Suomen yleisurheilujoukkueen menestys Eugenen MM-kisoissa on yhden kortin varassa. Tarkasti ottaen kahden kortin, mutta ehkä käytännössä vain yhden. Kyseessä on jälleen keihäänheitto. Meikäläiset eivät ole nakelleet keihästä yhdeksän kympin rajalle kuin kerran. Historiasta löytyy kuitenkin tosiasioita. Juuri keihäänheitto on ollut menestystarina, joka on usein myös pelastanut urheilujohtajien päät. Sitä odotetaan nytkin. Tosin pelonsekaisin tuntein. Helander on se potentiaali, johon nyt asetetaan kaikki toiveet. Hänellä tuntuu olevan tarvittavaa kuntoakin. Etelätalo on isojen kilpailujen mies. Hän saattaa yllättää, mutta nyt yllätykseen tarvitaan lähes yhdeksänkymppinen veto. Siihen hänellä tuskin on rahkeita. Voittajan kansallisuus saattaa olla Intia, Egypti tai Grenada. Tai sitten tutummat Saksa tai Tsekki.
Suomen menestys tai menestymättömyys ei ole ollut yllätys. Ison joukkueen lähettämistä puolusteltiin, mutta nyt iso osa kilpailijoista on joutunut pettymään. Miesten aikaansaannokset hämmästyttävät eniten. Kuvaavaa oli seipään karsinnassa. Molemmat edustajamme päättivät yritykset 560 cm korkeudesta ensin jarrutukseen ja sitten läpijuoksuun. Loppukilpailupaikka olisi irronnut tuloksella 575. Naisista Kosonen ja Mäkelä ovat pelastaneet mitä pelastettavaa on. Myöskin Suomen ennätyksen tehtailleen Lehikoinen ja Neuvonen saavat puhtaat paperit. Ennätystulos MM-kisoissa on juuri sitä, mihin urheilijan pitäisi pyrkiä kauden tärkeimmässä kilpailussa.
Urheiluliiton johto on jo ehtinyt suitsuttaa hyvin menneistä kisoista. Silloin tarkoitetaan historiallisen suurta joukkuetta ei niinkään tuloksia. Tuttua tarinaa ja menneisyyden toistoa. Mikään ei muutu eikä kukaan halua asioiden muuttuvankaan. Sulle-mulle piiri pyörii ja tuloksia tulee vain silloin, kun joku erityislahjakkuus jaksaa sinnitellä ja painaa omaa linjaansa. Yksilölajien taso on laskenut jyrkästi hiihtoa lukuun ottamatta. Palloilulajit porskuttavat ja keräävät suurimman osan nuorisosta piiriinsä. Yleisurheilun tulevaisuus jää parhaimmillaan junioritason lupauksiin.
Mutta katsotaan nyt ensin yön keihäänheitto ja vaaditaan vasta sitten päitä vadille. Aina voi vaatia. Päät eivät ole juuri koskaan putoileet urheilullisista syistä. Syyt ovat olleet yleensä ihan jotain muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti