Suomen ulkopolitiikkaa on terävöitetty to-utvassa. Tämä härpäke on suomeksi presidentin ja hallituksen ulkopoliittinen keskustelukerho. Kokouksen jälkeen presidentin ja pääministerin pitämistä tiedotustilaisuuksissa todettiin, että Suomen ulkopoliittinen linja on kristallinkirkas. Hyvä ! Ei siis syytä huoleen.
Ulkomaankauppaministeri Tavio päätti, ettei Suomi ole mukana Ukrainan jälleenrakennustyössä, joka koskee seksuaali- ja tasavertaisuusasioiden kehittämistä. Nyt kerrottiin, että kyllä Suomi ulkopolitiikassaan edistää näitä asioita, mutta ministeri Tavion päätöksiä ei lähdetä korjaamaan vaan katsotaan eteenpäin. Se tarkoittaa, että ministerit Tavio ja Grahn-Laasonen muotoilevat ulkopolitiikan tasa-arvoasioissa yhteisen osio.
Toisekseen ministeri Valtonen on vaatinut YKssa Lähi-idän sodan lopettamista vuoden sisällä ja Palestiinan valtion tunnustamista. Tästä kristilliset ja osa perussuomalaisia esittivät vastalauseen. Tp-utvan jälkeen selvisi, että kyllä Suomen ulkopolitiikka tähtää sodan lopettamiseen ja pitkällä aikavälillä Palestiinan valtion tunnustamista. Kun sellaista valtiota ei vielä ole, tunnistamiseen voi mennä aikaa. Ulkoministerin mukaan tunnistaminen voitaisiin tehdä kuitenkin etupainotteisesti. Sari Essayah oli tp-utvassa eri mieltä ja kirjautti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Tämä on selvää, sillä Sari saa lausua eriäviä mielipiteitään niin kauan kun hän pysyy hallituksessa.
Kolmanneksi maamme itäraja pysyy suljettuna. Itärajalle on rakennettu jo jonkin matkaa jämerämpää aitaa ja teknistä valvontaa. Syynä itärajan sulkemiselle on Venäjän lähettämien maahanmuuttajien aiheuttama turvallisuusuhkia maallemme. Maahanmuuttajien saapuminen on hankala kysymys, koska Suomen ulkopolitiikan mukaan maahanmuuttajat pitäisi ottaa vastaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kun raja on kiinni, maahanmuuttajia ei voi tulla rajalle. Nyt kuitenkin kerrottiin, että raja pysyy kiinni koska Venäjä on Suomen naapurimaa, joka käy sotaa Ukrainaa vastaan. Se on huomattavasti selkeämpi ulkopoliittinen linjaus. Tosin, jos joku muu valtio kävisi sotaa, sulkisiko Suomi silloin rajansa. Mene ja tiedä.
Tärkeintä on, että kaikki on hallinnassa. Jos joku ulkopoliittinen asia ei ole kunnossa, otetaan tp-utva koolle ja pidetään kokous. Sen jälkeen on kristallinkirkas olo, kuten tätä lukiessa voi huomata. Enää kansalaisten ei tarvitse lukea lehdistä, että ulkopolitiikassa on erilaisia mielipiteitä. Ei ole ! Eikö se nyt vihdoinkin tullut selväksi ?
2 kommenttia:
Usein vedotaan päätöksiä perusteltaessa myös ”Suomen ulkopolitiikan pitkään linjaan”. Mikähän se mahtaa olla. Kellään ideoita?
Kovin pitkähän se ei voi olla, kun vasta äsken liityttiin Natoon.
Lähetä kommentti