Pakkahuoneen aukiolla järjestettiin viikonloppuna perinteinen chilitapahtuma. Tarjolla oli runsas joukko tuoreita chilejä, erilaisia chilikastikkeita ja lukuisia katuruokapisteitä. Maistelimme sekä tupreita että kaskastikechilejä. Suussa oli tulipalon meininki. Se kokemus on kaikkien chilin ystävien himo ja harrastus. Ostimme pari tuoretta punaista chiliä. Myyjä kertoi niiden olevan todella tulisia. Verrattuna Naga Morichinn kaksinkertaa vahvempaa. Naga on tähän astisen elämän tulisin chili. Nyt oli tiedossa jotain kuumempaa.
Päätimme kokeilla tulisuutta tekemällä lihapullia. Lisäsin puoleen taikinasta neljänneksen chilistä. Puoleen laitoimme toisen neljänneksen lisää. Paistoin chilit kevyesti sipulin ja valkosipulin sekaan. Seoksia lisättiin kumpaankin taikinoista. Miedommat lihapullat olivat aika mukavia, ei tulisia eikä ihan tavallisiakaan. Toiset lihapullat olivat selvästi tulisempia. Ei kuitenkaan mitään tulipaloa. Tai niin kuvittelin. Muutaman tulisen lihapullan jälkeen suussa pyöri melkoinen myräkkä. Tämä oli ihan kiva kokemus. Kerrottakoon vielä, että kun ryöppäsin chiliä sipulien sekaan yskimme molemmat. Chilistä nousi kaasuja, jotka täyttivät keittiön ja panivat meidät yskimään. Ehkä ensi viikolla tuunaan yhden pakastepizzan ja laitan puolikkaan chiliä sekaan. Sitten otetaan miehestä mittaa. Tai ainakin miehen mahasta.
Harmi, etten kirjoittanut chilin nimeä ylös. Mutta ei haittaa. Kysyn nimen sitten vuoden kuluttua chilifestissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti