan Tanskaan ostamaan paukkuja. Miksei kukaan ole keksinyt vanhaa suomalais-venäläistä clearingkauppaa. Siinähän vaihdettiin tavaraa eikä käytetty rahaa. Suomalaiset voisivat ostaa alkoholituotteita halvalla Saksasta ja lähettää maksuksi tykinkuulia, sähikäisiä ja rakettipaketteja. Siinä voittaisivat kaikki, eikä lakeja rikottaisi. No, tuli mieleen vaan tämmöinen idea !

Venäjä sai osittain tahtonsa läpi. Se pääsee neuvottelupöytään USAn, NATOn ja Etyjn kanssa peräkkäisinä päivinä tammikuussa. Venäjä juoksutti joukkojaan Ukrainan rajalle ja järjesti isot sotaharjoitukset valloittamallaan Krimin niemimaalla. Nyt se on vetänyt joukkojaan pois. Uhittelu kannatti. Nyt Venäjää kuunnellaan tosissaan. Näin se voi ainakin selittää kotimaan kansalaisille miten suuri ja mahtava Venäjä (Neuvostoliitto) on. Itsetuntonsa menettänyttä maata kannattaa kuunnella, puhumattakaan itsetuntonsa menettänyttä diktaattoria. Muussa tapauksessa molemmat saattavat olla arvaamattomia ja tehdä jotain päätöntä huomion keräämiseksi. Kyse on Ukrainan asemasta. Venäjä pitää Ukrainaa omaan valtapiiriin kuuluvana eikä suvaitse ukrainalaisten toiveita NATO jäsenyydestä. Puhumattakaan NATOn myötämielisestä suhtautumisesta Ukrainaan. Joka tapauksessa mieluummin neuvotteluja kuin joukkojen juoksuttamista rajoille. Rauhan perusajatus.

Venäjä osaa yllättää. Nyt maahan on säädetty laki, jonka mukaan maassa elävien ulkomaalaisten tulee käydä testeissä joka kolmas kuukausi. Eikä ihan pienissä testeissä. Ulkomaalaisilta testataan kuppa, hiv, spitaali, tuberkuloosi, korona ja huumeiden käyttö. Lisäksi otetaan sormenpään ja kasvojen tunnistus. Testit koskevat kaikkia ulkomaalaisia paitsi Valko-Venäjän kansalaisia. Jos käry käy, viisumia ei uusita ja kotimatka odottaa. Tästä voi tietysti olla montaa mieltä. Venäjä pitää hyvää huolta ulkomaalaisten terveydestä. Paremmin kuin omista kansalaisista. Toisaalta kyse on aika suuresta epäluottamuksesta. Varmasti osa maassa oleskelevista ulkomaalaista nostaa kytkintä. Mutta monet ovat töissä Venäjällä eivätkä voi muuta kuin käydä testeissä. Pistää varmaan hieman raivostuttamaan. Joskus tuntuu, että miksi sivistys karttaa juuri Venäjää ? Onko siellä jotenkin raskasmielisempiä ihmisiä kuin muualla ?

Ylen vaaligallup on mitannut aluevaaleihin osallistuvien puolueiden kannatusta. Tuttuja tuloksia havaittiin. Suurin poikkeama koskee Keskustaa ja Vihreitä. Tämä johtuu siitä, että Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja vaan tyydytään kunnallisvaalien tulokseen. Keskustan kannatus Helsingissä on olematonta ja Vihreiden suhteettoman suurta. Tämän takia gallup antaa perinteisestä tuloksesta poikkeavan tuloksen. Kaikki Vihreiden kannattajat voivat nukkua yönsä rauhassa. Keskustaa kannattavien ei kannata vielä juhlia puheenjohtaja Saarikon ansioita kannatusluvuista. Se on valitettavasti tilastoharha. Tai eihän se sinänsä ole harha. Ilman Helsinkiä Keskustaa kannattaa 15% äänestäjistä ja Vihreitä 7,8% äänestäjistä. On se niin kummaa tämä vaalimatematiikka.

Ilmaston muutos saa aikaan eriskummallisia ilmiöitä. Alaskassa on mitattu lähes 20 asteen lämpötiloja joulukuussa. Edellinen ennätys on ollut 13 astetta. Syynä ilmaston lämpenemiseen pidetään Hawajin pohjoispuolella olevaa ”lämpökupolia”, joka valuttaa lämmintä ilmaa Alaskaan. Voisikohan Kanarian saarten lämpökupoli työntää lämmintä ilmaa tänne jouluiselle tundralle ? Olisi kiva paistatella päivää pihaterassilla  ja siemailla vilvoittavia juomia joulun kunniaksi.

maanantai 27. joulukuuta 2021

Jouluvisa vastaukset

 Ja tässähän tämä tulee. Oikeat vastauksen joulun visaiseen visaan.

1. A. 9

2. B. Turismin

3. C. Rendang, Nasi Goreng, Sushi (ei Nasi Gireng, pahoittelut ! Nasi Goreng on ruokalajin nimi)

4. D. Ilmari Nurminen

5. E. Alkuaine

6. E. 3.33,33

7. B. Capman

8. D. 361.000 €

9. D. Uusikatu

10.A. Billie Eilish

sunnuntai 26. joulukuuta 2021

Amaryllis

 

Joulukuun alussa ostettu amaryllis kukki runsaasti. Ostin sen Kukkatalosta Lahdesjärveltä hintaan 3,90 €. Neljä isoa kukkaa tulvi jokaiseen ilmansuuntaan. Sitten kukkien aika loppui ja ne kuivuivat viininpunaisiksi. Leikkasin koko varren pois ja vein yläkertaan kasvamaan. Ihme tapahtui. Sipulista nousi uusi varsi ja nuppu. Ja nyt se aukaisi komeat punaiset kukat tapaninpäivän kunniaksi. Joskus viherpeukalo onnistuu. Tosiasiassa yhteen onnistumiseen tulee kuitenkin vähintään viisi epäonnistumista, joten ei tässä pääsen elvistelemään omilla taidoillaan. Onnistuminen antaa kuitenkin motivaatiota ja intoa saada ruukku viheriöimään.

Toinenkin hieno asia on tapahtunut. Päivä on taas yötä pidempi. Kasvien osalta se tarkoittaa hidasta kasvun käynnistymistä. Toivoa. Maaliskuuhun on aikaa, mutta pikku hiljaa päivä pitenee ja kasvit työntyvät esiin. Hienoa aika on alkamassa.


perjantai 24. joulukuuta 2021

Jouluvisailu

 Joulunaikaan on tarpeen viritellä myös aivonystyröitä. Kysymyksiä on hieman vähemmän, sillä jatkoa seuraa heti tammikuun alussa. Raittiusyhdistys Koiton tuottaman visan ovat laatineet raittiudesta tunnustusta saaneet Glögi ja Spritz.

1. Mikä on Tampereen Sarankulman asukasluku ?

A. 9

B. 90

C. 900

D. 2.900

E. 5.900


2. Minkä alan YK:n erityisjärjestö on WTO ?

A. Ihmisoikeuksien

B. Turismin

C. Naisasian

D. Ilmaston

E. Liikenteen


3. Uutisyhtiö CNN listasi 50 maailman parasta ruokaa. Mitkä olivat kolme ensimmäistä ?

A. Lasagne, Etanat, Pizza

B. Hampurilainen, Hummeri, Kebab

C. Rendang, Nasi Gireng, Sushi

D. Ramen, Fish and Chips, Pho-keitto

E. Pekingin ankka, Paella, Coq au vin


4. Kuka on Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ?

A. Pekka Salmi

B. Ilkka Sasi

C. Kalervo Kummola

D. Ilmari Nurminen

E. Anna-Kaisa Heinämäki


5. Mikä tai kuka on antimoni ?

A. Shakkitermi

B. Amazonin heimo

C. Vastahormooni

D. Moniselitteinen asia

E. Alkuaine


6. Millä legendaarisella ajalla Veikko Hakulinen voitti 50 km hiihdon Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 ?

A. 2.22,22

B. 2.34,56

C. 2.55,55

D. 3.00,00

E. 3.33,33


7. Minkä niminen sijoitusyhtiö osti Koiviston Auto-konsernin ?

A. Capital

B. Capman

C. Titanium

D. Panostaja

E. Alexandria


8. Mikä oli Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan kokonaispalkka vuonna 2020 ?

A.  81.000 €

B. 191.000 €

C. 271.000 €

D. 361.00 €

E. 441.000 €


9. Mikä oli aiemmin Tampereella Satakunnankadun nimi ?

A. Tehdaskatu

B. Läntinen katu

C. Amurin katu

D. Uusikatu

E. Pyynikin puistokatu


10. Kuka esittää uusimman Bond-elokuvan tunnuskappaleen ”No time to die” ?

A. Billie Eilish

B. Lady Gaga

C. Erika Badu

D. Adele

E. Rihanna






tiistai 21. joulukuuta 2021

Karalahti

 MTV esitti paljon huomiota aikoinaan saaneen elokuvan Karalahti. Kuvaus jääkiekkoilija Jere Karalahden pelaajaurasta ja päihdehuuruisesta elämästä. Paljon melua tyhjästä. Elokuva kuvaa kahta asiaa: Karalahden esityksiä eri jääkiekkojoukkueissa ja toisaalta kavereiden kanssa seilatuista ryyppy- ja huumereissuista ja niiden vaikutuksista pelaajauraan. Mitään muuta tai uutta ja ihmeellistä elokuva ei tarjoa. Tulee mieleen, että Solar filmi on halunnut rahastaa Karalahden maineella ja skandaaleilla. En tiedä, paljonko tuohta saatiin kerättyä, mutta elokuva on todellinen floppi. Vajaa kaksituntinen jauhaa kahta tuttua asiaa ajallisesti eteenpäin. Kavereiden kuvaamat Karalahden päihdeörinät ovat elokuvan autenttista materiaalia. Ne näyttävät, että Karalahti on samanlainen lähiön hörhö, joita löytyy kymmenen tusinasta jokaisesta kaupunginosasta.  Mihinkään syvempään luonnekuvaukseen ei ilmeisesti pyritäkään. Mitään syytä tapahtumiin ei ehkä olekaan. Karalahti on sellainen kuin on. Minun puolesta saakin olla. Ihan sama.

Paras joulu

 Muistelen vieläkin vuoden 1970 joulua kaiholla. Se on minun paras jouluni. Olimme kaverini Kalen mökillä Puumalassa. Matkustimme bussilla jonnekin Puumalan tienoille. Kävelimme muutaman kilometrin jäätä pitkin saareen, jossa oli hirsimokki. Kalen vanhempien mökki. Tehtiin pitkä tovi hommia polttopuiden hakkaamisesta. Takka, hella ja sauna piti lämmittää. Puutalkoiden jälkeen iski pimeys. Pikku hiljaa saimme mökin lämpenemään. Ruokaakin tehtiin. Rantasauna tarjosi hikiset löylyt. Muutama bisse ja viiniäkin nautittiin. Yöllä ohjelmassa oli Radio Luxemburg. Musaa oikealla asenteella. Yöllä parannettiin maailmaa ja ruodittiin jazzin syvintä olemusta.

Päivällä oltiin kolkkakalassa. Läpinäkyvä rantajää antoi mahdollisuuden etsiä kaloja järvestä. Sitten puunuijalla iskettiin kovaa jäähän, jolloin kala pökertyi hetkeksi. Se piti nostaa nopeasti aukosta jään päälle. Valitettavasti saaliina oli vain pieniä kaloja, joista ei ollut joulukaloiksi. Saimaan upeat rantakallioita olivat saaneet sulamisvesistä monimetristen jääpuikkoja. Vähäisen lumikerroksen takia saatoimme vaellella jäitä pitkin erilaisten rantojen ja kallioiden liepeille. Hiljaisuus, pelkkä hiljaisuus joka paikassa.

Illalla toistettiin edellisen illan ohjelma. Kaikki mukavuudet: lämpö, ruoka ja sauna tulivat työn ja ponnistelujen jälkeen. Työ palkitsi tekijöitään. Kaikki oli vaivan arvoista. Ei pisaraakaan joulukrumeluuria , kulutushysteriaa tai jouluviisuja. Luonto, hiljaisuus, lumi, pimeys. Siinä joulun antimet.

Viime vuosina olemme olleet jouluna ulkomailla. Berliinissä ja Roomassa. Molemmissa on ollut runsaasti myös jouluelemenntejä. Joulutoreja ja kirkkojakin. Kuitenkin niistä on mukavia muistoja. Hienoja joulutoreja, tulinen intialainen aattoateria Kreuzbergissä, vapputori ja huurteinen olut aurinkoterassilla Roomassa, käsityö- ja taidekeskus, Vatikaani, Espanjalaiset portaat, italialainen jäätelö, baierilainen olutravintola ja moderni makkararavintola, jne, jne. Turistina jouluisessa suurkaupungissa. Voin suositella, mikäli perinteinen joulusäätö kyllästyttää ja korona hellittää joskus.

Tulevaisuudelta odotan joulua Kanarialla. Siihen on yksi hyvä syy. Aurinko ja lämpö. Niitä kaipaan joulunakin. Kanarialla viihtyisin pidempäänkin. Siellä saa siedätyshoitoa paitsi joulun hoitoon, myös pimeyttä ja kylmyyttä vastaan. Lukija huomaa rivien välistä etten pidä joulusta. En pidäkään. Lapsiperheen isänä olen toteuttanut yli 30 vuotta lasten toiveita ja tarpeita. Miksei myös vaimojen. Omat tarpeet on työnnetty taka-alalle. Helpotuksen tunne tapaninpäivinä on ollut parasta menneissä jouluissa. Työntekijänä joulu on tarjonnut tarpeellisia vapaapäiviä ja niihin on usein liitetty lomapäiviä. Jos jotain muuta hyvää pitäisi sanoa joulusta, sanoisin ruoka. Vastapaistettu kinkku on herkullista. Riisipuuro maistuu jouluna ja muulloinkin. Kalatarjotin: silli, graavi lohi, sinappisilakat, savukala, katkarapumousse, mäti ja keitetty peruna. Siinä on ruokapöydän herkkukattaus. Jouluna, vappuna tai vaikka juhannuksena.

sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Aluevaalit ja hyvinvointialueiden tehtävät

 Jouluun on vajaa viikko. Suomen ensimmäisiin aluevaaleihin on aikaa kuukausi. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot, jotka päättävät jatkossa sosiaali-ja terveyspalveluista ja pelastuspalveluista. Koko komeus alkaa käytännössä vuoden 2023 alusta. Puolueet ovat viritelleet omia teemojaan ja tavoitteitaan, joilla kalastellaan kansalaisten ääniä. Tavoitteet ovat kauniita ja kannatettavia. Harmillista kyllä puolueet antavat väärän kuvan todellisuudesta ja jättävät kertomatta monista vaikeista ongelmista jotka odottavat kaikilla hyvinvointialueilla. Kaiken lisäksi osa kansalaisista ei tiedä mistä on kysymys ja äänestysprosentti uhkaa jäädä alle 50%. Jotkut tarkkasilmäiset ehdokkaat ovat kertoneet, että kysymys on kuntavaaleja merkittävimmistä vaaleista. Näin onkin, jos mitataan pelkkää rahallista volyymia. Poistuuhan kunnilta yli 60 % talousarvion määrärahoista. Kokonaan toinen kysymys on verrata muutamaa rajattua toimialuetta ja niiden vaikuttamismahdollisuuksia kuntien lukuisiin, suhteellisen itsenäisiin toimialueisiin. Merkittävä asia on myös rahoitusjärjestelmän luominen. Verotusoikeus vai valtion rahoitus ? Se vaikuttaa merkittävästi hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin löytää ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Koska hallitus ei ole tehnyt asiasta vielä päätöksiä, jätän tämä asian puimisen hamaan tulevaisuuteen.

Ajattelen, että hyvinvointialueiden keskeisin pitkän aikavälin tavoite on kehittää ennakoitavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Alueiden kansalaisten terveydentilaan pitäisi saada merkittävää parannusta ja välttää tautien ja sairauksien ajautumista kalliiden erityisterveydenhoidon palveluiden piiriin. Tästähän on puhuttu vuosikymmeniä ja tullaan puhumaan myös tulevaisuudessa. Ihmisten liikalihavuuteen, alkoholin ja päihteiden käyttöön sekä mieltä jäytäviin ongelmiin pitäisi pystyä vaikuttamaan ennnaltaehkäisevästi. Liikunnan lisäämisellä ja terveillä ruokailutottumuksilla on tärkeä merkitys, mutta ne eivät kuulu hyvinvointialueiden toimenkuvaan. Ennaltaehkäisevä työ edellyttää testaamisen, kokeiden ja seulontojen merkittävää lisäämistä. Varhainen sairauksien havaitseminen edellyttää testausta ja lääkäreiden aikaisia havaintoja ja toimenpiteitä. Kansalaisten terveystiedon lisääminen ja tiedolla vaikuttaminen edellyttää myös isoa panostusta tiedotukseen. Voisiko se olla keskitetty valtion rooli ? Kaikki tämä vaatii paljon rahaa. Mitään ylimääräistä rahaa ei ole tiedossa, päinvastoin. Ajatus erityissairaanhoidon määrärahojen siirtämisestä ennaltaehkäisevään toimintaan on kaunis, mutta lähes mahdoton toteuttaa. Rahaa pitäisi löytyä nytkin enemmän perusterveydenhoitoon, mutta mistä löydetään lisää rahaa ennaltaehkäiseviin toimiin. Siinä pulmaa kerrakseen hyvinvointialueille ja uusille aluevaltuustoille. Seuraavina vuosina hyvinvointialueiden johtajat, siis nykyiset yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden johtajat, johdattelevat toimintaa. On vaikea nähdä, että muutoksen idut alkaisivat erityissairaanhoidon nykyiseltä johdolta. Poliitikot ja puolueet tulevat liikkumaan vielä monta vuotta korkealla omissa tavoitteissaan ja vaatimuksissaan, jotka leijailevat turvallisesti yläsfääreissä.

Ensimmäisiä tehtäviä hyvinvointialueilla tulee olemaan perusterveydenhoidon palvelujen tasavertaisuus. Siis esimerkiksi miten nopeasti asukas Vesilahdella, Peltolammilla tai Mäntässä pääsen lääkäriin. Siinä päästään varmasti parempaan tilanteeseen erityisesti isoissa kaupungeissa. Kokonaan toinen asia on kuinka nopeasti pääsee ”omalle” lääkärille, jossa on käynyt useamman vuoden ajan. Terveyskeskuslääkäreiden asiakasmäärät tuskin pienenevät. Päinvastoin. Lääkärit eivät pidä terveyskeskuksien työtä kiinnostavana.  ”Omalle”lääkärille pääsy saattaa entisestään vaikeutua. Jatkossakin yksityinen sektori tarjoaa joustavammat työajat ja korkeammat palkat. Hoitajien tehtävien ja roolin muuttaminen saattaisi tuoda lisäresursseja lääkäreiden toimintaan. Tätä lääkärikunta ei välttämättä yksiselitteisesti halua. Vastuu potilaista ja hoitoratkaisujen päättäminen kuulunee jatkossakin lääkärien yksinoikeuteen. Terveydenhoitoalan palkkojen harmonisointi lienee myös alkuvuosien tehtäviä. Nyt poliitikot lupailevat palkankorotuksia, vaikka se ei edes kuulu valtuustojen toimialaan. Tosin palkkoihin voidaan varata isompia määrärahoja, mutta neuvottelupöydissä he eivät ole, kuten ei olla kunnissakaan. Uskon, että valtuustot ymmärtävät varsin pian, että alueiden työntekijöiden palkoilla kilpaileminen johtaa ketjureaktioihin, joissa häviävät kaikki. Pelkkä harmonisoiminen vaatii sekin paljon lisärahaa.

Valtuustojen jäsenten tavoitteet tulevat olemaan kuntaan verrattuna erilaisia. Puoluesidonnaisuus saa rinnalleen kotipaikkasidonnaisuuden. Puolueiden rivit rakoilevat kun kyseessä on pienempien paikkakuntien palveluiden parantamisessa. Realismia on kuitenkin alueiden isojen kaupunkien edustajien valta-asema. Odotan, että valtuustoissa jyräävät virkamiesjohto ja isojen paikkakuntien isojen puolueiden ryhmänjohtajat. Heidän käsiin jää niiden isojen linjausten tekeminen, jos niitä yleensä tuodaan valtuustoille asti. Riitainen valtuusto siitää loputkin vallan rippeet virkamiehille ja sairaaloiden johtajille. Sehän ei ole välttämättä ole huono asia.

Nykyisessä järjestelmässä yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden hallinto on kuntaliitosten käsissä. Harvemmin kuulee julkisuudessa keskustelua esimerkiksi erilaisten sydän- tai syöpäsairaaloiden hankkeista kuntaliittojen elimissä. Johtajat johtavat ja kuntien edustajat ovat olleet enemmän tai vähemmän kumileimasimen roolissa.  Kuntien tehtäväksi on jäänyt erityissairaanhoidon määrärahojen joka keväisten ylitysten hyväksyminen. Ne on aina hyväksytty ja niitä on tullut joka vuosi. Tämä on johtanut jatkuvasti kasvaneisiin kuluihin, mutta myös tasokkaisiin erityissairaanhoidon palveluihin. Se on ehkäissyt perusterveydenhoidon palvelujen ja kulujen nostamista. Tehtävä, joka on ollut kuntien vastuulla. Ihailen suuresti, miten tehokkaasti asiakas saa palvelua, mikäli hän saa tilattua ambulanssin kotiinsa. Toiminta on täsmällistä, hyvin määrätietoista ja lääkärin konsultoimaa. Ensiavussa potilas joutuu odottamaan tuntikausia päästäkseen lääkärin pakeille. Toivotonta on varata aikaa terveyskeskuksesta samalle lääkärille. Odotusaika on yleensä kuukausi. Monet potilaat valitsevat yksityislääkärin ja maksavat viulut. Se on tämän päivän todellisuutta ja siitä ennaltaehkäisevät toimet ovat kaukana.

Näyttää vahvasti siltä, että sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan. Kela hoitaa toimeentuloasiat ja asumistuen. Alueille jäävät mielenterveyspalveluita, vanhusten hoito ja erityistoimeentulo. Erityisesti mielenterveystyö kaipaisi merkittävää uudistusta. Muutos laitoshoidosta avohoidon on ollut hyvä ja perusteltu asia. Muutos on jäänyt torsoksi, sillä avopalveluiden resurssit ovat kovin niukat. Kuntoutuvat ihmiset ovat 99,9% viikosta yksin, eivätkä lääkitys ja tunnin tapaamiset riitä parantamaan ihmisiä. Terapioiden mahdollisuuksia pitäisi lisätä, mutta se ei ole lainkaan ilmaista tai järjestelykysymys. Siinä piilee resurssipula ja priorisoinnin tarve. Terapian rahoituksissa on myös Kelalla merkittävä sanansa sanottavana. Terapeutteja ei ole tarpeeksi. Pelastuslaitosten toiminta jää epäilemättä marginaaliin. Kenties siellä ei ole suuria odotuksia aluevaltuustojen suuntaan vaan toimintoja järjestetään ja kehitetään asiantuntijoiden johdolla.

Odotukset sote-uudistusta kohtaan ovat suuret , jopa kohtuuttomat. Pitkällä tähtäimellä pitäisi saada säästöjä yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Toisaalta ihmisten kynnys hakea apua ja vaatia hoitoa erilaisiin terveyden ja mielenterveyden ongelmiin kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Kustannukset kasvavat vääjäämättömästi. Hyvinvointialueilla riittää  tehtäviä. Alueilla tarvittaisiin kaukonäköisiä ja rohkeita linjapäätöksiä, joiden kautta määrätietoisesti kehitetään järjestelmää ja tarjotaan ihmisille tarpeellisia palveluita. Helppoa ei tule olemaan ja vikaan mennään monissa asioissa. Toivon mukaan pääosin tehdään kuitenkin hyödyllisiä ratkaisuja. Se on meidän kaikkien etu. Yllättävin huomio saattaa olla edessä parin vuoden kuluttua. Asiakkaiden palvelut toteutuvat kuten ennenkin. Ylätasolla on pölinää, mutta se ei vaikuta kentälle.

tiistai 14. joulukuuta 2021

Koronauutisia

 Aika sanattomaksi vetää. Nyt on rokotettu enemmän kuin koskaan. Myös kaksi kertaa. Samaan aikaan korona riehuu ennen näkemättömällä voimalla. Sairaaloissa on lähes kolme sataa ihmistä ja tehohoidossa 50 henkilöä. Sairaaloiden kapasiteetti on jo ylittänyt kriittisen rajan. Ainoat rajoitukset ovat vaatimattomia. Kasvomaskeja pitää käyttää busseissa ja kaupoissa. Koronapassilla pääsee mihin tahansa tapahtumaan tai ravintolaan. Kukaan ei välitä eikä tee mitään, eikä tule edes tekemään. Hallitus on hiljaa, avit ovat hiljaa, koronanyrkit ovat hiljaa. Nyt eletään sitä Ruotsin korona-aikaa, mitä meillä arvosteltiin jyrkästi. Yhteiskuntaa ei saa sulkea, koska….Nyt kaikki on onnellisesti rempallaan.

Tiedonvälityksen rooli on muuttunut täysin. Joskus hallitus piti tiedotustilaisuuksia rajoituksista. Se on historiaa. Joitakin tartunta- ja kuolinlukuja vielä kerrotaan. Siinä kaikki. Tehtyjen rokotusten vaikutuksista ei saa mitään tolkkua. Joko sitä ei tunneta tai sitten sitä ei haluta julkistaa. Yksittäinen ihminen on jäänyt tuuliajolle. Yksin. Hänen on itse päätettävä mitä tehdä, minne mennä tai oikeastaan päinvastoin mitä jättää tekemättä. Sitähän tässä on mietitty jo kohta kaksi vuotta. Pari vuotta ei ole tehty mitään. Siitä kiitoksena ei tehdä mitään tulevaisuudessakaan.

Enää ei viitsi ajatella tulevaa. Milloin tämä loppuu ? Ei mitään käsitystä. En viitsi edes ajatella. Luottamus  valtiojohtoon, viranomaisiin ja terveydenhoidon johtajiin on karissut. Puhuvat kauniisti huolestuttavia uutisia, mutta mitään muutosta ei ole saatu aikaa. En halua enää kuulla lausetta: ”Tässä tilanteessa tärkeintä on….” Sitä on jankutettu pari vuotta. Mikään ei ole ollut tärkeää.

Jos vielä löytyy joku rohkea, tehköön rajuja päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, joilla saa kaikkien puolueiden ja elinkeinoelämän johdon vihat päälleen. Pannaan Suomi kiinni ! Ensin pariksi viikoksi. Sitten kuukaudeksi. Katsotaan alkaako pandemia kadota. Duunarit etätöihin ja koululaiset kotiin. Tiedän etukäteen kaikki vastalauseet, mutta kovat keinot on otettava käyttöön kun pehmeät eivät toimi. Se meidän tavallisten ihmisten takia. Mistä löytyisi se nykypäivän Kekkonen ?


torstai 9. joulukuuta 2021

Janssonin lohikiusaus

 Tein tuttua Janssonin kiusausta uudella vivahteella. Lisäsin Janssoniin lohta ja tilliä. Muuten aivan sama perinteinen kiusaus. 

Kymmenen perunaa, pari sipulia, Abban anjovispurkki, 2 dl kermaa, keitettyä lohta, tilliä, suolaa ja voita. Kiehautin lohifileen roippeet suolavedessä. Perkasin lohipalat ruodoista. Pilkoin perunat ja sipulin ohueksi silpuksi. Lauoin perunat, sipulit ja lohet vuokaan. Lisäsin sekaan suolaa ja tilliä. Ladoin anjovisfileet vuokaan yläosaan. Päälle ohut kerros peruna-sipulisekoitusta. Kaadoin päälle kerman ja anjovisten kastikkeen. Päällimmäiseksi voinokareita. Paistelin uunissa 200 asteessa puoli tuntia ja 175 asteessa toisen puoli tuntia. Mukavan kostea seos. Maut olivat kivasti sekoittuneet. Hyvä vaihtoehto, kun Janssoniin kaivataan jotain uutta draivia. Tai vivahdetta.

Sepeliä


 Aloitin uuden harrastuksen. Sepelin keräys. Sepeliä levitetään kaduille ja pihoille runsaasti. Me ikäihmiset kiitämme sepelistä. Sen myötä kaadutaan vähemmän ja vietetään vähemmän aikaa sairaalassa. Aikaa jää koronapotilaiden hoitoon. Aloitin sepelinkeräyksen omilla kengilläni. Vaelluskengissä on syviä uria, joiden avulla pysyn hyvin pystyssä liukkaillakin kelillä. Pohjat keräävät hyvin myös sepeliä taataan. Kuvassa kenkäparia sepeli yhden ulkoilun jälkeen. Siinä on noin 20 grammaa sepeliä. Mikäli käyn päivittäin viidesti ulkona, saa kerättyä 100 gr sepeliä päivässä. Koko vuoden sepelisaalis olisi noin 36.500 gr eli 35 kiloa. Tämä edellyttää, että käytän kesälläkin syväuurteisia kenkiä. 

Ihan sorakuninkaaksi tai edes kohtalaiseksi yrittäjäksi ei näillä kiloilla päästä. Voisin yrittää tehdä paikallisen kadunhoitajayrittäjän kanssa diilin. Palauttaisi 34 kiloa sepeliä. Tai sitten taloyhtiön huoltomiestä kanssa. Pikatien rinteessä on muutaman sadan kilon laatikko sepeliä varoiksi liukkaille keleillä. Valitettavasti minun tuomilla kiloilla ei yhtiövastikkeeni juurikaan putoa. Ehkä voisin rakentaa takapihalle japanilaisen puutarhan. Vuodessa 35 kg sepeliä ja muutama gingseng-puu ympärille. Ei kestä talven pakkasia. Kirsikkapuu pihan keskelle. Siinä on ideaa. Kymmenessä vuodessa sepeliä olisi puun ympärillä jo 350 kg. Sehän näyttäisi ihan aidolta jaappanin puutarhalta. Siinä se on. Tuli tämäkin sepeliasia ratkaistua.

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Joka miehen lämpövarustus

Pitkään tundralla eläneenä olen oppinut, että ainakin sopivasta vaatetuksesta kannattaa pitää huolta. Kylmyys on aina vieraanamme, ellei muista eristää kroppaa kylmyyden kärsimyksestä. Tarkoitan erityisesti sopivia housuja. Säntillisenä ihmisenä olen laatinut housujen käytön ohjeistuksen. Ohjeistus on liimattu vaatehuoneen seinään. Noudatan sitä päivittäin ympäri vuoden. Tässä ohjeet kelille kuin kelille.


    Lämpötila.                                  Sopivat housut


-15 astetta ja sitä kylmempi          Toppahousut, välihousut ja pitkät kalsarit

-5 -  -15 astetta                              Toppahousut ja pitkät kalsarit

+5 -  -5 astetta.                               Nahkahousut ja pitkät kalsarit

+5  -  + 12 astetta.                          Nahkahousut

+12  - +25 astetta                           Kangashousut

+ 25 ja sitä enemmän                     Shortsit

Tämän lisäksi kelin mukaiset sukat, kengät, paidat, käsineet ja hatut kuuluvat miehen varustukseen.  Tosiasiassa ne ovat vähemmän tärkeitä. Housut ovat lämmityksen perusta.



sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Joulukuun tietovisan vastaukset

 Tässä kohtuullisen helpon tietokilpailun tulokset. Kiitos ja kumarrus oikein vastanneille.

1. D. Moldova 

2. D. 437 päivää

3. C. Kymmenottelu

4. B. Radio Moreeni

5.A. Tuoppi

6. B. Viettelysten vaunu

7. C. Kaarlo Juho

8.D. Nokia

9.A. Konstantinopolin

10. D. Peter Haber

Talviurheilu pakkasella

 Ilves jäätyi ensimmäisessä kotiottelussaan Tapparaa vastaan Nokian jäähallissa. Ilves jaksoi luistella ja puolustaa yhden erän, mutta sitten joukkue jäätyi pahasti pakkaselle ja Tappara iski luvut 7-0. Mitähän ajattelivat 13.000 Ilves-kannattajaa joukkueen jäätymisestä ? Perjantaina Ilves pystyi vielä voittamaan Tapparan. Vieläkö kannattajia kiinnostaa tulla katsomaan joukkueen pelejä näin vaisun esityksen jälkeen. Espoosta lainalla ollut maalivahti Roope Taponen sai tuntea jäätävää kyytiä seitsemän kertaa. Tsekkiläispuolustaja Masinin aivot olivat täysin pakasteessa, kun hän kaatoi kiukuspäissäni avustavan erotuomarin jäähän. Luvassa on ainakin 10 ottelun panna. Ilveksen kannattaisi lähettää mies jonnekin Siperian pakkasiin.

Lillehammerissa suomalaiset miehet ja naiset jäätyivät pahasti. Naisten kympillä Kerttu Niskanen oli sentään sijalla 12. Pärmäkoski ei osallistunut, koska kilpailukalenterin oli niin tiivis. Edellisenä viikonloppuna hiihdettiin Rukalla talven ensimmäinen maailman cupin kisa. Naisten viestissä Suomi sijoittui hienosti sijalle 5. Miehissä Lauri Vuorinen oli sentään Sprintissä viides. Hyvärinen hiihteli 15 km kisassa sijalle 25. Muut olivat selvästi pahemmassa kohmeessa. Niskanen keskeytti huonojen välineiden takia. Miesten viestissä Joni Mäki hyytyi täysin ja jäi kärjestä puolitoista minuuttia. Joukkueen sijoitus säälittävä yhdestoista. 

Yhdistetyn joukkuekisassa Suomella ei ollut joukkuetta lainkaan. Ei myöskään mäkihypyn joukkuekisassa Puolan Wislassa. Niko Kytösaho oli henkilökohtaisen kisan 44. Yhdistetyn henkilökohtaisessa kisassa Ilkka Herola oli suorastaan kuuma sijoittuen sijalle 10. Naisten mäkihypyssä Kykkänen oli 35. Näissä lajeissa meikäläiset ovat olleet pahasti pakkasen puolella jo useita vuosia.

Ampumahiihdossa Ruotsin Östersundissa ilonpillerinä on ollut Tero Seppälä. Hän on pystynyt useamman kerran parin kymmenen joukkoon. Aikaisemmin miesampujat ovat olleet viidenkymmenen kieppeillä. Nyt Seppälä oli takaa-ajossa upeasti viides ! Naisten kisassa Eder oli kolmenkymmenen kieppeillä. Pakkasta oli naisten viestissä 13 astetta ja viestin naiset jäätyivät 15. sijalle

Mitenhän käy Olympialaisissa, jos ilmassa on näin paljon pakkasta ? Suomi lähettää Pekingin Olympialaisiin sata urheilijaa. Suuri määrä selittyy naisten ja miesten jääkiekkojoukkueilla. Tässä lajissa onkin mahdollista saavuttaa mitaleita. Muut ovat kysymysmerkkejä. Ennakkoon näyttää siltä, että meikäläisille tulee Pekingin pakkasilla viluisat olot. Ehkä Iivo Niskanen voi pärjätä ? Pitäisikö joukkuetta pienentää tai ottaa sauna mukaan talviseen kisakylään ? Toisaalta Olympiakomitealta on turha odottaa mitään. Täysi joukkue lähetetään ja kisat menevät hyvin. Sehän tiedetään aiemmista kisoista..

perjantai 3. joulukuuta 2021

Joulukuun tietovisa

 Tuli kuin tulikin. Nimittäin joulukuun Visa. Laatijana Mouton Kadet. Tässä tulee.


1. Mihin maahan Transnistria on kuulunut ?

A. Georgia

B. Ukraina

C. Venäjä

D. Moldova

E. Valko-Venäjä


2. Venäläinen kosmonautti Valeri Poljakov on ollut pisimpään yhtäjaksoisesti avaruudessa. Kuinka monta päivää ?

A. 37 päivää

B. 137 päivää

C. 187 päivää

D. 437 päivää

E. 737 päivää


3. Mikä urheilulaji on Decathlon ?

A. Kiekonheitto

B. Viisiottelu

C. Kymmenottelu

D. Keihäänheitto

E. 7-ottelu


4. Minkä niminen on Tampereen yliopiston nettiradio ?

A. Radio Alakuppila

B. Radio Moreeni

C. Radio Kustaa Hiekka

D. Radio Verstas

E. Radio UniTampere


5. Minkä niminen ravintola on toiminut Tampereella Pyynikintorin laidalla yli 50 vuotta ?

A. Tuoppi

B. Amiraali

C. Pystis

D. Hovipoika

E. Manse Pub


6. Millä elokuvalla Marlon Brando tuli kuuluisaksi ?

A. Viva Zapata

B. Viettelysten vaunu

C. Kummisetä

D. Kirjava satama

E. Viimeinen tango Pariisissa


7. Mitkä ovat presidentti K.J. Stålbergin etunimet ?

A. Kaarle Juhana

B. Karl Johan

C. Kaarlo Juho

D. Kari Juhani

E. Kalle Johannes


8. Mikä on asukasmäärältään suurin Tampereen ympärys kunta ?

A. Pirkkala

B. Kangasala

C. Ylöjärvi

D. Nokia

E. Lempäälä


9. Minkä ekumeeniseen patriarkaatin alaisuudessa Suomen Ortodoksinen Kirkko toimii ?

A. Konstantinopolin

B. Thessalonikin

C. Moskovan

D. Novgorodin

E. Patraksen


10. Kuka näyttelee pääosaa ruotsalaisessa sarjassa Beck ?

A. Rolf Lassgård

B. Mikael Persbrand

C. Stella Skarsgård

D. Peter Haber

E. Mikael Blomqvist