Kysymyksiä - vastauksia Afganistanista

Kysymys:  Miksi Yhdysvallat lähti joukkoineen Afganistanista ?

Vastaus: Kuluneiden vuosien varrella Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset huomasivat, että maahan saapuneita joukkoja ja muita amerikkalaisia pidettiin jatkuvasti vihollisina. Vieraan vallan ihmiset yrittivät opettaa paikallisille omaan elämäntapaansa. Se koettiin loukkaavana ja vastenmielisenä. Afgaaniväestö ei pitänyt amerikkalaisia missään vaiheessa pelastajinaan vaan mahdollisuutena ansaita heiltä rahaa. USA:n sotilaat, tiedustelu ja Afganistanissa asuneet virkailijat totesivat ja tiesivät ongelman jo monia vuosia sitten. Presidentti Trump päätti, että rahan syytäminen Afganistaniin oli turhaa. Presidentti Biden oli samaa mieltä ja toteutti lopullisen maasta lähdön. Myös Yhdysvalloissa yleinen mielipide oli muuttunut. Afganistanin terrorismivaarasta ei muistanut enää juuri kukaan. Sehän oli alun perin Afganistaniin suunnatun interventiot tarkoitus. Vastenmielisyys amerikkalaisia kohtaa on myös selitys sille, miksi Taliban miehitti maaseutukeskukset ja pääkaupunki Kabulin niin nopeasti

Kysymys: Miksi Suomi oli mukanaan Afganistanissa ?

Vastaus: Suora vastaus on, että Suomi halusi olla Yhdysvaltojen luotettava ystävä. Terrorismin torjunta oli 21 vuotta sitten Yhdysvaltojen ulkopolitiikan keskiössä. Ystävät ovat puolellamme ja viholliset vastassa. Tässä tilanteessa Suomi halusi olla ystävä. Samoin päättelivät myös monet muut ei-NATO maat. Kannattiko ? Epäillä sopii, Afganistan on ollut myös kehitysavun suurin saaja. Maahan on kaiken kaikkiaan upotettu 850 miljoonaa euroa. Sillä on saatu kouluja lapsille ja sotilaskokemusta sotilaille kenttätyöstä. Mutta myös korruptio ja ylimitoitetut toiveet ovat haaskanneet varoja. Jälkikäteen ajateltuna ystävyys on tullut kalliiksi ja arviot hyväntekemisen hyödyistä ovat monessa suhteessa olleet vääriä. Nyt, kun kaikki maat ovat lähteneet Afganistanista häntä koipien välissä, päätös Yhdysvaltojen tukemisesta tuntuu vähintäänkin oudolta.

Kysymys: Lähteekö Afganistanista pakolaisvirta

Vastaus: Varmasti on jo lähtenyt. Pääosin naapurimaihin Pakistaniin, Iraniin, Uzbekistaniin, Tadzhikistanin ja Turkmenistaniin, mutta myös Eurooppaan ja muualle maailmaan. Pari miljoonaa pakolaista on alakanttiin arvioitu määrä. Amerikkalaisten ja sen liittolaisten paikalliset kumppanit lähtevät ensimmäisenä. Taleban pyrkii estämään varojen ja rikkauksien viemistä pois maasta. Kun ulkomaisten joukkojen ja kehitysapujärjestelmien rahat eivät  pyöritä Afganistanin taloutta, syntyy köyhän kansan keskuudessa pulaa ja nälänhätää. Nämä ihmiset lähtevät hetken kuluttua etsimään elantoaan lähimaissa. Amerikkalaisten läsnäolosta hyötyneille ihmisillä on kertynyt varoja, joilla voi ostaa kuljetuksen esimerkiksi Eurooppaan tai sen rajoille. Monet maat ottavat ns. kiintiöpakolaisia. Eurooppa ottaa varmasti parisataa tuhatta afgaania. Heidän seurauksena tulee lähes sama määrä erilaisia muita pakolaisia. 

Kysymys: Tuleeko Suomeen lisää pakolaisia Afganistanista ?

Vastaus: Tulee. Suomi ottaa kiintiöpakolaisia sovitut määrät. Kiintiötä tullaan vielä lisäämään. Sen lisäksi Suomeen tulee suomalaisia avustaneita ja heidän sukulaisia ja tuttaviaan. Lisäksi tulee muita pakolaisia, joiden määrä voi olla satunnainen eri reiteistä johtuen. Kaiken kaikkiaan pakolaisten määrä voi nousta pariin tuhanteen. Afgaanien pelko islamistien kostosta, uskonnollisen yhteiskunnan lait, naisten asema muuttuminen, koulutuksen supistuminen, talouden rapistuminen ovat aitoja pakollisuuden syitä, jotka herättävät empatiaa suomalaisten keskuudessa ja useimmissa puolueissa. Vastustajat ovat ennalta tunnettuja nationalisteja, mutta heidän vaikutuksensa jää edelleen kovista puheista huolimatta taustalle.

Kysymys: Miten Afganistanin talous lähtee toimimaan Talibanien johdolla ?

Vastaus: Huonosti. Amerikkalaisten ja sen liittolaisten aikana sekä Taliban että maan hallitus saivat tuloja ooppiumkaupasta. Tämä tule vielä lisääntymään, sillä unikon kasvattamisella on pitkät perinteet. Amerikkalaiset löysivät maasta monenlaisia mineraaleja, mutta niitä ei pystytty hyödyntämään maan sekasortoisen tilan takia. Nyt Kiina on ottanut yhteyttä Talibaneihin. Myös Pakistan ja Iran on varovaisesti lähestymässä Taliban-hallintoa. Talibanien omaksi ratkaisuksi jää painottaako se syntyvän jihadistivaltion poliittista merkitystä vai pystyykö se yhteistyössä uusien kumppaneiden kanssa luomaan omalle taloudelle pohjaa. Tästä asiasta Talibanit ovat varmasti erimielisiä. Liikkeeltä puuttuu tarvittavaa talousosaamista, jota voi olla saatavilla uusien kumppanimaiden taholta.

Kysymys: Vahvistuuko islamistien valta maailman mitassa ?

Vastaus: Vahvistuu. Al-Qaidan ja Isisin heikentyminen on lamaannuttanut selvästi koko jihadistien verkostoa eri maissa ja maanosissa. Nyt saavutettu voitto Yhdysvalloista ja sen liittolaisista innoittaa kaikissa muissakin maissa toimivia ryhmiä ja joukkoja. Afganistanista tulee myös esikuva, keskus ja tukipaikka muille ryhmille. Toiminta aktivoituu lähivuosina. Yhdysvaltojen tavoite terroristien uhkan kitkemiseksi on kääntymässä päinvastaiseksi. Kuitenkaan jihadistien voimistumisen mittakaavaa on vaikea arvioida, koska ryhmät ja liikkeet ovat erilaisia. On ilmiselvää, että valtataistelua käydään niiden välillä aatteista ja resursseista. Uusia terroristiryhmiäkin on luvassa. Minkälaisia ne ovat ? Missä ne toimivat ? Liittoutuvatko muut ryhmätTalibanien kanssa ? Siihen on liian aikaista vastata. Ehkä isojen maiden tiedusteluelimillä on siitä jo tällä hetkellä tarkempaa tietoa.