Itsenäisyyspäivän vastaanotto eli linnan juhlat vietettiin ekologian ja ilmastomuutoksen teemalla. Tunnustan, että olen ollut epäilevä Juudas. En uskonut vastaanoton ja juhlien teeman kautta voitaisiin muuttaa maailman tilannetta. Olin väärässä. Tänään on huomattu miten energiantuotanto on tullut puhtaammaksi, maamme hiilijalanjälki on pienentynyt. Napajäätiköiden sulaminen on pysähtynyt. Lappiin on tullut pakkasta. Yhdysvaltojen ja Venäjän hiilidioksiidipäästöt ovat ollet tänään pienemmät ja Kiinan, Indonesian, Vietnamin ja Filippiinien merialueiden muovijätteiden määrä on selvästi vähentynyt. Eipä olisi uskonut, että presidentin puolison koivusta valmistettu puku, käpy ja sammalkoristeet juhlatiloissa, kuusenkerkkä ja haukikakku tarjoilupöydässä tai Jasper Pääkkösen kutsuminen juhliin voisivat saada muutoksen aikaan. Mutta elämä on ihmeellistä, uskovat pääsevät iäisyyteen ja epäilijät palavat tulisilla hiilillä.
Ensi vuonna presidenttipariskunta voisi ottaa teemaksi köyhyyden. Sisääntulo-ovien edustoilla voisi olla istuskelemassa romanialaisia kerjäläisiä muistuttamassa maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Veteraanien sijaan presidenttipari tapaisi kahvihuoneessa pienituloisia eläkeläisiä, joiden asumistukia hallitus pienensi alkuvuodesta. Tarjolla voisi olla Hurstin köyhille keittämää hernekeittoa suoraan soppatykistä ja leipäjonojen tuotteita kuten ranskanleipää, maksalaatikkoa, kananmunia ja täysmaitoa. Koristeina voisi olla valokuvia ja videoita köyhien ja osattomien joulusta ja pyhien vietosta. Vieraiksi kustuttaisiin erityisesti köyhien auttamiseen keskittyneitä toimijoita kuten Yhteisvastuu, Nenäpäivä ja Pelastusarmeijan Joulupata. Pukukoodina kirppikseltä, UFFista ja Fidasta ostetut kuteet.
Sen jälkeen teemana olisi mielenterveys ja sen ongelmat. Kahvihuoneessa Niuvanniemen, Pitkäniemen ja Lapinlahden potilaat kertoilisivat sairaaloiden päivän virikeohjelmasta ja lääkekuureista. Kotona elävät mielenterveyskuntoutujat selvittäisivät presidenttiparille avopalveluiden monimuotoisista palveluista ja kelan avustuksista. Kansanedustajilla ja yritysjohtajilla ja ev.lut kirkon piispoilla olisi kerrankin mahdollista vaihtaa pari sanaa elämän arjessa elävien ihmisten kanssa.
Seuraavina vuosina teemoina olisivat sodat, pakolaiset, rikollisuus ja ihmisten yksinäisyys.
Näin pienen Suomen itsenäisyyspäivästä kehkeytyisi myös jatkossa elämän ongelmat selättävä lähtölaukaus. Epäoikeudenmukaisuuksiin puuttuvasta presidentistä tulisi paitsi oman kansan arvojohtaja, myös maailman pelastaja. Sen jälkeen presidentille myönnettäisiin Nobelin rauhanpalkinto ja vaimolle maailman muotipalkinto ja kirjallisuuden Brooker.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti