Hallitus päätti toimista viiden prosentin tuottavuuden parantamiseksi. Aiemmin uhatut toimet on hieman muutettu ja kohdistettu työtätekevän väestöön. Pari arkipyhänä muuttuu palkattomiksi, ensimmäinen sairauspäivä on palkaton ja 2-9 päivältä tulee 80 % palkasta, julkisen sektorin lomaoikeutta rajataan, ylityökorvauksia puolitetaan. Tämä on herättänyt luonnollisesti ammattijärjestöt taisteluvalmiuteen. Nehän ovat tarvinneet jotain yhteistä vihollista, sillä jäsenistö on vähentynyt viime vuosina. Samalla ammattijärjestöt ovat jääneet epämääräisiksi asiantuntijaelimiksi, joiden maailma on ollut kaukana työntekijöiden elämästä. Mutta nyt hallitus on pamauttanut suoraan työntekijäkentän ytimiin. Kuitenkin useat työntekijätahotkin katselevat toimenpiteitä myötäkarvaan. Palkat pysyvät ennallaan, verotus ei kiristy, muutama työpäivä tulee lisää. Lyhyet sairauslomat vähenevät oletettavasti ja työpaikalla ei tarvitse paikata näiden lomalaisten työtehtäviä. Positiivisia vaikutuksia odotetaan työllisyyden lisäämisen muodossa. Se olisi tervetullutta, mutta suuruudesta ei ole mitään takeita.
Nostan hattua, sillä nämä toimet ovat ainakin konkreettisia. Tässä riittää polemisointia parille seuraavalle vuodelle. Hallitus tarjosi neuvotteluja, mutta SAK:n vahvat liitot viittasivat kintaalla. Nyt tie on tullut vetävän käteen. Kun itse olen jäämässä eläkkeelle, työelämän uudistukset eivät suuremmin hetkauta. Oma ostovoima pysynee samalla tasolla. Nykyisin itsekkyys on vallannut myös oman elämäni. AY-liike ei ole omalla kohdallani saanut mitään merkittävää parannusta aikaan. Se on keskittynyt muiden työntekijöiden etuuksiin. Nyt annan itsekkyydelle vallan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti