Museo Canaria

Niin sitä meikäläinenkin kiertelee museoita. Museo Canaria kertoo Kanarian saarten ihmisten historiasta. Ja erityisesti alkuasukkaiden historiasta. Jo vuonna 1200 ennen ajanlaskumme alkua on löydetty ihmisten jäämistöä. Kallioluolissa on asuttu. Pikku hiljaa on opittu tekemään työkaluja, saviastioita, ruokavälineitä, kalastusvälineitä, nahkareppuja ja juuttipunoksia, leimasimia jne. Aina on löytynyt taitavia yksilöitä, jotka ovat vieneet ihmisten elämää eteenpäin. Niin nytkin. Ihmeellistä on toki se, miksi tänne kivikkoiselle saariryhmälle on kulkeutunut porukkaa. Samasta syystä varmaankin
kuin Suomeenkin. Parempia elinoloja on haettu tai muualta on lähdetty pakoon. Joka tapauksessa karu saaristo on nyt Euroopan lomakeidas.

Hautapaikkoja on avattu ja niistä on löydetty entisajan ihmisten jäämistöä.

Mölinää

Yleensä sanotaan, että suomalaiset pitävät humalassa kovaa meteliä, tappelevat ja riitelevät ja sitä rataa. Sitä lienee tapahtunut halvan alkoholin maissa kuten Kanarialla ja Las Palmasissa. Kyllä sitä osataan täällä hyvän ja esimerkillisen juomakulttuurin maissakin.

Meidän pieni Torres-katu on kaduista hiljaisimpia päiväsaikaan. Lähellä, noin 40 metrin päässä on ravintola Shack. Sillä on neljä pöytää kadulla. Päivälle se on kiinni, mutta iltaisin paikka herää henkiin. Niin eilisiltanakin. Menimme nukkumaan jo puoli 11 ja kuvittelimme nukkuvamme pitkät yöunet. Toisin kävi. Ravintolan ulkona remeltävät asiakkaat jaksoivat mölytä varttia yli neljään. Nukahtelin pikkuisen aina välillä, mutta pääosa meni valvoessa. Varttia vaille kahdeksalta lapset tulevat kouluun. Kadun toisessa päässsä on koulu. Pienempiä saattavat vanhemmat. Kadulla on mahtava kaiku, joten meille kuulee kaiken mitä koululaisilla ja heidän vanhemmillaan on asiaa. Musiikki kuuluisi hyvän akustiikan takia asiaan. Katusoittajia ei vaan ole näkynyt tai kuulunut. Edellisinä öinä katujen puhdistusauto on herättänyt kuuden kieppeillä. Nyt sitä ei kuulunut tai sitten nukuin.

Ja kun valittamaan ollaan päästy, niin annetaan tulla kaikki. Upea asuntomme on neljä metriä korkea. Liekö se syynä vai heikko eristys, mutta yläpuolella asusteleva pariskunta on ilmeiseati painava-askelisia. Heidän tarmokas kävely kuuluu tänne meille aivan liian hyvin. Päivisin ja öisin.

Kyllä helpotti kun sai purkeutua. Toivon mukaan perjantaiyönä saadaan nukkua. Lauantaina on espanjalaisten menoilta ja yö. Silloin on turhaa toivoa unirauhasta.

Tapas

Torstaisin Veguetassa Calle Mendizabalin varrella olevat ravintolat tarjoavat halpoja tapaksia ja juomia. Tämä oli kiinnostanut aika isoa porukkaa. Vaikea arvioida, mutta ehkä 500-1000 ihmistä seilaili pitkin kadun tapaspaikkoja. Ostimme ensimmäisestä neljä isoa pintxoa ja pari olutta. Maksoi yhteensä 12,50 €. Taisi olla koko kadun kallein paikka. Ei väliä, sillä pintxot olivat kalasta ja ruokaisia. Toisesta paikassa otimme pari bisseä ja pari palaa salamipizzoja. Neljä euroa. Siinä olikin meidän illallinen. Hyvää ja riittävän paljon. Kansalaiset jatkoivat seilaamista. Mutta raskas päivä ottaa omansa. Mekin hiippailimme hässäkästä pikkuhiljaa kotikämpille. Ei vanha jaksa.

Santa Ana Catedral ja Casa Colon

Pyhän Annan kirkon tornista näkee ympäri eteläistä Las Palmasia. Puolentoista euron maksulla pääsee hissillä näköalatasanteelle, josta on hieno näköala kaupunkiin, vuorille ja merelle.

Kaupungintalo on viereisen aukion toisella puolella. Tai mikä lie rakennus.

Casa Colon on Columbuksen matkoista kertova museo. Columbus matkasi vuonna 1491 kolmella laivalla, La Pinta, La Nina ja Santa Maria, Espanjasta Kanarialle ja täältä Karibialle. Matkoja tehtiin kaikkiaan kolme. Olot olivat karut, erityisesti merimiehille, jotka yöpyivät kelillä kuin kelillä laivojen kansilla. Itse kipparilla oli sentään oma hytti, jossa oli sänky, pöytä ja tuoli. Siitähän se alkoi eurooppalaisten kolonialismi.

Tältä näytti Columbuksen laiva Santa Maria.

Huoneisto Trianassa

Asustelemme 8 päivää Torres kadulla. Huoneisto on noin viidenkymmen neliön loft. Nimikin on the Loft. Yksi iso huone, joka on jaettu kahtia olo- ja makuuhuoneiksi. Pieni keittiö ja iso vessa/suihku. Komeus sijaitsee toisessa kerroksessa. Katolla on yhteinen terassi, jossa voi makailla aurinkotuoleilla. Hinta on 85 €/yö. Aika kallis, mutta paikka sijaitsee sata metriä pääkadulta ja itse asiassa täällä on kaikki mitä halusimme.

Aamuisin laitetaan aamiaista (heti sen jälkeen kun olen käynyt hakemassa tuoreita sämpylöitä). Sitten
käydään pyörimässä kiinnostavissa matkailukohteissa. Iltapäivä makaillaan auringonpaisteessa. Illalla
käydään kaupassa. Illalla etsiskellään mukava ravintola, jossa istuu paljon paikallisia ja nautitaan illallinen. Eilen se oli papan perunoita (paikallinen erikoisuus), jättikatkarapuja valkosipulissa ja paistettuja kalapaloja. Siihen pullo valkkaria päälle. Iltabisse tai mehu joko lähibaarissa tai kotona ja sitten unten maille. Tämä on kiireetöntä ja helppoa elämää.

Aurinko näyttää paistavan joka päivä. Sehän sopii minulle oikein hyvin.

Triana ja Vegueta

Las Palmasin keskusta, siis se keskusta missä paikalliset pyörivät, on Tiana ja Vegueta. Triana on kaupallisempi osa ja Veguetassa on virastoja, kirkkoja ja museoita. Las Palmasissa asuu 400.000 asukasta. Lähialuiden kanssa asukasmäärä on 700.000. Tähän lisätään tietenkin valtaisa turistien määrä. Trianan pääkatu on Calle Triana. Se on kävelykatu, jonka varrella on kaikenlaisia kauppoja, kahviloita, ravintoloita ja paljon paljon ihmisiä. Aurinko paistaa täällä ympäri vuoden. Meikäläisittäin Kanarian saarten lämpö on mukavan maltillista. Reilu parikymmentä astetta. Las Palmasin eteläinen osa on espanjalainen kaupunki. Täällä on rento ja kuitenkin toimiva meininki. Turistien ehdoilla mennään eteläisessä osassa Gran Canariaa. Täällä mennään paikallisten tahtiin. Siksi viihdyn täällä hyvin.

Kävimme Veguetan puolella nykytaiteen museo CAAM:ssa. Sisäänpääsy on ilmainen. Museo oli monikerroksinen ja arkitehtonisesti tyylikäs. Tilateoksia oli talo pullollaan. Kuvan mukava teos on Jack Deng-Thiin aikaansaannos. Hyvältä näyttää, kun pariskunta vetää toisiaan ohuella siimalla. Siinä on paljon parisuhteen olennaista tunnelmaa. Vuorotellen vedellään toisia.

Kaupassa Las Palmasissa

Hiperdino on meidän lähikauppa täällä Las Palmasin keskustassa, Trianassa. Supermercado. Ostimme perus aamiaistarvikkeita kuten mehua, leikkeleitä, juustoja, oliiveja, tomaatteja, öljyä, margariinia ja kananmunia. Herkutteluun kolme pulloa viiniä ja neljä olutta sekä mantelikeksejä. Tietysti aurinkovoidetta ja viisi litraa vettä. Koko komeus maksoi 34 euroa. Vetää mietteliääksi.