Olen pidätellyt itseään kommentoimasta jalkapallon EM-kisoja. Syynä on lisäaika kisojen joukkueille. Mutta nyt en enää jaksa vaieta. Eurooppalaisen jalkapallon mestaruuspelien suuri ongelma on tylsyys. Se johtuu puolustamisesta. Jokainen kisoihin päässyt joukkue osaa ainakin puolustaa. Kun kahdeksan tai yhdeksän pelaajaa asettautuu kahteen riviin puolustuskannalle, on vastustajan vaikea saada mitään aikaan. Kisojen heikoimmatkn joukkueet osaavat puolustaa. Käytännössä hyvin puolustava joukkue voi päästä tasapeliin tai yhdellä pistohyökkäyksellä jopa voittaa matsin. Sillä voi päästä neljännesvälieriin. Nyt maalit tehdään viimeisen kymmenen minuutin aikana. Muu aika on puolustamista.
Toinen puoli peliä on hyökkäys. Useimmat hyvät joukkueet hyökkäävät keskikentälle. Seillä on tilaa ja peli kulkee nautittavasti. Kun siirrytään lähemmäs vastustajan maalia, vastassa on betonipuolustus. Silloin hyökkääjä kääntyy takaisin ja hyökkääjät alkavat pallottelemaan toisilleen. Tarkoituksena on löytää aukkoja vastustajan rintamasta. Tämä on sotastrategiasta tuttu ilmiö. Jo Sven Duvassa katseltiin aukkoja. Sama pätee futikseen. Hyökkääjät pallottelemaan ja lopulta heittävät pallon keskelle puolustusrintamaa toiveena tavoittaa oma mies. Useimmiten pallon saa puolustaja,
Hyvätkin maalintekijät kuten Ronaldo, Bale, Griesman ja kumppanit voivat onnistua, mutta tässäkin tapauksessa kyse on puoliksi sattumasta. Hyökkääjien pitäisi jatkaa hyökkäämistä loppuun asti eikä kääntyä peruuttelemaan. Näin minä määräisen, jos olisin valmentaja. Mieluummin riski kuin pallokontrolli. Se viehättää katsojia ja luo peliin jännitteitä.
Kaipaan riskinottoa. Kaipaan vauhtia, juoksua, syöttelyä, nopeita tilanteita, voitontahtoa. Mutta oikeastaan ainoastaan Espanja on pelannut Turkkia vastaan nopeaa peliä tai sitten Turkki ei osannut puolustaa. Joka tapauksessa tämä on huonoa mainosta jalkapallon ystäville, junioreille ja alasarjojen pelaajille. Tylsällä puolustamisella voi näköjään menestyä.
Ehdotan, että nolla-nolla tasapelissä kumpikaan ei saa pisteitä.
Maaleja voisi suurentaa, mutta se on epäoikeudenmukaista pitkien ja ulottuvien maalivahtien kannalta. Pelaajien vähentäminen kymmeneen toisi lisää tilanteita, mutta silloin vaihtomiehiä pitäisi voida käyttää nykyistä enemmän.
Joka tapauksessa nämä kisat eivät ole olleet sitä, mitä seurajoukkueiden tasolla on tapahtunut. Siellä kolmen tai neljän maalin tekeminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Sitä kaivattaisiin EM-kisoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti