lauantai 11. helmikuuta 2017

Jarmo Mäkilän näyttely

Sara Hildenin taidemuseossa Tampereella avautui Jarmo Mäkilän retrospektiivinen näyttely. Kyse on Mäkilän koko tuotantokauden teoksista. Vuonna 1952 Raumalla syntynyt Mäkilä on paitsi taidemaalari, myös installaatioiden tekijä ja opettaja. Karkeasti voi sanoa näyttelyn jakautuvan kahteen osaan. Suuremman osan muodostavat värikkäät pop- ja sarjakuvataiteeseen liittyvät maalaukset. Niissä kuljetaan tälle tyylisuunnalle ominaisessa sarjakuvamaisessa maailmassa. Mukana on maailman tähtiä Johnny Rottenista ja Jimi Hendrixistä Leniniin ja suomalaiseen romantiikan ajan maalausklassikoihin. Mäkilän taiteessa yhdistyvät sota, seksi, populaarikulttuuri,  Niiden pinnallisuus ja sarjakuvamaisuus iskevät suoraan katsojaa päin. Toisaalta ajan myötä iskevyys on myös tylsynyt ja esineellistänyt väkeviä töitä. Mukana on myös suuri joukko vaaleita freskomaisia töitä, joissa menneisyyksien työt heräävät henkiin haalentuneina, mutta tunnistettavina mestariteoksina. Mäkilän maalaustekniikka on ihailtavaa.

Toinen osa, joka on ripustettu pääosin museon alakertaan kuvaa Mäkilän mieskuvaa, lapsuutta ja nuoruutta. Nämä 2008 jälkeen maalatut teokset ja istallaatiot tuovat uudenlaisen ja intiimimmän kuvan Mäkilästä. Värien iskevä kauneus on taipunut raadollisiin ja koskettaviin kalman väreihin. Pois on maalarin huipputarkka kuvamainen maalaustyyli. Karut, osin jopa ahdistavat kuvat kertovat ankeasta menneisyyden kokemuksista. Samankasvoiset pojat eivät iloitse vaan leikkivät osin julmia aikuisten leikkejä. Miehen kuva on maskuliininen, mutta andistava ikäänkuin vangitun miehen maailma. Sitä ympäröivät vahvat metsät tai sudet. Maalausten tekniikka on raskaampaa, epätarkempaa ja värimaailmaltaan harmaata tai pastellia.

Yhdistävänä piirteenä on Mäkilän halu havahduttaa katsojaa. Hän tekee sen yhtähyvin sarjakuvamaisella ja ulkokohtaisella iskevyydellä kuin myös omakohtaisella  eret seisauttavalla ankeudella. Näyttelyssä jää pienelle huomiolle nuori Mäkilä ja sosialistisen realismin kausi. Ikäänkuin hyvästinä tälle näyttelyssä varjona pysyttelevälle kaudelle on humoristinen teos "Punainen vaara". Siinä punapukuinen, silikoonejaan esittelävä nainen on Leninin ja muiden bolshevikkien ympäröimänä. Katsojalle jätetään vapaus valita kumman punaisen vaaran haluaa nähdä.

Mäkilä on vahva ja menestynyt taitelija sekä kotimaassa että maailmalla.

Ei kommentteja: