Tehdään selväksi erityisesti kaikille miespuolisille lukijoille, ettei nyt kyse ole niistä "meloneista", vaan konkreettisesti syötävistä meloneista.
Nimittäin Herran lahja Suomen kansan ruokkimiseksi eli Citymarket tarjosi viikonloppuna erilaisia meloneja euron kilohintaan. Se on hyvä hinta. Sillä hinnalla on ostettava niin kauan kuin tavaraa riittää. Itse kuulun siihen sivistymättömään kansanosaan, jolle vesimeloni on se oikea meloni. (Venäjällä puhutaan muuten arbuusista, jolla tarkoitetaan vesimelonia.) Toki olen maistanut myös keltaista hunajamelonia, joka on maukkaampi ja kiinteämpi kuin punainen veljensä. Viime vuonna oli myös samaisen ruokintayhtiön tiskillä euron meloneja. Silloin mukaan tarttui Piel de Sapo-niminen meloni. Se oli ylivertaisen maukas. Kaikki kunnia ja gloria
Tällä kerralla halusimme olla ennakkoluulottomia ja kokeilla uutta espanjalaista galiamelonia. Se oli vieläkin makeimpia ja vaistuvampi. Siitä ei meloni voi enää parantua. Galiameloni on kuin hunaja, vanilja ja elämän eliksiiri samassa pallerossa. Se on kuin mannaa köyhän kansan haavoille.
Jos siis menet pikapikaa Citymarkettiin ja näet siellä euron hintaisia meloneja, kannattaa kokeilla galiamelonia. Takaan, ettet ainakaan pety. Päin vastoin tulet kiittelemään tämän jutun kirjoittajaa heti tänään, huomenna ja lopun ikääsi ja muistamaan häntä ruhtinaallisesti testimentissasi. Tai ainakin kyseisen päivän kliimaksissa, kun syöt kyseistä herkkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti