Eurovaalit alkoivat. Käytiin heti keskiviikkona äänestämässä. Silloin ei tarvitse katsella TV-ohjelmia vaaleista tai vastaanottaa vaalimainoksia. Ihminen tuntee olevansa vapaa. Ehdokkaan valitseminen on aina jonkinlainen homma. Pitäisi löytää henkilö, joka ajattelee hieman samoin kuin itse ja on luotettava henkilö. Itselleni keskeinen asia oli Euroopan Unionin valtaryhmä. Siis useamman ryhmittymän koaliitio. Ajattelin sitä ketkä johtavat Eurooppaa ja sitä keiden en halua johtavan Eurooppaa. Toinen asia liittyy ehdokkaiden potentiaaliseen mahdollisuuteen päästä Suomen edustajaksi niiden 15 onnellisen (?) joukkoon. Tein kompromissiin. En äänestänyt henkilöä jota muistin äänestäneeni viime kerralla. Hän ei päässyt läpi. Nyt äänestin henkilöä, joka todennäköisesti pääsee Euroopan Parlamenttiin.
Kokonaan eri asia on mitä merkitystä äänelläni on kokonaisuudessa. Vähän sama asia kuin uutinen hiilipäästöjä pienenemisestä 10% viime vuodesta. Oliko muovijätteen keräämisen saanut sen aikaan. Ei ollut ! Se oli tuuli- ja aurinkovoiman ansiota. Sama tässä. Parlamentissa on 600 jäsentä. Isoimmat ryhmät tekevät valtablokin ja sopivat isoista asioista. Sitten kuitenkin valtioilla on veto-oikeus. Komissio eli virkakoneisto käyttää sekin isoa valtaa toteuttaessaan valittuja linjoja. Mihin hukkui se minun antamani ääni ? Se yksilön demokraattinen oikeus ? En Ile sinisilmäinen. Äänelläni on häviävän pieni vaikutus, mutta käytän sitä niin kauan kuin saan.
Siinä pähkinänkuoressa minun äänestykseni EU-vaaleissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti