Lontoon kisat saatiin tänään pakettiin. Kovaa kisaa ja draamaa nähtiin päivittäin. Suomen neljäntoista urheilijan saavutukset jäivät keihäsmies Pitkämäen varaan. Mies säilytti tasonsa ja heitti viidenneksi. Viimeisenä päivänä nuori kävelijä Aleksi Ojala herätti suomalaisten toiveet. Tuloksena neljästoista sija. Kokonaisuutena meikäläisten saavutukset menivät lähes poikkeuksetta penkin alle. Pahemmin kuin koskaan aiemmin.
Urheiluliiton edustajat ovat selitelleet perinteisillä tavoin. Nuoret eivät halua harjoitella. Muut lajit vievät parhaat nuoret muualle. Rahaa on liian vähän tai vammat ovat verottaneen urheilijoidemme suorituksia. Näihin tuttuihin fraaseihin on totuttu. Tilanne on kuitenkin heikentynyt kisa kisalta. Tilanne herättää useita kysymyksiä. Jopa penkkiurheilija näkee meikäläisten touhussa monia omituisuuksia.
Miksi kisoihin lähetetään urheilijoita, jotka ovat kerran ylittäneet tulosrajan, mutta yleisesti jäävät selvästi heikommalle tasolle ? Miksi kisavalinnan kriteerinä ei enää ole loppukilpailuun pääseminen ? Eivätkö valmentajat tiedä valmennettaviensa todellista kisakuntoa vai salaavatko he sen yhdessä urheilijan kanssa ? Miksi kisoihin on lähetetty urheilijoita, jotka kertovat jälkikäteen etteivät ole olleet terveitä ? Eikö urheilujohtajia kiinnosta urheilijoiden kisakunto ja mahdollisuudet ? Haluavatko urheilujohtajat lähettää maksimimimäärän urheilijoita pr-mielessä, koska kisoja seurataan paljon Suomessa ? Voitaisiinko tehdä niinkuin Tanskassa, joka lähetti neljä potentiaalista kilpailijaa ?
Kehnon tuloksen seurauksena pitäisi vaihtaa valmentajia, vaihtaa SUL:n urheilujohtoa, kyseenalaistaa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön aikaansaannokset, pienentää SUL:n huippu-urheilun valtionapuja ja noudattaa liike-elämästä tuttua tulos ulos-periaatetta. Kysehän on kilpailemisesta, jossa menestyminen tai menestymättömyys on helppo havaita.
Valitettavasti olen tässä asiassa kuitenkin pessimisti. Odotan, ettei mitään olennaisia muutoksia
tapahdu. Mediassa pöyhitään pari viikkoa yleisurheilun tilaa, mutta sitten alkavat pesäpallo, jalkapallo, koripallo, jääkiekko sun muut lajit nousta tapetille. Muutokset koskevat korkeintaan yhtä-kahta henkilöä. Syntipukeiksi valitut vaihdetaan, jotta sama homma saa jatkua.
Ehdotan jotain aivan muuta. Tehkäämme kuten Turkki, Yhdysvallat, Qatar ja Ruotsi. Ostetaan tuoreita voimia ulkomailta ja puetaan heille Suomen edustusasu päälle. Lopetetaan paikallaan junnaavien urheilijoiden ja heidän valmentajiensa hyysääminen ja annetaan rahat ulkolaisille. Näissäkin kisoissa on ollut lukuisia potentiaalisia nimiä. Tässä oma listani muista maista ostettavista huippu-urheilijoista: Ugandan Kissa, Kenian Rutto, Portugalin Lima, Tsekin Juska ja Venäjän Mullina. Katsotaan vaihteeksi miten näillä keinoilla pärjätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti