Oli mukavaa matkustaa pitkästä aikaa ulkomaille. Riika on Baltian suurin kaupunki. Olimme kolmatta kertaa Riikassa, joten monet asiat olivat tuttuja. Virkistävä vaikutus oli kuitenkin merkittävä.
Vanha kaupunki on iso. Veikkaisin kuusi neliökilometriä. Kirkkoja, aukioita, vanhoja taloja, ravintoloita, terasseja, kahviloita, kauppoja. Vanha kaupunki on suurilta osaltaan kävelykatua. Patinoitunut vanha rakennuskanta tekee jollakin tavalla rauhallisen olon. Ainoa miinus on turistien tuoma korkea hintataso. Se ei ole meille korkea, mutta laitakaupungin hinnat ovat puolet halvempia. Etäisyydet ovat Riikan keskustassa kohtuullisia huolimatta yli kolmenkympin paahteesta. Lämpöä riitti joka päivänä.
Hotellimme oli Vanhan kaupungin rauhallisella laidalla. Viiden tähden Grand Palace. Se on keskikokoinen, mutta tyylikäs hotelli. Palvelu on erinomaista. Huone sopivan kokoinen, kylpyamme vessassa (kävimme kylvyssä). Sänky oli pari metriä leveä ja normaalia korkeampi. Aamiainen superhyvä. Sillä olisimme pärjänneet koko päivän aivan kevyesti. Hinta oli aika kallis eli 120€/vrk. Sain booking.comin 2 tason asiakkaana tämän halvan hinnan. Normaalihinnat ovat selvästi korkeammat.
Riikan keskusmarkkinat eli Zeppelinhallit ovat joka kerralla kiinnostuksen kohteena. Sinne on päästävä. On se vaan niin ainutlaatuinen paikka. Valtavat hallit ja niiden ympäristö ovat täynnä myyntipisteitä. Lihaa, kalaa, juustoja, makkaroita, mausteita, kahviloita, kukkia, vaatteita, käsitöitä, matkamuistoja, hedelmiä, marjoja, jne, jne loputon määrä myyntikojuja ja tuhansia paikallisia ihmisiä. Tätä voisi kutsua myös venäläisiksi toriksi, jos haluaa. Kuumalla kesäsäällä maistoin kotikaljaa eli kvassia. 50 senttiä iso mukillinen. Jano lähti.
Galleriaa Rigan ja Radisson Blu hotellin katoilla oli suositut toproof ravintolat. Korkealta näkyy kauas ja ulkoilma vilvoittaa. Vanhuus ja kuumuus verottivat kuitenkin sen verran, ettemme jaksaneet valvoa yli puolen yön, jolloin nuorten bileet alkoivat. Upeita nähtävyyksiä ja isoja terasseja molemmat.
Riikassa soi monenlainen musiikki. Kaduilla soittelee erilaisia ja eritasoisia katumuusikoita. Kitaraa, harmonikkaa, sähköpianoa, puhaltimia. Monessa terassiravintolassa viihdyttää bändi joka päivä. Tuttuja cover-biisejä Beatleseista Stingiin, Abasta Elvikseen. Vanha kantapaikkamme Trompete oli muuttunut Sidreriaksi. Omistaja halusi erottua olutkaupungissa ja alkoi panna siideriä. Se olikin herkullista. Jazziakin oli tarjolla. Puolalainen jazzbändi soitti Komedan musiikkia, mutta yleisö puuttui. Jazz on kuollut.
Olut on vallannut Riikan. Monilla terasseilla ja ravintoloissa löytyy 10-15 hanaa, joista saa erilaisia käsityöläisoluita, apaa, ipaa, laagereita jne. Näitä nautittiin suurella sydämellä. Ja pulloista lisää. Oluiden valikoima on lisääntynyt huimasti ja nimen omaan paikallisten oluiden määrä. Happy hour eli häppäri on iltapäivälle klo 17-19 sijoittuva baarien halpishinta. Asiakkaita halutaan sisään puoleen hintaan. Pitihän sitäkin kokeilla. Kaksi koktailia yhden hinnalla. Yhden hinta oli 5-7 euroa. Voi, voi, onneksi meillä ei ole mitään näin halpaa. Saattaisi käydä nimittäin niin, että kokeilisin viikon aikana koko listan läpi. Halvalla kun saa.
Veneretki kanavia ja Gaugava-jokea pitkin kesti vajaan tunnin. Riikan keskustassa on kanavia joiden ympärillä on isoja puistoja ja merkkirakennuksia. Aliteltiin kymmeniä siltoja. Pitihän sitä kokeilla. Oikein mukava vilpoinen retki helteen keskellä. Maksoi 18 euroa hengeltä. Mutta ehdottomasti hintansa väärti.
Elvis. Ajan kuluksi kävimme elokuvissa. Uusi Elvis-elokuva oli hyvä valinta. Ymmärsimme lähes kaiken. Liput maksoivat kahdelta eläkeläiseltä yhteensä kympin. Itse elokuva oli minusta erinomainen. Hieno tarina, hyvä musiikki, hienosti näytelty. Mukana politiikkaa ja bisnestä. Parasta oli elokuvan rakenne. Oppitunti elokuvan tekemisestä. Intouduin seuraamaan käsikirjoittajien, dramaturginen, sovittajien, leikkaajien työtä. Tässä elokuvassa elokuva on tärkeintä. Ja se toimii. Suosittelen, jos tykkäät elokuvan kielestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti