sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Vapun menovinkit

Vappu on taas ilahduttamassa kevään juhlana. Vappu on työläisten ja opiskeljoiden juhla. Myös me muut voimme osallistua omalla pienellä mutta vaatimattomalla panoksella juhlintaan. Se käy mukavasti paistelemalla munkkeja, käyttämällä simaa, sitomalla ilmapalloja ja serpentiiniä kaikki huoneet täyteen. Ellei perheenjäsenten nenät ole luonnostaan punaisia, on syytä hankkia vappunenä. Joillakin saattaa olla tallella nenäpäivän nenä, jolloin säästyy sekin kymppi.

Keväinen sää antaa tänä Vappuna aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vapunviettoon. Keräsimme parhaimmat lähiseudun menovinkit.

Laskettelua Himoksella ja Sappeessa. Nyt voi helposti yhdistää talvi- ja kesäjuhlat lähiseudun laskettelukeskuksissa. Vappuna voi lasketella rinteessä ja juoda vahvistettua simaa paikallisessa juhlapaikassa. Mikäli Vappu jää niin sanotusti päähän,  putken päästä voi näkyä valoa. Se on Juhannus. Kannattaa pitää hotellihuone vielä puolitoista kuukautta ja nauttia Vapusta täysin rinnoin. Juhannusjuhlia voi alkaa viettämään vappuputken jälkeen samassa paikassa. Luvassa on tunnettuja kansallisia tähtiä kuten Apulanta, Popeda, Haloo Helsinki, Danny ja Erika sekä Paula Koivuniemi. Näin pystyy varmistamaan myös eturivin paikat esiintymislavan reunalta.

Jääkelkka. Tämä perinteinen koko perheen viihdytyslaite on helppo rakentaa itse. Tarvitaan vain puolentoista metrin pystytolppa, muutaman metriä pitkä ohut puunrunko eli aisa ja potkukelkka. Porataan jäähän kunnon reikä. Reikään upotetaan pystytolppa. Siihen sidotaan aisa. Aisan päähän sidotaan kelkka. Perheen pää voi toimia pyörittäjänä, jolloin perheen muu väki voi istua sylikkäin kelkassa. Halpa ja hauska vapunviettotapa. Ei tuhraannu rahaa Särkänniemeen. Eihän siellä ole edes delfiinejä.

Pilkillä. Monet miehet pitävät pilkkimisestä yli kaiken. Pilkillä saa aurinkoa, voi mietiskellä syntyjä syviä ja pääsee pakoon kodinhoitotehtävistä. Vapun pilkkisessioon voi otta mukaan  kinkkuvoileipiä, makkaraa, sinappia, simaa, kuoharia tai vaikka pari pulloa kossua. Ylioppilaslakki sopii myös hyvin vappupilkille. Serpentiiniä sopii kietoa kaulanympärille ja muutama heliumpallo napinläpeen. Jos pilkkii heikoilla jäillä, kannattaa ottaa viisi heliumpalloa. Silloin ei uppoa kevätjäihin. Kotoväki ei myöskään murjota niin paljon, jos tuo mukanaan muutaman kalan. Ne kannattaa ostaa etukäteen Nygrenin tiskiltä. Mikäli Kauppahalli on mennyt jo kiinni, voi ostaa tonnikalaa ja sardiinipurkkeja läheisestä K-marketista.

Grillijuhlat lumilinnassa. Hyvissä ajoin ennen Vappua kannattaa kieritellä isoja lumipalloja takapihalle. Vappuaattona palloista voi kasata hienon lumilinnan. Linnasta tulee vahvempi, mikäli sen  pintaa kastelee puutarhaletkulla. Linnaan kannattaa rakentaa kaksi kerrosta. Alakerta on ikäänkuin makuu- ja olohuone ja yläkerta terassi. Alakertaan voi kätevästi majoittaa vieraaksi tulevat sukulaisperheet. Yläkerrassa on grilli ja ruokailuterassi. Jos vieraita on kymmenen tai enemmän, on syytä hankkia riittävän iso grilli. Muutenhan perheen pää joutuu pyörimään grillissä koko illan, eikä ehdi nauttimaan Vapun iloista vieraiden kanssa. Paras vaihtoehto on tietysti kokonainen sika vrtaassa. Sitä voivat kaikki vieraat käydä kääntelemässä. Näin liha kypsyy tasaisesti joka puolelta. Sikaa voi valella erillaisilla alkoholijuomilla. Ne pehmentävät possua ja antavat pikantin maun. Kannattaa huomioida, että vahvasta alkoholista saa helposti liekitettyä possua. Se on monien mielestä parasta vappuruokaa. Vaahtosammutinta suositellaan sijoitettavaksi lähituntumaan.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Autokaupoilla

Huhtikuun alussa ajelin muina miehinä Prisman parkkipaikalle. En huomannut parkkipaikalta kiihdyttävää nuorta herraa. Hän kopsautti kartturin puoleiseen oveen. Minun syyni. Liikennevakuutus korvasi kaverin vahingon. Korjaamo arvioi korjauksen manksavan vajaa neljä tonnia. Minulla oli osakasko, joka ei korvannut tätä vahinkoa.

Olin jo aiemmin ajatellut vaihtaa autoa. Nykyinen autoni 2008 vuoden Fiat oli kelpo kärry, mutta vikoja saattaisi ilmentyä auton vanhetessa. Marssittiin naapurissa oleilevaan Delta-autoon. Olin ostanut sieltä kaksi edellistä autoa. Liike oli aiemmn maahantuonut Fiatia, mutta nyt tuontiautot olivat Kia ja Mitsubishi. Automyyjä ilmoitti maksavansa kolaroidusta autosta puolentoista tuhannen kieppeillä, riippuen vaihtoautosta. Muutaman katselukierroksen jälkeen päästiin takaisin kotiin.

Seuraavana päivänä siirryttiin koeajo vaiheeseen. Valitsimme reilun kymppitonnin autoja.
Ajelimme viisi autoa ja kaikki tuntuivat hyviltä. Pieniä eroja oli koossa, hinnassa ja varusteissa. Parhaaksi osoittautui hieman yllättäen Sitikka, jossa oli automaattivaihteet. Mittarilukema oli kuitenkin melkein sata tuhatta. Meillä oli kuitenkin pieniä ongelmia jarrutuksien kanssa, sillä moottori jarrutti aika vähän ja jarrut olivat erityisen herkät. Liikennevaloissa nytkyttelimme herkkien jarrujen takia. Toiseksi parasta kyytiä saatiin Kia Riosta. Se oli viime vuoden mallia ja mittarissa vain 11.000 kilsaa. Hinta oli viisitoista tuhatta. Autoa oli kiva ajaa. Erityisesti herkkä ohjaustehostin teki auton ajamisesta kevyen. Myös muut kärryt olivat kohtuullisen hyviä, mutta kaikissa oli jotain miinuksia. Pari Kia Ceediä olivat mukavia, mutta mittareissa oli liikaa kilometrejä. Päätimme ottaa lisäajan ja palata seuraavana päivänä.

Seuraavana päivänä oli tarjolla eiliseen uuteen Kiaan verrattuna hieman isomoottorisempi Kia Rio, joka oli vuoden -12 mallia ja mittarissa 50 tuhatta. Koeajon jälkeen olimme tyytyväisiä. Auto oli aivan yhtä hyvä kuin upouusi Kia. Tein tarjouksen. Kymmenentuhatta ja viisisataa päälle. Myyjä ei uskaltanut päättää vaan meni kysymään pomolta neuvoa. Päädyimme pari sataa korkeampaan hintaan. Muodollisesti saimme vanhasta kolariFiatista vajaa kaksi tonnia. Saimme kylkiäisenä kaksi Kia-lippistä ja ilmaisen katsastuksen. Ajelimme kohtuullisen tyytyväisenä kotiin. Beigen värinen Kia oli ihan mukavan näköinen kärry ja kaiken lisäksi mukava ajaa. Sadan hepan moottori oli ärhäkkä lähtijä ja polttoainekulutus pitäisi olla viiden haminoissa. Ainoa miinus on pieni koko. Se vaikuttaa lähinnä tavaratilassa. Muuten auto on oikein kelpo peli.

Tekisi mieli lähteä ajelemaan, mutta lumituisku ja takatalvi pitävät Kian ja kuskin kotona.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Hallitus uudistaa

Hallituksen tämän vuoden suurin aikaansaannos on kolmen uuden ministerin nimeäminen. Nykyisten 14 ministerin lisäksi tulee kolme, joten kasvua on peräti 20 prosenttia. Tällä tavoin hallitus parantaa ainakin työllistämistä. Hieno esimerkki esimerkkinä olemisesta. Jos kaikki yritykset, kunnat ja kolmas sektori palkkaisivat työntekijöitä samassa suhteessa, työllisyysluvut olisivat tapissa. Yleisradiossa on vajaa neljä tuhatta työntekjää. 20 prosenttia lisää tekisi 800 uutta työpaikkaa. S-ryhmällä on 38.000 työntekijää. Parikymmentä prosenttia lisää henkilökuntaa tekisi reilut 7.000 uutta työpaikkaa.  Näin hoituu työllisyys, kestävyysvaje, soten it-hankinnat ja puolustusvoimien uudet hävittäjät.

Äkkia ajateltuna ja erityisesti veronmaksajien mielestä hallituksen ministerimäärän lisäys tuntuu pelkältä menojen lisäykseltä. Väärin ! Tämä on varmasti hallitukselta tarkoin harkittu toimenpide. Lakiesitykset ovat aiemmin tehty kiireellä ja pienellä porukalla. Nyt tehtäviä voidaan jakaa ja jälki paranee. Kyse on laadun parantamisesta määrää lisäämällä. Tästä laadukkaasta lainvalmistelusta saa nauttia koko kansa ja erityisest jälkipolvet. Hyöty tulee esiin vuosikymmenien jälkeen kuten hallitusohjelmassa on todettu muistakin tavoitteista.

Kolmas hyöty on uusien ministerien ominaisuudet ja erityisesti ammattitaito. Kaikkihan tiedämme, että puoluejohtajat eivät ole kovin kaksista porukkaa. Yleensä he ovat muita ovelampia ja kovaäänisimpiä ihmisiä, mutta eivät mitään ruudinkeksijöitä. Samoin puoluejohtajat joutuvat valitsemaan ministereiksi kaikkein lojaaleimmat kannattajat. Näin varmistetaan, että hallitusohjelma toteutuu äänestyksissä. Yleensä lojaaleimmat ihmiset ovat kaikkein tyhmimpia, sillä he eivät osaa ajatella omilla aivoillaan. Usein heitä kutsutaan napinpainajiksi tai kumileimasimiksi. Nyt on luvassa ainakin yksi ministeri, jolla on lakiasioiden tuntemusta. Yksi on tiettävästi käynyt metsässä ja yks urheilukisoissa ja teatterissa. He sopivat hyvin kantamaan maatalousministerin ja kulttuuriministerin vaativia salkkuja.

Kaikenkaikkiaan voidaan olla tyytyväisiä hallituksen puolivälin riiheen. Tai jos joku ei ole, hän voi kuunnella kolmikon Sipilä, Orpo ja Soini vakuuttavaa vakuuttelua. Kyllä siitä hymy ainakin tulee huuleeen. Ihminen jalostuu ikäänkuin paremmaksi henkilöksi, kun kuuntelee mitä meidän tavallisten kansalaisten eteen on taas tehty.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Ranskan presidentinvaalit

Viime sunnuntaina vedettiin Ranskassa vaaliuurnilla uudenlainen tilanne. Vanhat puolueet jäivät nuolemaan näppejään ja toiselle kierrokselle menivät la Marche (liike) nimisen liikkeen ehdokas Macron ja oikeistopopulistien Le Pen. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta vaalien olleen katastrofi hallitusvastuussa oleville sosialisteille. Niin myös muille perinteisille hallituspuolueille.

Kahden viikon kuluttua on uusintavaali. Nyt näyttää siltä että, reilun 23 % äänisaaliilla menestynyt Macron näyttää saavan vallan valtikan. Mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Ranskalaiset ovat kyllästyneet vanhoihin ryvettyneisiin vallanpitäjiin. Nyt on Macronilla ja Le Penillä mahdollista vastata tähän tarpeeseen. Molemmilla on omat etunsa ja haittansa.

 Macron on uusi kasvo, vaikka onkin ollut sosialistien hallituksessa. Hänellä on kuitenkin uuden liikkeen kasvot. Se n mahdollisuus. Se on myös hänen kompastuskivensä. Kokematon nuori kasvo voi osoittutua vanhojen naamojen kaltaiseksi tai sitten pelkäksi kaunopuhujaksi. Hänen EU-myönteinen linjansa saa varmasti tukea, sillä Ranska on ja on aina ollut EU:n keskiössä. EU-kriittiset tahot saattavat vierastaa kuitenkin Macronin yltiöpositiivist eurolinjaa.

Le Pen on vanhan isänsä tytär. Populisti toisessa polvessa. Pesäero isään on tuonut lisää kannatusta. Samoin kansallismieliset ajatukset ovat lisääntyneet myös Ranskassa terrorismin pelon ja maahanmuuttovirtojen myötä. Le Pennin kova nationlistinen linja saattaaa vedota turvallisuustunteen puutteesta kärsiviin ranskalaisiin. Le Pennin heikkous on EU vastaisuuden ja mahdollisen EU eron vaikutuksien arvaamattomuus. Keskellä Eurooppaa elävä maa tarvitsee markkinoita, työvoimaa ja vapautta oman vaurautensa turvaamiseksi. Sitä Le Pen ei välttämättä pysty takaamaan. Brexitin tuoma uhkakuva epävarmuudesta saattaa olla Le Penin kompastuskivi.

Vaaleista tipahtaneet ehdokkaat ovat yrittäneet pantata ääniään Macronille. Äänestäjät eivät käyttäydy  kuitenkaan näin kahden viikon kuluttua. Nyt on kaksi ehdokasta ja kaksi vaihtoehtoa. Ranskalaisilla on hetken aikaa vallan avaimet käsissään.

Hallitus istuu ja hallitus kommentoi

Vanhan biisin mukaan
Hallitus istuu ja hallitus kommentoi,
mutta miten käy hallitukselta rock n' roll.

Hallituksen puoliväliriihi oli koolla. Hallituksen itsensä mukaan hyvin menee vaikka kaikkia tavoitteita ei ole pystyttykään toteuttamaan. Suurinpana pulmana työllisyysasteen kehno tila. Tavoite 72 % työllisyysasteesta jää kovin kauas. Paljon mainostettu nousukausi ei näy valtion kukkarossa, joten mitään uutta rahaa ei ole jaettavana. Silti puolustusvoimille ja poliisille on tulossa lisää rahaa.

Kaikenkaikkiaan voi sanoa, että paljon melua mutta vähän villoja. Näyttää siltä, että opposition mainostamasta kolmikosta, kolme rosvoa, on kuoriutunut kolme hiirtä. Useiden hätäisesti kyhättyjen lakiehdotusten takaisinveto ja kolmen hallituspuolueen häviö kunnallisvaaleissa on hidastanut kouhotusta. Sipilä yrittää pitää sitekeästi lippua korkealle, Orpo lukee edelleen karuja valtiontalouden madonlukuja ja Soini viisastelee vapaamatkustajana totuttuun tyyliinsä. Pari pitkää vuotta on näillä muskettisotureilla edessä. Mitään herkkuja ei ole luvassa ellei taloudellinen nousu ala näkymään verotuloissa ja työllisyyden laskuna. Tältä hallitukselta näyttää kadonneen rock n' roll.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Rahasta on kysymys

Rahasta on kysymys

- kun Ikean Yhdysvaltain ruokatoiminnan pomo Gerd Diewald sanoo lihapullien myyvän parhaiten sohvia. Ikea myy lihapullia 48 maassa ja asiakkaita on 650 miljoonaa. Tästä tulee 1,7 miljardin tulot vuodessa. Se on 5 % koko liikevaihdosta

- kun Nordea pitää automaatit ja pankkitoiminnan sunnuntaina suljettuna huoltotöiden takia. Automaateilla on kuulemma tänään nähty jonoja.

- kun Dortmundin jalkapallojoukkueen bussi joutui pommihyökkäyksen kohteeksi. Venäläismies oli ostanut Dortmund-yhtiön optioita ja odotti romahduttavansa pommeilla kurssit. Se olisi tuonut messevät optiotulot.

- kun Jan Vapaavuori saa erorahoina Euroopan investointipankilta yli 300.000 euroa kolmessa vuodessa. Pormestarin palkka on kuitenkin kuukaudessa hieman suurempi, joten Vapaavuori ei joudu puille paljaille kolmen vuoden kuluttua pelkällä pormestarin palkallaan.

- kun Niina Mikkonen kertoo uudessa iltapäivälehdessä Timo T.A.Mikkosen viimeisistä henkäyksistä. Rouva on kahvilamyyjänä ja tienaa arvatenkin lisärahaa haastatteluista edesmenneestä puolisosta.

- kun Jyp ja HIFK kävivät turhauttavan jääkiekko-ottelun Liigan pronssimitaleista. Peli oli tahmaista ja keinotekoista, mutta voittajalle napsahtaa isompi potti pudotuspelien lipputuloista.

- kun keskimääräinen asuntovelka Suomessa oli viime vuonna yli 95.000 €. Asuntovelkojen takaisinmaksuajat ovat keskimäärin 19 vuotta.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Museomuseo

Tamperelainen-lehti kysyi lukijaraadilta, mikä on Tampereen paras museo. Voittajaksi tuli museokeskus Vapriikki. Toiseksi Amurin museokortteli ja kolmanneksi Sara Hilden museo. Vapriikin voitto ei ollut suuri yllätys sillä se sisältää useita erilaisia museoita ja ison lounasravintolan. Seitsemänneksi tuli Jääkiekkomuseo, kymmenenenksi Pelimuseo, yhdenneksitoista Luonnontieteellinen museo, neljänneksitoista Kivimuseo, seitsemänneksitoista Postimuseo ja kahdeksanneksitoista Nukkemuseo. Ne kaikki ovat osia Vapriikin museokeskusta. Kysymyksen asettelu ontui. Kuitenkaan voittajaksi tullut Vapriikki ei ole yksittäinen museo vaan museokeskus. Näinollen tosiasiallinen voittaja olikin Amurin museokortteli, Sara Hilden toinen ja Tampereen taidemuseo kolmas ja niin edespäin.

Oli miten oli, museoita Tampereella riittää. Kun koululaisia viedään koulujen puolesta museoihin saadaan kävijämäärätkin näyttämään komealta. Tämä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on myös valtakunnallisen museotoiminnan arkea. Toki ovathan ne oppilaatkin museokävijöitä vaikka eivät omasta tahdostaan.

Uusia museoita voitaisiin kehitellä lisää roppakaupalla. Tampereelle sopisivat teatterimuseo, Pyynikin kesäteatterimuseo-museo, Ahaa-teatterimuseo, Ylipppilasteatterimuseo, Tampereen teatteri museo, Työväenteatterimuseo, Tappara-museo, Pyrintö-museo, Ilves-museo, Hakametsän hallimuseo, Koulukadun kiakkomuseo, Pyynikinajot-museo, Mustamakkaramuseo, Rievämuseo, Kummelimuseo, Särkänniemimuseo, Näsinneulamuseo, Delfiinimuseo, Tunnelimuseo, Vanhakirkkomuseo, Kalevan kirkko museo, Tuomiokirkkomuseo, Pyynikin munkkikahvilamuseo,  Kauppahillimuseo, Keskustori, Trollikkamuseo, Rotvallimuseo, Tampereen kiälinen museo, Näsijärvimuseo, Pyhäjärvimuseo, Viikinsaarimuseo jne. Jokaiselle kaupunginosalle oman kaupunginosan museo. Niiden sisällä voisi olla jokaisen kadun, leikkikentän, puiston, koulun ja kaupan pienoismuseo. Jokaisella ihmisellä on
oma historiansa, niin myös kaikilla paikoilla.

Parasta tietysti olisi, jos tehtäisiin uusi museomuseo.Siellä olisi kaikista museoista pienoismalli, historia ja näytteitä esineistöstä. Museoitahan ei juuri koskaan lopeteta, joten perustamisvuosi riittää. Tänne roudattaisiin kaikki eläkeläiset kerran vuodessa koululaisten kanssa. Näin saataisiin kävijämäärätkin nousuun

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Paluu kentille

Talvi on tehnyt paluun Suomeen. Useilla paikkakunnilla on leijaillut jotain valkoista kentille. Yöllä pakkasta on ollut lähemmäs kymmenen astetta. Odotettavissa on, että saamme tällä kertaa valkoisen pääsiäisen. Veikkausliigan lauantain peleissä on odotettavissa muutakin valkoista kuin pelipallo tai vastustajan pelipaita. Lämmitettävä tekonurmi hoitaa kyllä hommat ettei kentänhoitajan tarvitse vaivautua kolaamaan.

Dopingista kärsinyt tennistähti Maria Sharapova on palailemassa tenniskentille. Sharapova on kapinoinut ja kiukutellut dopingtuomion takia jatkuvasti. Nyt hän kuitenkin myöntää, että hänen itsensä oli pitänyt olla tarkkana.  Viidentoista kuukauden dopingpanna päättyy huhtikuussa ja Sharapova nousee kehiin Stuttgartissa.

Oulun paras jääkiekkoilija. No, tai ainakin toiseksi paras jääkiekkoilija, Jesse Puljujärvi noussee myöskin kehiin Kanadassa. Edmontonin farmiseuran pelit ovat loppuneet ja hyvin menneen kauden kruunaa nosto ylös eli Edmonton Oilerain joukkueeseen. Saas nähdä mahtuuko Jesse kokoonpanoon vai onko rooli katsomossa.

Paluuta kentille puuhailee myös jäähdyttelevä jalkapallosuuruus Mikael Forssell. HJK:n pelipaita on vaihtunut kilpailijaseura IFK:n kuosiin. Vähälle peliajalle klubissa jäänyt Forssell vaikuttaa innostuneelta. Milku oli Suomen lupaavimpia pelaajia sitten Litmasen ja Hyypiän. Entä mitä sanovat kiivasluonteiset fanit ? Ehkä tappelevat keskenään kuten ennenkin.

Walt Disney-yhtiö on päättänyt tuottaa uudet version paristakymmenestä klassikkofilmistä. Uuden ilmeen saavat Leijonakuninjas, Tuhkimo, Nalle Puh, Peter Pan, Prinsessa Ruusunen ja lukuisat muut leffat. Paluu kiinnostaa varmasti sekä vanhoja faneja että uusia vielä syntymättömiä disney-faneja.

Auringon päivä

Tänään vietetään Auringon päivää. Vaikka taivaalta leijailee lumihiutaleita ja aurinko häämöttää pilvien takana, päivää vietetään Auringon päivänä. Syy ei ole Eurojackpotin 87 miljoonan euron voittaminen Lielahden Citymarketissa. Aurinko ei kuotenkaan tarkoita meidän yhteistä taivaan kappaletta. Kyse on suuremmasta auringosta.

Tänään Pohjois-Korea juhlii Aurinkoa nimeltä Kim il-sung. Hän syntyi 105 vuotta sitten. Hänen aurinkonsa on loistanut poispuolen korealaisille jo toistasataa vuotta. Se on tuonut vaurautta, viisautta ja maailman onnellisemman kansan. Nykyisin aurinko paistaa pojanpojan muodossa.  Pyongyangissa juhlitaan perusteellisesti sotilaskulkueilla ja muilla perinteisimmillä tavoin. Ja mikä on juhliessa kun pääkaupungissa saa asua vain maan eliitti. Tavikset asuvat muilla paikkakunnilla ja luuserit omissa paikoissaan. Näin ihmiset saavat aurinkoa ansioidensa mukaan.

Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen suhteet ovat kehittyneet huonoon suuntaan. Jännitys on lisääntynyt ja uhkauksia on lennellyt puolin ja toisin. Auringon päivän paraatissa nähtiin uusia Pukguksong 2 ohjuksia. Niiden kantomatkan sanotaan olevan yli tuhat kilometriä. Niillä ei vielä saada hävitystä Amerikkaan asti. Useimmat ohjuskokeet lienevät tussahtaneet epäonnisesti sinne sun tänne. Pelottavaa kuitenkin on ydinaseiden kehitteleminen. Se luo pelkoja ja arvailuja, kun Auringon ajatuksista ei aina saa ihan selvyyttä.

Auringon päivä ei valitettavasti muuta totalitaarisen yhteiskunnan oloja helpommiksi. Maa on kärsinyt paitsi yhden perheen yksinvallasta, kaikenlaisesta ihmisoikeuksien puutteesta ja jatkuvasta elintarvikkeiden pulasta ja väliin jopa nälänhädästä. Tämä ei kuitenkaan ole koskenut maan nykyistä johtajaa Kim jong-unia ja hänen lähipiiriään. Hän elää kavereineen täydellisessä yltäkylläisyydessä, sillä auringonpaistehan tulee hänestä.

Kiva kun jossakin maassa asiat on tehty kansalle hyvin yksinkertaisiksi. Meillä juhlitaan lähes samoja lukuja. Satavuotias Suomi on kuitenkin aika erilainen maa kuin Pohjois-Korea. Vanhaa sanontaa lainatakseni: "On Eurojackpot-voitto syntyä Suomeen."

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Palkkoja ja palkkoja

Lehdissä kirjoitettiin,mettä jääkiekkoilija Patrik Laineen tulokaskausi oli menestys. Palkkaakin tuli mukavasti. Peruspalkka oli 900.000 ja maalien ja pisteiden tuoma bonus nosti ansiot 2,5 miljoonaan dollariin. Se lienee 2,2 miljoonaa euroa. Aika hyvä vuosipalkka 18-vuotiaalle pojalle. Enkä ole ottamassa taalaakaan palkasta pois. Ei tulisi mieleenikään.

Kun olen itse työskennellyt kunnalla nuorisotyön parissa, tiedän jotain nuoriso-ohjaajien palkoista. Ne ovat samalla sanoen surkeat. Ajatellaan varmaan, että kun se työ on sellaista vapaa-ajan ohjausta, hommia tehdään enemmänkin tekemisen ilosta eikä toimeentulon takia. Tosiasiassa nämä ohjaajat painavat ihan normaaleita 38-tunnin viikkoja usein aika hankalien nuorten parissa. Onnistuessaan he saattavat ohjata nuoren hyvälle polulle, josta kertyy hyötyjä nuoren elämänpolulle ja sen lisäksi isoja säästöjä yhteiskunnalle. Palkka on kuitenkin Laineeseen verrattuna kovin vaatimaton. Nuoriso-ohjaajan pitää painaa hommia 80 vuotta ennenkuin hän saa samaiset 2,2 miljoonaa euroa kasaan. Siis bruttona. On se aika erikoista.

Lähikauppa

Aiemmin keväällä oli uhkapilviä taivaalla. Lähikauppamme Siwa tai viime viikot K-market oli lopettamisuhan alla. Tradeka myi Siwat ja Valintatalot Keskolle. Kauppaan kuului, että 60 myymälää piti myydä kilpailijoille. Keako ilmoitti lopettavansa osan myymälöistä. Pitkään on ollut epätietoisuutta Peltsun Siwan kohtalosta. Muttei enää. Viime tiistaina avattiin uusi Metro. Se on yksityisten kauppiaiden yhteinen tunnus. Taustalla on myös Metro tukku, joka on taas Aarnio Wihuri konsernin tukkukauppa. Hyvä, että Peltsulle tuli Metro. Toivoin S-markettia, mutta Metrokin käy. Sinne on hyvä viedä tyhjiä pulloja, ostaa puuttuvia venhäjauhoja ja laittaa pitkävetoa peliin. Toivottavasti Metron seinässä oleva Otto-automaatti saa myös jatkoajan.

Viikko on kulunut ja Metro näyttää aika lailla edeltäjiensä näköiseltä. Samat kassat ovat hommissa ja samat tuotteet ovat hyllyillä. Eldoradot on tosin myyty/viety hyllyiltä pois. Odottelen, että Metro näyttää uuden ilmeensä. Hienointa olisi, jos Metron omistaja hääräilisi jonkun tiskin takana (kaupassa ei ole tiskejä, vain hyllyjä). Punakka, iloinen, pyylevä kauppias jututtaisi asiakkaita ja kyselisi kuulumisia. Samalla pakettiin lyötäisiin savusilakoita, lauantaimakkaran siivuja ja punaisia tomaatteja. Tai jos omistaja hääräilisi edes nykyisten hyllyjen väleissä paketteja purkaen. Joku uusi kasvo. Kaipaisin myös mainosta, jossa kerrottaisiin Metron avaamisesta, pullakahveesta ja uusien tuotteiden loppumattomasta kirjosta. Me paikalliset asiakkaat olemme tottuneet saamaan kerran, pari viikossa tarjouspostia lähikaupasta. Sitä tuttua värillistä A4, jossa kerrotaan, että kaksi maustettua jogurttia maksaa euron, paketti boilerin vileetä kolme euroa ja tulppaanikimppu kuusi euroa. Se on jonkinlainen kotiseutuviesti jossa todetaan, että Peltsulla on kaikki hyvin.

Mitään ei ole kuulunut. Eletään hiljaiselon aikaa. Uusi toimija on vaisuna. Tuntuu kuin se odottaisi itsekin jotain tapahtuvaksi. Paikalliset katselevat vaivihkaa kaupan tuttuja hyllyjä ja toteavat harmikseen, että hinnat ovat vähintäänkin samat taikka vielä kalliimmat. Valikoimat ovat ainakin yhtä tylsät. Tarttis tehrä jotain. Me asiakkaat odotamme uutta ja ehoa, ryminää ja räiskettä, tärinää ja värinää.  Tekisi mieli huutaa kaupan ovesta sisään isoon ääneen: Hei, onko täällä ketään !

Toisaalta. Mitäs tässä valittelen. Meillä on nyt Metro. Eihän lapsen tarvitse aina saada koko kuuta taivaalta.

torstai 13. huhtikuuta 2017

Päivän "viksuimmat" uutiset

Citymarketin johtaja pelkää, että mämmi loppuu ennen pääsiäistä. Pohjoisessa mämmiä riittää, mutta etelässä mämmi saattaa hänen mukaan loppua.
- ettei vaan ole ketunhäntä kainalossa ja asia päinvastoin. Mämmiä näyttää kenties jäävän hyllyille ja nyt pitää tehdä jotain. Sitähän ei osteta enää pääsiäisen jälkeen.

Maailman, Suomen ja Tampereen paras jääkiekkoilija Patrik Laine nähtiin tyttöystävän kanssa Hakametsän hallissa katsomassa Tapparan ja HIFK:n peliä.
- media on tehnyt Laineesta niin suuren jumalan, että hänen istuminen Hakametsän katsomossa on jo tapahtuma. Onko Laine muuttunut jo pyhimykseksi ja eläväksi legendaksi Selänteen ja Räikkösen tapaan ? Pitääkoö kumartaa ja ottaa lakki pois tavattaessa ?

Kiinan presidentin vierailun yhteydessä sovittiin pandojen tuomisesta Suomeen. Pandat maksavat Ähtärin eläinpuistolle miljoona euroa vuodessa. Korvaus pandoista maksaa 900.000 ja ruokaan menee 100.000. Ähtärin eläinpuisto kamppailee ennestään rahavaikeuksien kanssa.
- Pandadiplomatian menestys saattaa kaataa koko Ähtärin talouden.

Niina Mikkonen kertoo olevansa taloudellisesti tiukoilla ja veloissa omakotitalon myynnistä huolimatta. Timo T.A. Mikkosen firman ongelmat olivat liian suuria, ettei talorahoilla pystytty kattamaan velkoja. Hän on itse kahvilassa töissä ja murrosikäiset pojat hommaavat taskurahoja jakamalla mainoksia.
- mikähän tässä on se uutinen ? Ja kuinkahan kauan tämä rouva pystyy ratsastamaan Timo T.A.n nimellä. Loppua ei näy, mitättömiä uutisia riittää säännöllisin välein. Mitähän seuraavaksi ? Joko kohta pannaan lapset tuottamaan mediauutisia ?

Helsingin Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaiden ääntenlasku on ollut mutkikasta Ehdokas Niiranen jäi valtsematta vaikka vaali-iltanan tuli 683 ääntä. Tarkastuslaskennassa ääniä oli sata vähemmän. Niiranen jäi rannalle. Varsinaisten valittujen viimeisenä hyväksyttiin ehdokas Niskanen, jonka äänimäärä oli vaali-iltana 620. Se nousi tarkistuslaskennas 634 ääneen ja Niskanen valittiin valtuustoon.
-onko tämä laskenta näin vaikeaa ? Tapahtuuko samaa heittelyä joka kunnassa ja kaupungissa ? Entä, jos tarkistuslaskenta menee yhtä epätarkasti ?

Voiko pinkkiä hammaslääkäriä pelätä ? Hammaslääkäri Hannele Jankan vastaanottotilat ovat vaalean punaiset. Pelko tulee Jankan mielestä osittain vanhempien asenteen mukana.
- itse pelkään hammaslääkärissä kipua. Se on peräisin huonoista kokemuksista, laitteista, lääkäreistä ja kovista kivuista. Nykyinen hammaslääkärissä käynti ei juuri pelota, koska hän osaa huomioidan
kivun ehkäisyä ja laitteet ovat uudenaikaiset. Värillä ei ole tässä hommassa väliä.

Julkkiskokki Sikke Sumarin mielestä hyvä hampurilainen on parempi kuin fine dining. Hän syö aina lounasta ravintolassa, usein Maxillessa tai Cafe Succesissa. Sumari on mennyt opiskelemaa ravintolakoulu Perhoon, koska on oikeasti paitsi tv-kokki myös kotikokki.
- onkohan tässä samaa floppia kuin Mikkosella. Toisaalta aika pitkä ura ilman mitään kokkikoulutusta.


keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Piinaviikko

Pääsiäistä edeltävä viikkoa kutsutaan piinaviikoksi tai kärsimysviikoksi. Minulle piina alkoi viime viikon keskiviikkona, kun puraisin kivikovaa rievän kankkikkaa ja etuhampaani antoi periksi. Onnistuin saamaan omalta hammaslääkäriltäni maanantaiksi ajan. Marssin maanantaiaamuna pelonsekaisin tuntein tuttuun paikkaan. Minusta tuntui, että nyt en selviäisi helpolla enkä halvalla.  Katselun ja väänteyn ja röntgenkuvan jälkeen hammaslääkäri totesi hampaan olevan katkennut niin syvältä, että se pitää poistaa. Hän ehdotti, että vahvistetaan ja korotetaan sivuhampaita ja niiden varaan tehdään korvaava hammas. Koko hoito maksaisi arviolta kaksi ja puoli tonnia.

Puudutuksen jälkeen hammaslääkäri väänteli ja pyöritteli hammasta aikansa jollon se pamahti ja katkesi lopulta. Olin kuvitellut hampaan olevan löysästi kiinni, joten välttelin koskettamasta koko hampaaseen. Näin ei ollut. Hampaan päälle työnnettiin tukkoja ja sain ohjeen pitää tukkoa pari tuntia. Sen jälkeen aukkoon muodostuu verihyytymä, joka kovettuu tukkeeksi.  Tiistaina varattiin uusi aika jatkotoimille ja keskiviikkona vielä lisää. Saisin pääsiäiseksi tilapäisen uuden yläeturivin.

Parin tunnin jälkeen otin tukkeen pois ja odottelin verihyytymän muodostumista. Sitä alkoikin muodostua, mutta myös verta tuli yhä lisää. Laitoin ohjeiden mukaan uuden tukkeen ja purin hampaat yhteen. Tunnin jälkeen poistin verisen tollon. Verihyytymää oli tullut, mutta lisää verta valui ikenistä. Suu oli jatkuvasti veressä. Tukoksi kelpaavia steriileitä lappuja löytyi onneksi kaapista. Kokeilin välillä niitä ja välillä olin ilman. Molemmissa sama seuraus. Verta hyytyi suuhun, mutta se ei lopettavua vuotoa. Neljän kieppeillä oli kulunut kuusi tuntia hampaan poistosta, mutta mitään uutta ei ollut tapahtunut. Yritin ottaa pienet nokose, koska olin aika väsynyt hampaan poistamisesta, puudutuksest ja veren valumisesta. Torkuin hetken ja valuminen tuntui hidastuvan. Se ei kuitenkaan loppunut.

Illalla kymmeneltä kaksitoista tuntia poistosta soitettiin Taysin neuvontaan. Hoitaja kehoitti painamaan tukko tiukasti aukkoon ja pitämään sitä tunnin. Ajattelin, että olin ollut lian hellähampainen puristamisessa. Päätin kuitenkin kestää yön yli. Kahdentoista kieppeillä homma jatkui samana. Yritin nukkua ja pitää tuketta suussa. Tunnin välein piti vaihtaa uusi, koska veri ja sylki pehmensivät tukkeen. Nukahdin tunniksi kahden ja kolmen välillä. Harsotollo valui pois hampaista ja verta valui suuhun. Kävin aamuyöllä kirjoittamassa ohjelaput ja lyhyen kuvauksen tilanteesta kumppanilleni. En pystynyt puhumaan, sillä tukko oli hampaiden välillä. Silloin, kun sitä ei ollut valui verta sen verran, että oli pidettävä suu kiinni. Tunnin välein syljin tukkeen ja verihyytymän suusta. Aamulla kahdeksan jälkeen saimme hammaslääkärini kiinni. Häneltä löytyi lyhyt aika puoli kymmeneksi. Pääsin vastaanotolle ja hammaslääkäri laittoi jonkinlaisen murusen estoainetta aukkoon. Odottelin puoli tuntia odotushuoneessa ja tilanne tarkastettii uudellee. Vuoto oli tyrehtynyt vuorokausi hampaanpoiston jälkeen.

Palasin puoli neljältä hammaslääkäriin varsinaiseen toimenpitäiseen. Olin väsynyt ja muissa maailmoissa. Yläosa puudutettiin oikein kunnolla. Sitten hampaita alettiin korottamaan. Sen jälkeen hampaista otettiin kuvia ja ne vietiin tietokoneelle. Hidas ja moninainen toimenpide kesti puolitoista tuntia. Sen jälkeen pääsin kotiin ylähampaat harvennettuna. En jaksanut murehtia sitä, sillä vuoto oli loppunut ja olin lähinnä apaattinen väsymyksestä ja avuttomuudesta. Huomenna keskiviikkona hommaa jatketaan.

Ehdin hoidella aamupäivällä auton renkaidenvaihtoon, huoltoon ja katsastukseen. Tapasin myös vauriokorjaamon miehen, joka otti kolariautostani kuvia ja lupasi hoidella asioita vakuutusyhtiön kanssa. Sain auton ja renkaat iltapäivällä kotiin. Sitten läksi taas hammaslääkärille. Olin taas aika vaisuna ja alistuneena. En osannut odottaa mitään. Nyt hammaslääkärillä oli uusi hammasrivi. Se oli ikäänkuin kuomu, joka laitettiin hiottujen etuhampaiden päälle ja se täytti myös poistetun hampaan
paikan. Hammaslääkäri oli erittäin iloinen onnistuneesta muotoilusta. Muutaman hampaan
korotuksen ja hionnan jälkeen uusi muotti painettiin yläriviin. Se liimattiin kiinni sementillä. Reilun puolen tunnin jälkeen marssin kadulle uudet ylähampaat suussa.

Tuntui helpottavalta ja vähän oudon epäuskottavalta. Olin pelastunut. Minua ei oltu ristiinnaulittu. Piinaviikko päättyi helpotukseen. Käppäilin kotiin ja istahdin sohvalle. Kaikki oli taas kunnossa. Toivottavasti.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Iloisia uutisia jalkapallon maailmasta

Siis nyt on oikeasti kyse iloisista uutisista. Ei mitään suurensuurta, mutta pieniä mukavia uutisia kumminkin.

Suomi on on parantanut sijoitustaan Fifa-rankingissa. Nyt se on 97. Parannusta on tullut vaikka huuhkajat hävisivä 2-0 Turkille. Lieneekö sitten seurausta Turkin sijoituksesta, joka on 22. Suomi pelasi harjoitusmatsin Itävaltaa vastaan. Siitä tuli 1-1 tasuri. Itävalta on sijalla 36. Pohjoismaista kärkisijaa pitää Islanti sijalla 21, Ruotsi 34,  sitten Tanska 51,  Färsaaret 77 ja Norja 86. Viron sijoitus on 101. Meikäläisten edellä on sellaisia jalkapallokentillä hieman tuntemattomampia maita kuten Kypros, Guinea Bissau, Namibia, Syyria, Libyä, Curacao tai Haiti. Iloista tässä on kuitenkin sijoituksen suunta. Se on ylöspäin.

UEFA eli Euroopan jalkapalloliitto antoi kokouksessaan Suomessa  kaikille jäsenmailleen miljoona euroa kullekin. Rahat on tarkoitus käyttää jalkapallon kehittämishankkeisiin. Palloliitolle tämä on varmasti ilouutinen. Sen pääsi kertomaan Palloliiton puheenjohtaja Alaja, joka on viime kuukausina kamppaillut syövän kanssa. Nyt Alaja on palannut takaisin puheenjohtajan hommiin.

Veikkusliiga alkoi eilen keskiviikkona. Lämpimästä ja varhaisesta keväästä huolimatta kentät ovat pehmeitä ja olosuhteet perinteisen huonot. Vähemmälle huomiolle jää se, että useissa keski-Euroopan maissa pelataan jalkalloa pitkin talvea. Pehmeät kentät ovat siellä kovaa arkea. Ilouutinen on Tampereen Ilves. Joukkue on vahvistunut lisää viime kaudesta ja nyt odotetaan jo mitalia. Ensimmäinen koitos on ensi lauantaina Ratinassa. Vastaan asettuu Lahti, joka pelasi ensimmäisesessä ottelussa tasapelin SJK:n kanssa. Uudet kasvot Tuco, Rahimi, Penninkangas, Tanska ja Tamminen saavat esitellä faneille taitojaan.  Samaa tekevät varmaan myös vanhat tutut Hilander, Hynynen, Tendeng, Aspegren, Ayarna ja Ala-Myllymäki. Siinähän taisi tulla Ilveksen avauskokoonpano lauantaina. Pitänee mennä katsomaan.

Onnen päivä

Eilen keskiviikkona oli todella erikoinen päivä. Menimme lounaalle ravintolaan, josta saa kaksi lounasta yhden hinnalla. Jutun juju on Tampere-passi. Siinä on erilaisi alennuksia ja tarjouksia monista palveluista ja liikkeistä. Tämä on yksi niistä. Lounas kahdelle yhden hinnalla. Hinta oli 9.50 €. Siis alle vitosen per henkilö.  Ruoka oli hyvää. Kalakeittoa ja leipää alkuruoaksi. Broileria ja salaattia pääruokana. Kahvi tai teetä jälkiruoaksi. Tämä kaikki alle vitosen. Tein valinnan, joka osoittautui kohtalokkaaksi. Otin keiton kaveriksi rievän kantapalan, joka oli aika kuiva. Kun puraisin kuivaa leipää, etuhammas antoi myöten. Tunsin, että nyt katkesi hammas. Se ei kuitenkaan irronnut, mutta esti puremisen. Mussuttelin halvan lounaan varoen samalla koskettamasta etuhampaaseen. Hetken kuluttua tajusin myös mikä minua odotti. Hammaslääkäri on jo vuoden verran ehdottanut ohuiden etuhampaiden vahvistamista posliinihampailla. Se maksaa maltaita. Se on nyt kuitenkin edessä. Uskoako puhetta vai itkeä ja uskoa puhetta ? Siinä vasta kysymys.

Lounaan jälkeen ajeltiin kotia kohti. Päätettiin kuitenkin poiketa Koivistonkylän Prismassa katsomassa olisiko tarjolla jotain hyvää kalaa. Ajoittain Prisman palvelupisteestä löytyy edullisesti lohta, kirjolohta, turskaa, seitä, ahventa, puna-ahventa tai jotain muuta.  Ajelin parkkipaikalle. Yhtäkkiä pysäköityjen autojen takaa oikealta  syöksyi punainen auto risteykseen. Nopeutta oli sen verran, etten ehtinyt tekemään mitään. Auto kopsahti kartturin puolen oveen ja jäi siihen. Nuori, parikymppinen kuski oli pienessä shokissa. Poliisi kutsuttiin paikalle. Sain kuulla, että syy oli minun, koska en ollut varonut oikealta tulevaa ajoneuvoa. Ns. kokoomatie ja parkkipaikalta tuleva tie ovat samanarvoisia teitä, jolloin oikealta tulevaa kuuluu väistää. Kaiken lisäksi juniori osoittautui poliisin pojaksi, joka ajoi äitinsä autoa. Tosin kohtuullisen vanhaa Almeraa. Kumpikaan auto ei vaurioitunut ajokelvottomaksi, joten häivyimme kotiin nuolemaan haavojamme. Siis kuvainnollisesti. Tai ei aivan, sillä kaverin autossa oli isoäiti, joka satutti kolauksessa jalkansa, josta tuli verta. Kotona täyttelin vahinkoilmoitusta ja jauhoin päässäni tapahtumien kulkua.

Näin sattui kaksi ei toivottua asiaa peräkkäin. Mikäli aikataulut tai valinnat olisivat olleet piirun verran toisenlaiset, mitään tällaista ei olisi tapahtunut. Toisaalta, kuinka paljon ihmisen elämässä valinnat menevät toisin, eikä mitään onnettomuuksia pääse sattumaan. No, nyt kävi kuitenkin näin ja sen kanssa on elettävä. Mieli on kyllä aika matalalla, mutta ehkä tästä selvitään.

Pieni virhe pääsi sujahtamaan tähänkin kirjoitukseen. Otsikossa pitää lukea Epäonnen päivä. Muu pitää kutinsa. Virheitä sattuu jokaiselle.