Yleisesti ajatellaan, että pikkujoulujen vietto on muuttunut. Entisaikaan työpaikkojen pikkujouluissa joutiin viinaa, puhuttiin suoraan pomon tai ikävän työkaverin toiminnasta ja yritettiin tehdä lähempää tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Loppuvuosi kuljettiin korvat luomussa toivoen, että kaikki ovat unohtaneet pikkujoulujen ylilyönnit.
Fiksuissa työpaikoissa henkilökunta saa pienen paketin ja viedään sitten aterialle. Tämä tehdään tyylillä ja sivistyneesti. Seuraavana vuonna halutaan hieman laajempi ateriakokonaisuus. Seuraavana vuonna aterian jälkeen teatteriin. Sitä seuraavana vuonna isompi paketti ja jatkoille baariin. Ja tätä rataa pienillä lisillä pikkujouluja parannellen.
Meillä on kuitenkin yksi paikka, jossa pidetään kiinni vanhoista perinteistä. Sinne eivät uudet tuulet puhalla pikkujouluihin, saati muihinkaan toimiin. Kyse on Eduskunnasta. Maamme ja kansamme hyvinvoinnista huolehtiva edustajisto, joka muistaa perinteen merkityksen ihmisen peruselämässä. Pikkujouluissa on menoa ja meininkiä ja niistä kirjoitetaan paitsi Seiskassa ja iltapäivälehdissä, myös valtakunnan päämediassa. Pikkujouluissa sattuu ja tapahtuu.
Erityisesti yhden puolueen edustajat ovat ottaneet paljon vastuuta vanhojen perinteiden noudattamisesta. Tämän puolueen kansanedustaja tunkeutui väkisin veljespuolueen toimitiloihin väkisin ja likisteli vastakkaista sukupuolta hyvinn tRmokkaasti. Hän päätti myös seuraavalla viikolla pyytää anteeksi tyhmiä tekojaan. Saman puolueen avustaja veti niin pahasti lärvit, että lääkärikansanedustajan piti tulla kesken istunnon antamaan ensihoitoa alkoholimyrkytyksen saaneelle ja oksentelevalle avustajalle. Tässäkin tapauksessa avustaja on tullut reilusti esiin ja pyytää anteeksi vaikkei muista mitään, kun filmi meni poikki. Näin esimerkin avulla suomalaiset muistavat perinteiset perusasiat peruspuolueen perustoiminnan kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti