Suomi sai puolustelemalla loppuottelupaikan Yhdysvaltoja vastaan. Suomen peli sujui kohtalaisesti kaksi ja puoli erää. Sen jälkeen lopetettiin hyökkääminen ja oma pelaaminen. Puolikkaan kolmannen erän joutui jännittämään kauhunäytelmää. Suomi seisoi ja antoi USAn pitää kiekkoa ja hyökätä. Lopulta selvittiin säikähdyksellä. Loppuottelupaikka napsahti meikäläisille. Syyttä Slovakia ei ole protestoinut Suomen puolustusvoittoisen kontrollipelin kuihduttavan koko lajia. Se ei ole millään tavalla kaunista pelaamista. Itse pidän nopeasta pelistä, voimahyökkäämisestä ja kääntöpelistä.
Kanada hoiteli suvereenisti Jalosen luotsaaman Tsekin. Kanukkien hyökkäykset puhkoivat jatkuvasti Tsekin heiveröisen puolustuksen. Tšekki voi olla tyytyväinen pronssipeliin, mutta peli ei ole noussut takavuosien nopean klip-klap yhteispelin tasolle. Nähdyn perusteella Kanadaa voi pitää ylivoimaisena voittajasuosikkina loppuottelussa. Tuli mieleen; kävikö tässä niin, että kisojen kaksi parasta joukkuetta kohtasivat jo puolivälierässä eli Kanada ja Ruotsi ? Kanada voitti niukasti jatkoajalla. Ruotsi hävisi täpärästi johdettuaan lähes koko otteluun ajan ja putosi pois. Jos niin kävi, se on nykyjärjestelmän pieni puute.
Oli miten oli. Suomella on vastassa voimajoukkue, joka ei pysähdy keskialueen puolustukseen, kiekkokontrolliin tai viiveavauksiin. Kanadaan vastaan pitää vastata voimalla ja nopeudella. Maalipaikat on osattava hyödyntää ja puolustuksen pitää torjua useamman aallon hyökkäykset. Tämän lisäksi maalivahtipelin pitää onnistua täydellisesti. Kanadalainen pelitapa perustuu nopeisiin hyökkäyksiin, jossa kiekko lyödään joka paikasta maalille. Meikäläiset pyörittävät peliä kontrolloidusti. Pelataan ison kaukalon laidoilla ja nurkissa ja yritetään löytää sieltä avoimia paikkoja.
Hopea ei ole häpeä, vaikka hopea hävitään ja pronssi voitetaan. Hopea on kuitenkin kova saavutus Suomelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti