Aloitin uuden harrastuksen. Sepelin keräys. Sepeliä levitetään kaduille ja pihoille runsaasti. Me ikäihmiset kiitämme sepelistä. Sen myötä kaadutaan vähemmän ja vietetään vähemmän aikaa sairaalassa. Aikaa jää koronapotilaiden hoitoon. Aloitin sepelinkeräyksen omilla kengilläni. Vaelluskengissä on syviä uria, joiden avulla pysyn hyvin pystyssä liukkaillakin kelillä. Pohjat keräävät hyvin myös sepeliä taataan. Kuvassa kenkäparia sepeli yhden ulkoilun jälkeen. Siinä on noin 20 grammaa sepeliä. Mikäli käyn päivittäin viidesti ulkona, saa kerättyä 100 gr sepeliä päivässä. Koko vuoden sepelisaalis olisi noin 36.500 gr eli 35 kiloa. Tämä edellyttää, että käytän kesälläkin syväuurteisia kenkiä.
Ihan sorakuninkaaksi tai edes kohtalaiseksi yrittäjäksi ei näillä kiloilla päästä. Voisin yrittää tehdä paikallisen kadunhoitajayrittäjän kanssa diilin. Palauttaisi 34 kiloa sepeliä. Tai sitten taloyhtiön huoltomiestä kanssa. Pikatien rinteessä on muutaman sadan kilon laatikko sepeliä varoiksi liukkaille keleillä. Valitettavasti minun tuomilla kiloilla ei yhtiövastikkeeni juurikaan putoa. Ehkä voisin rakentaa takapihalle japanilaisen puutarhan. Vuodessa 35 kg sepeliä ja muutama gingseng-puu ympärille. Ei kestä talven pakkasia. Kirsikkapuu pihan keskelle. Siinä on ideaa. Kymmenessä vuodessa sepeliä olisi puun ympärillä jo 350 kg. Sehän näyttäisi ihan aidolta jaappanin puutarhalta. Siinä se on. Tuli tämäkin sepeliasia ratkaistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti