Ruusuja

Päätin rohkaistua ja kokeilla hortonomin taitoja. Ostin yhden alppiruusun ja kaksi tavallista ruusua. Yritin udella K-Rauta Lahdesjärven hortonomilta istutuksen saloja. Tavalliset ruusut pitää istuttaa syvälle. Ruusut pitää suojata talveksi havuilla. Alppiruusu viihtyy hieman varjoisella paikalla. Alppiruusu kukkii keväisin. Istutettaessa pitää olla ympärillä pehmeää multaa. Kevätaurinko on haitallista alppiruusulle, jolle pitää olla keväisin jokinlainen suojaverkko. Talven alppiruusu pärjää ilman suojausta.

Ruusut maksoivat yhteensä 70 €. Aika arvokas sijoitus. Se luo lisää paineita alkavalle hortonomille. Kaivoin kolme kuoppaa ja upotin ruusut multaan. Irtomultaa ympärille ja kuorikatetta juurelle päälimmäiseksi. Kastelin kukat vielä varmuuden vuoksi.

Sitten alkoi odotus ja toivominen. Pärjäävätkö ne kesän. Pärjäävätkö ne talven. Ajattelin istuttaa syksyllä vielä lisää tulppaaneja entisten viereen. Sitten pihan oikea puoli on valmis. Sen pitäisi pärjätä ilman suurempaa hoitoa. Vasen puoli onkin ihan eri juttu. Siinä on multaa vain kymmenkunta senttiä ja alla hiekkainen maa ja verkko. Se saa olla pienten yksivuotisten pihakukkien penkkinä. Perennoja, pelakuita, samettikukkia, markettoja, orvokkeja sun muita. Sijoitin kukat kolmeen ryhmään. Ympärille kylvin siemeniä. Siihen pitäisi kasvaa nurmikko. Kuorikate estää nurmikon kasvamista kukkien viereen.

Joukkue tekee mahdottomasta mahdollista

Niin vain kävi, että Suomen joukkue nappasi kullan Ruotsin, Venäjän ja Kanadan edestä. Teko hakee vertaistaan. Joskus muistan menneisyydessä USAn yliopistonuorukaisten vieneneen olympiakultaa punakone Neuvostoliiton nenän edestä. Nyt eurooppalaisissa seuroissa pelaavat suomalaiskiekkoiljat tekivät uskomattoman teon. Eikä tullut helpolla. Kovan taistelun kautta tuli niukka voitto ensin huippuammattilaisia vilisevästä Ruotsista. Sen jälkeen sama kohtalo oli myöskin maailmanmestareita ja kiekkomiljonäärejä koostuvalla Venäjällä. Pisteenä iin päälle loppuottelu isoja ja nopeita kanadalaisia vastaan. Hirveän ilotulituksen kesti maalivahti Kevin Lankinen. Ratkaisevat maalit iski joukkueen kapteeni, Lempäälän jätti, Marko Anttila. Kapteeni ratkaisi pelit myös Ruotsia ja Venäjää vastaan. Jääkiekko on joukkuepeli. Tämän todisti pieni Suomi. Vai pitäisikö sanoa iso Suomi. Tämä teki hyvää jääkiekolle. Liikkuva ja kovaa työtä tekevä Joukkue on vahvempi kuin nimimiehiä vilisevä miljonääriporukka. Kyse on raatamisesta, yhteistyöstä ja itseluottamuksesta. Tuskin kukaan jaksoi ennakkoon uskoa tämän porukan voittoon. En minä ainakaan.

Kotoisessa liigassa nähtiin sama pienemmässä mitassa. Pienen budjetin, mutta suuren sydämen HPK, voitti mestaruuden. Tässäkin nähtiin sama ilmiö. Itseensä uskova, pyyteettömästi raatava Joukkue voittaa nimimiehiä vilisevän ennakkosuosikin. Näin nuorille ka kehittyville pelaajille tulee mielikuva ja esimerkki yhteistyön ja tahdon merkityksestä joukkuepelissä. Meilläkin on aiemmin hehkutettu yksilöiden kehittämistä. Nyt nähtiin yhteishenkeä ja kovaa voitonhalua. Siinä avaimet kaikille joukkueurheilun toimijoille.

PARSA

Täytyy todeta, että uusia asioita on elämässä entistä harvemmin. Parsan valmistaminen on ollut sellainen. Nyt sekin ihme on koettu. Ostin nipun vihreää parsaa Lidlstä ja heti sain kantapään kautta yhden opetuksen. Katso jo kaupassa, etteivät parsan kannat ole pehmeät tai homeessa ja että itse parsan varret ovat napakat. Parsat olivat hieman homeisen näköisiä, joten osa kannasta piti leikata pois. Joka tapauksessa parsoista kannattaa leikata hieman kantoja, sillä ne ovat kovia. Toisen kerran ostin vhreitä parsoja Prismasta ja se nippu oli oikein hyvä, sillä osasin tarkistaa nipun kunnon. Parsojahan on myös valkeita. Ne pitää kuoria kevyesti, koska niissä on kova kuori

Helpoin tapa valmistaa parsaa on paistaa uunissa. Huuhtele parsat vedellä ja kuovaa ne. Parsojen päälle ripotellaan öljyykastiketta, jossa on hieman suolaa ja sokeria. Puristin myös muutaman pisaran sitruunamehua. Laitetaan parsat vuokaan ja ripotellaan öljyseos päälle.mpaistetaan 200 asteessa 12-15 minuuttia ja koko homma on hoidettu. Parsat ovat valmiita sellaisenaan. Lisänä vaikka leipää ja salaattia ja vettä. Sopiva lounas kahdelle.

Toinen suosittu parsaruoka on parsapiirakka. Piirakkapohjan voi tehdä itse tai ostaa valmiin pakastepohjan. Kiehautetaan parsat 2-3 minuuttia vedessä. Sijoitellaan parsat piirakkapohjalle vuokaan. Sekoitetaan nestemäinen täytekastike. Tähän voi käyttää vapaasti mielikuvitustaan. Laitoimme 2 dl kermaa, kaksi kananmunaa, parmesaanjuustoa raastettuna ja hieman suolaa ja mustaa pippuria. Sitten seos piirakkkapohjalle ja päälle hieman parmesaanijuustoa. Piirakka paistettiin uunissa 20-30 minuuttia. Piirakan tulee olla sopivan ruskettunut. Annettiin vetäytyä vartin verran. Tämä herkku maistuu sellaisenaan, mutta valkoviini, kivennäisvesi tai tavallinen vesi maistuu hyvin kyytipoikana.

Suomen jääkiekkomiehet ratkaisupeleihin

Leijonien pelit ovat sujuneet mainiosti Slovakian MM-kisoissa. Pääosin eurooppalaisissa seuroissa pelaavan joukkueen menestykseen ei uskonut ennakkoon juuri kukaan. Isot maat ovat saaneet jalkeille tukun NHL-pelaajia. Leijonat ovat kuitenkin pelanneet reippaasti ja lohkovaiheen sijoitukseksi tulee toinen sija.

Puolivälierisstä alkavat tosipelit. Ei ole vaikea ennustaa Leijonien kohtaloa. Todennäköisest vastaan tulee Ruotsi, Tsekki tai Venäjä. Kotimatka voi alkaa jo torstaina. Silti sanoisin Leijonien pärjänneen joukkueella ihan hyvin. Tällaiselta joukkueelta ei voi odottaa mitalipelejä. Joukkueenjohdon on katsottava peiliin ja tehtävä jatkossa jotain ratkaisevaa, jottei samanlainen pelimiesten kieltäytyminen enää toistu. Muuten tiedossa on pelitason putoaminen ja Suomikiekon johtotähden valuminen pienten kiekkomaiden kastiin.

Vielä tulppaaneista

Tulppaanit elävät omaa elämäänsä pihapenkissä. Iltapäivällä kello kolmelta auringonpaisteesta ilahtuneet tulppaanit avaavat kutsuvasti terälehdet avoimeksi. Ne kutsuvat hyönteisiä sisäänsä. Sillä tavoin tulppaanit levittäytyvät tai ainakin yrittävät levittää sukuaan.

Pilvinen ilma aiheuttaa kuitenkin kukkien sulkeutumisen. Alkuillasta kello seitsemältä kukat ovat suojautuneet mahdolliselta sateelta ja kylmyydeltä. Päivän riemut ovat ohi ja kukat valmistautuvat samalla myös tulevaan yöhön ja pieneen pimeään hetkeen. Hyönteiset eivät enää pääse kukan ytimeen.

Tulppaaneja tulvillaan...

Lyhyen hortonomiurani tähänastinen huipentuma näkyy kuvassa. Istutin viime syksynä tulppanisipuleja pihalle. Kuukausi sitten alkoi näkyä pieniä ituja mulla pinnalla. Lomamatkan aikana tulppaanit kasvoivat vartta ja tänään ne puhkesivat kukkaan. Keveä läpätys väreili sydämen pohjassa. Kasvien ja kukkien kasvu on ihmeellistä. Kukkasipulit multaan ja kärsivällistä odotusta. Kasvien kasvattaminen edellyttää vain yhtä asiaa : positiivista asennetta. "Kyllä ne sieltä nousevat." Ja ihme kyllä, niin tapahtui. Nyt kuljen pihamaalla rinta rottingilla. Sain kahdeksan tulppaania kukkimaan. Ja mitä yksilöitä ! Pitkiä kuin heinäseipäät ja useimmat suoraryhtisiä.

Luigi's Burger & Burritos

Nyt olemme jo kotiutuneet Toscanasta, mutta jotain hyvää muistuu vielä mieleen viimeisestä päivästä Pisan lentokentän läheisyydessä. Paluulento oli kymmeneltä aamulla, joten päätimme varata Bed&Breakfast-tyyppisen halvan majoituksen läheltä Pisan lentoasemaa. Sellainen löytyikin ja päätimme olla valittamatta, vaikka kyse oli aika heikkotasoisesta hostelmaisesta kämpäsrä. Ei siitä enempää. Kadun toisella puolella oli Luigi-niminen hampurilaispaikka, joka oli auki päivisin ja ilta seitsemästä myöhään yöhön. Odottelimme hieman nälkäisinä paikan aukeamista. Päätettiin, että mennään lähellä olevaan italialaisravintolaan, jos Luigi osoittautuisi heikoksi. Näin ei kuotenkaan käynyt. Hodarit, burgerit ja burritot näyttivät kuvien perusteella hyvinltä. Tilasimme pekoni hot dogin ja juustopekonihampurilaisen sekä kanaburriton. Pari bisseä vielä kyytipojaksi. Pyysimme laittamaan kahteen ensimmäiseen hieman potkua eli tulisuutta.

Hot Dog oli huomattavasti perinteistä hodaria isompi. Sämpylän väliin oli laitettu makkara (wurstel) pekoniviipale ja sinappia, ketsuppia ja majoneesia. Lisänä oli jotain chilikastiketta. Hodari oli aivan valtaisan maukas. Enpä ole koskaan syönyt niin hyvää hot dogia. En voi olla ylistämättä tätä annosta. Meidän molempien mielestä se vei yksinkertaisesti kielen mennessään.

Hampurilaissämpylä sisällä oli paksu jauhelihapihvi, salaattia, tomaattia, ceddarjuustoa, pekonia, karamellisoitua sipulia ja perinteisiä kastikkeita: sinappia, ketsuppia ja majoneesia. Tähänkin oli lisätty hieman chiliä. Aivan erilainen kuon hodari. Pihvi oli kostea ja murea. Hyvälaatuista lihaa. Tämäkin annos oli maukas ja hamppareiden aatelia.

Burrito oli turha ostos, sillä olimme aivan kylläisiä, vaikka söimme puoliksi yhden hodarin ja hampparin. Burritossa oli liikaa kanaa ja liian vähän kasviksia. Vika oli meissä, sillä tarjolla olisi ollut kasvisburrito.

Paluumatkalla muistelimme vielä huippuhyvää hot dogia. Päätimme järjestää pienen maaottelun Suomi-Italia. Italiaa edusti Luigi ja Suomea tv-kokki Aleksi Herlevin Naughty BRGR. Harmi, ettei Herlevillä ole hodaria listalla, mutta kisataan sitten burgereilla. Tulemme vierailemaan Aleksanterinkadun Naughtyssä ja sen jälkeen annetaan pisteet. Luigin pisteet ovat hodarista 9+ ja burgerista 9-. Katsotaan miten kisassa käy !

Radio Freccia

Pieni mukava yksityiskohta löytyi, kun olimme Firenzessä eräässä rockpubissa. Siellä soitettiin Radio Freccian musaa. Huomasimme, että kyse oli ohjelmasta, joka tuli sekä radiosta että telkusta. Juontaja juonsi ohjelmaa ja jatkuvasti esitettiin rockvideoita. Videot näkyivät siis telkussa ja musa kuului molemmissa. Telkussa mainokset olivat pelkkiä tekstejä. Juontajat olivat ikään kuin dj:tä ja he vaihtuivat parin tunnin välein. Tässä toimiva idea myös Suomeen. Baarit voisivat hyvin käyttää tätä ohjelmaa ja maksisivatkin varmasti jotain.

Rockia soitettiin laidasta laitaan. Elkusta Dire Staritsiin ja Beatlesista Limb Bizkitiin. Huomasin myös suomalaisen Emmin videon. Minulle tuntematon artisti sai tilaa täällä Italian telkussa.

SIENA

Toscanan kierroksemme viimeinen kohde oli Siena. Se on antanut nimemsä värille, joka on vaalean ruskea eli siena. Kaupungin talot ovat kiveä, joka on väriltään vaalen ruskea. Itse kaupunki on perustettu kolmelle kukkulalle. Kaupungin sisällä on jyrkkia korkeuseroja. Tätäkin kaupunkia kiertää muuri. Asukkaita on vaivaiset 53 tuhatta. Kaksi turistien pääkohdetta ovat tuomiokirkko Duomo ja Il Campo-aukio. Se on Sienan symboli. Siellä järjestetään kahdesti kesässä Palio-niminen laukkakilpailu. Kaupungin 17 kaupunginosaa kilpailevat ratsastamalla kaupungin herruudesta. Ja kaikki ovat paikalla ja aivan ylitse pääsemättömän tosissaan. Hävinneet joutuvat vuodeksi häpeään ja voittaja ja koko sen kaupunginosa ovat koko maailman omistaja.

Kolmena Sienan päivänä olemme käyneet Duomolla, Campiolla, kulkeneet kapeita kävelykatoja ristiin rastiin, valtavilla vaatemarkkinoilla, kuuntelimme jazzia klubilla, kävimme kasvitieteellisessä
puutarhassa ja nautimme hyvistä paikallisista ruoista ja juomista.

Asuntomme on mukava 40 neliön kaksio. Olemme aivan keskellä kaupunkia, joten kävelymatkaa keskeisiin kohteisiin on muutamia satoja metrejä. Ikävä kyllä kaunis asunto on kylmä kylmällä ilmalla. Kaukolämpöä ei tule kesäaikaan. Sisäpihalla on vehreä patio, jossa aurinkoisella kelillä voi ottaa aurinkoa ja nauttia virvokkeita kukkien keskellä.

Kaiken kaikkiaan Siena on samaa laatua kuin Lucca ja Orvieto. Keskiaikaisia eli vähintään viisisataa vuotta vanhoja kivikaupunkeja. Turisteja riittää tännekin kymmeniä tuhansia. Sienan erikoispiirre ovat suuret korkeuserot, sokkeloiset kadut ja sienan väri.

Juomia halvalla

Taas se kauppojen huokeus todettiin täällä Italiassa. Ostettiin kaupasta pullo Chianti-viiniä, kolme vahvaa olutta ja pullo limua. Hintaa tuli yhteensä peräti 7,20 euroa. Suomessa on vielä paljon tehtävää. Kivalta tuntuu täällä, mutta kotona ottaa pannuun. Alkoholijuomien hinnat ovat kolminkertaiset Italiaan verrattuna.

LA PALOMBA

Ensi kertaa elämässä käytiin Michelin-ravintolassa. Paikan nimi oli La Palomba. Paikka on perinteinen italialainen trattoria Orvietossa. Sama perhe on omistanut paikan 50 vuotta. Kävimme edellisenä päivänä varaamassa pöydän, sillä silloin paikka oli täynnä. Trattoria oli varsin yksinkertaisesti sisustettu, juuri sellainen paikallisravintola, jossa italialaiset käyvät syömässä. Michelin tähti tuo tietysti turisteja paikalla, varsinkin kun kyseessä on perinteinen italialaisravintola. Orvietossa on peräti viisi Michelin-tähden saanutta ravintolaa. Siis saman verran kuin Suomessa.

Ruokalista kertoi, että pääruokina oli lihaa eri muodoissa. Sekin lienee perinteistä ruokakulttuuria. Söimme alkuruokana tagliatelle pastaa lammaskastikkeella ja pääruokana lammasta ja vihersalaattia. Viiniksi valitsimme Orvieto Classico valkoviiniä. Opimme aikaisemilta Italian matkoilta, että paikalliset tilaavat usein antipastoa, primi piattia ja secondo piattia yhden annoksen ja jakavat sen keskenään. Näin ruokalajeja on useampia eikä hinta tai ruokamäärä kohoa liiallisuuksiin. Näin olimme tehneet nyt jokaisessa ravintolassa ja se on ravintoloissa tuttu tapa. Näin myös La Palombassa. Ruoka oli hyvää, ei voi muuta sanoa. Ehkä ero edellisenä iltana Il Cocco-ravintolaan ei ollut suuren suuri, mutta eron kyllä huomasi. Eikä se johtunut mistään tähdistä. Jollakin tapaa yksinkertaisen maukkaasti, hyvistä aineksista tehty ruoka osataan tehdä hyvin, paremmin kuin lukemattomissa muissa ravintoloissa. Se antaa uskoa myös kotikokille. Valitsemamme viini oli halvimmasta päästä olevaa paikallista valkkaria. Orvieto tunnetaan hyvistä valkoviineistä, kun muu Italia on perinteinen punaviinimaa. Viini oli kerrassaan mainiota.

Ja sitten se hinta ! Koko ateriakokonaisuus maksoi vain 45 €. Kahdelta ! Se oli yksi halvimmista aterioista mitä  olemme täällä syöneet. Palvelu oli koko ajan rentoa ja mutkatonta. Mitään pokkurointia tai
muodollisuuksia ei ollut. Lähtiessämme kaksi tarjoilijaa kätteli meidät. En huomannut, että muita asiakkaita olisi kätelty lähtiäisiksi. Sitäpaitsi toimme kassaan huomattavan vähän tuloa. Mutta kivaa oli ja kaikki oli hyvää, kuten täkälaiset sanovat: Tutti bene !

ORVIETO

En ole ennen nähnyt mitään tällaista paikkaa kuin Orvieto. Keskiaikainen 20 tuhannen asukkaan kaupunki on mäen päälle kivestä rakennettu kaupunki. Hieman soikion muotoinen alue on noin kolme kilometriä pitkä ja puolitoista kilomeriä leveä. Kaupunkiin pääsee rautatieasemalta maisemahissillä (funicular) tai pieniä teitä pitkin. Niitä riittää ristiin rastiin ympäri kaupunkia. Keskuspaikka on täälläkin mahtavan kokoinen kirkko il Duomo, Tuomiokirkko. Tarinan mukaan etruskit ovat asuttaneet Orvieton  joskus kauan, kauan sitten. Erikoisen paikan ovat löytäneet myöskin valistuneet turistit, joita pyörii keskustan kapeilla pääkaduilla ja toreilla.

Huoneistomme on upein paikka missä olen koskaan ollut. Kolmessa kerroksessa on alakerran keittiö, keskikerroksessa olohuone ja yläkerrassa makuuhuone. Siisti täydellisesti varusteltu ja sisustettu asunto nimeltään Home away from home eli Koti kodin ulkopuolella, on nimensä mukaisesti käytännöllinen, kodikas ja aistikkaasti sisustettu.

Firenze

Firenze on Italian taiteen ja kulttuurin kehto. Turistit ympäri maailmaa haluavat nähdä Duomon ( Tuomiokirkon), Ponte Veccion sillan ja Davidin patsaan. Plus lukemattomia muita kulttuurikohteita, museoita ja vanhoja palatseja. Sata tuhatta turistia vaeltelee pitkin keskeisiä nähtävyyksiä joka päivä. Itselleni hienoimmat kokemukset olivat kuitenkin ihan toisenlaisia. Pääkohteet oli nähty pintapuolisesti edellisellä käynnillä. Huoneistomme oli iso kahden makuuhuoneen ja 70 neliön kämppä Via Alfanilla lähellä Duomoa. Siitä oli helppo poikkeilla sinne sun tänne.

Minulle hienoin paikka Firenzessä oli Mercato Centrale - kauppahalli. Se oli neljä viisi kertaa suurempi kuin Tampereen kauppahalli. Tässä kauppahallissa oli kaksi kerrosta. Alakerrassa myytiin kolmeen asti iltapäivällä elintarvikkeita ja Italian herkkuja. Toisessa kerroksessa oli parikymmentä ravintolaa sammuttamaan asiakkaiden janoa ja nälkää. Se oli auki aanu varhaisesta ltamyöhään. Ravintoloiden keskellä oli isoja yhteisiä pöytiä. Olin aika lailla fiiliksisä molemmista paikoista.

Toinen löytö oli Santa Crocen kaupunginosa ja sen kävelykadut. Oppaat neuvoivat löytämään Arno joen toiselta puolen Oltrarno-kaupungnosan. Löysimme sattumalta tämän leppoisan alueen, jssa oli runsaasti viehättäviä italialaisravintoloita ja -kahviloita. Pari iltaa tuli pyörittyä alueella. Harmllisesti alueella oli myös iso elintarvikkeiden kauppahalli, joka oli mennyt kiinni. Ehkä ensi kerralla

LUCCA

                                          Minähän viihdyn täällä tornin katolla, puiden siimeksessä.

Lucca on Pisan lähellä oleva vajaan sadantuhannen asukkaan kaupunki. Luccan keskusta on muurien ympäröimä keskiajalla rakennettu city. Kaikki rakennukset ovat vanhoja ja kadut ovat kapeita. Autoilla pääsee ajelemaan varsin huonosti. Tämä on jalankulkijoiden keskusta. Luccassa on sata kirkkoa. Matkailijoita kiehtoo vanha kaupunki, jossa on aika niukalti katseltavaa vanhojen kirkkojen ja rakennusten lisäksi. Muutama korkea torni, lukuisat aukiot (piazza) ja kaupunkia kiertävä muuri. Tässä se viehätys piileekin. Lucca on hiljainen kaupunki. Mitään suurempaa melua ei synny pienistä liikkeistä, ravintoloista ja kahviloista. Huoneistomme on toisella suositulla kävelykadulla nimeltään Via Santa Croce.  Neljänkymmen neliön olohuone ja makuuhuone maksaa seitsemän kymppiä yöltä.
Suosituin kävely/kauppakatu on Via Fillungo. Näiden molempien katujen varsilla riittää ravintoloita, kahviloita, vaate-/kenkä-/nahkaliikkeitä, matkamuistokioskeja, jne. Turisteja vaeltelee sinne tänne. Jossakin muurien ulkopuolella asustelee pääosa kaupungin asukkaista. Luccaa ympäröivät vuoret, osa lumihuippuisia. Tästä kaupungista pitää, jos pitää vanhoista kaupungeista.

Sielu lepää vanhoilla kaduilla ja rakennuksissa.

Taco Bell

Taco Bell - pikaruokaketju rantautui Suomeen reilu vuosi sitten. Matkalla ulkomaille yövyimme lentokentän hotelli Scandicissa. Se sijaitsee Vantaalla lähellä ostoskeskus Jumboa. Viihdekeskus Flamngosta löytyi tämä amerikkalainen pikaruokaketju. Pitihän sitä kokeilla.

Söimme annoksen nimeltä Meal for 2, ateria kahdelle. Se piti sisällään neljä pientä palaa quesadilla piirakkaa, kaksi tacoa, nacho annos kastikkeilla, ranskalaiset, salaatin ja kaksi juomaa. Ruokaa oli ihan riittävästi. Otin omaan tacooni tulisen kastikkeen ja se oli tulinen. Maukkaimpia olivat quesadillat. Täytteenä oli kasviksia ja juustoa. Oikein mehevän suussasulavaa sormiruokaa. Myös ranskikset ja tacot olivat maukkaan mausteisia. Vatsat tulevat ihan riittävän täyteen.

Ateria oli ilmainen. Sain Tradekan jäsenenä kahden kympin lahjakortin mihin tahansa Restelin ravintolaan. (Tradeka omistaa Restelin. Kyse on vanhan E-osuusliikkeen jäsenyydestä.) Ateria kahdelle maksoi 19,95 €, joten kuponki kattoi kustannukset. Ehkä Taco Bell rantautuu jossain vaiheessa myös Tampereelle. Minusta ei tullut mitään tacobellin fania, mutta onhan tämä ihan kivaa vaihtelua.. Tarjolla on myös wrappejä ja burritoja. Kivaa pikaruokaa, silloin kun muut vaihtoehdot kuten Snagari, Rax, Mäkki, Hese tai Sushi buffet alkavat kyllästyttää.

VAPPUPAKINA

Oikein hyvää vappua kaikille !
Nyt on iloisi uutisia kerrottavana Vapun kunniaksi. Maamme on saanut uuden hallituksen. Se on enemmistöhallitus ja siihen kuuluvat kaikki puolueet Keskustaa lukuunottamatta. Antti Rinne kutsui kaikki puoluejohtajat Kesärantaan vappujuhliin. Muutaman tunnin juhlinnan jälkeen Rinne ehdotti hallituksen muodostamista. Kaikki puolueet olivat heti juonessa mukana ja pian uusi hallitus oli valmis. Samoin hallitusohjelma. Kaikki puolueet saivat tahtonsa läpi, ainakin joiltain osin. Keskusta suostui jäämään oppositioon, jos se saisi valita Antti Kaikkosen puheenjohtajaksi ja lisäksi Juha Sipilän yritysryppäälle myönnettäisiin tuntuvat elinkeinotuet.

SDP sai läpi pienituloisille eläkeläisille suunnatun satasen korotuksen eläkkeeseen. Tällä parannetaan ihmisten ostovoimaa, joka taas lisää valtion verotuloja. Lisäksi Kemin sataman väylää syvennetään, jotta entistä isommat laivat voivat viedä sellua Kiinaan. Tällä lisätään työllisyys 75 prosenttiin.

Perussuomalaiset saivat läpi uudet maahanmuuttajien soveltuvuustestit. Niuvanniemen sairaalassa testataan kaikkien epäilyttävien maiden kansalaiset. Ovatko he potentiaalisia kriminaaleja vai eivätkö ole ? Ylilääkäri päättää kuka on potentiaalinen suomettuja tai kuka lähetetään Britanniaan. Briteillähän ei ole käytössä lainkaan henkkareita ja nehän ovat eroamassa EU:sta joka tapauksessa.

Kokoomuksen ehdotukset yritysverojen laskemisesta hyväksyttiin. Lisäksi pörssiyhtiöille maksetaan lisää yritystukia. Näin yritykset maksavat isompia osinkoja, joka taas elvyttää liike-elämää ja se taas lisää osinkoja.

Vihreiden ehdotuksesta hyväksyttiin 6 € lentovero. Lisäksi kaikki koululaiset voivat maksaa koulun keittolassa lihapäivinä ylimääräisen 50 sentin lihaveron. Kanapäivinä voi maksaa 20 senttiä.

Vasemmiston ehdotuksesta ilmavoimien hävittäjiä ostetaan vain 62 kpl ja ne ostetaan jostain muualta kuin Amerikasta. Näin puolustusmenot pysyvät kohtuuden rajoissa ja rahaa säästyy köyhien auttamiseen eli esimerkiksi vastikkeettomaan kansalaispalkkaan.

RKP sai läpi Vaasan keskussairaalan päivystyksen. Jatkossa kaikki suomenruotsalaiset Porvoosta Pedersööreen saavat ruotsinkielistä palvelua sairaalassa mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Jos matka tuntuu pitkältä voi muuttaa Kaskisiin tai Närpiöön.

Kristillisdemokraatit halusivat palkata papin eduskuntaan. Kristillisdemarit saavat myös valita heille sopivasti kristillisen papin. Papin pakeille kansanedustajat voivat mennä purkamaan tuntojaan, mikäli on saanut pataan eduskunnan urheilukerhossa tai jäänyt alakynteen kahvilakeskusteluissa.

Harkimon Liike Nyt vaati, että joku ostaa Jokerit. Pitkän pähkäilyn jälkeen päätettiin, että valtion omistajayhtiö Solidiun lähtee uudelle liiketoiminta-alueelle ja pelaa jatkossa lätkää KHL:ssä.

Hyvän fiiliksen siivittämänä päätettiin myös tehdä Suomesta kuningaskunta ja valita Niinistö ensimmäiseksi kuninkaaksi ja Aaro perintöprinssiksi. Ilmastonmuutosta ehkäistään rakentamalla raitiotiet Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Veikkaus päätettiin ulkoistaa. Jatkossa peliyhtiöt maksvat 20 % liikevoitosta valtiolle ja käyttävät 10 % peliongelmaisten terapiaan. Lisäksi sovittiin ikuisesta kesäajasta, jolloin aurinko paistaa aina kuten keskikesällä. Ihan lopuksi päätettiin
lähteä Tallinaan bilettämään ja kiittämään Viron hallitusta jatkuvasti kohoavasta alkoholiverosta.