Urheilujohtaja ovat ehtineet jo arvioimaan suomalaisten urheilijoiden saavutuksia juuri päättyneissä Tokion olympiakisoista. Yleisesti ollaan erittäin tyytyväisiä. Ainakin paikalla olleiden johtajien mielestä. Suomi sai kaksi pronssimitalia ja kuusi pistesijaa. Mitalimäärä kaksinkertaistui Rion kisoista. Sen lisäksi joukkueen piirissä on ollut iloinen ilmapiiri ja hyvä henki. Monet urheilijat ylsivät kauden parhaimpaansa. Suunta on kaikella tapaa rohkaiseva. Pian kolmen vuoden kulutta järjestettävistä Pariisin kisoista on lupa odottaa lisää menestystä. Silmälasien väreistä riippuen menestys oli hyvää, erinomaista tai huippuluokkaa.
Lukuisat urheilujohtajat ja poliitikot ovat olleet seuraamassa ja kannustamassa paikan päällä kisojen suomalaissuorituksia. Meillähän on yhteiskunnassa ollut tapana, että edustajat nauttivat kansalaisten puolesta erilaisista eduista ja nautinnoista. Niin nytkin. Tämä on kirvoittanut urheilijat ennen näkemättömiin suorituksiin. Yleisön puuttuminen stadioneilla ja suorituspaikoilta korvattiin urheilujohdon ja urheilupoliitikkojen (?) pienellä, mutta kannustavalla ja innostuneella porukalla. Sanomattakin on selvää, että osa Mattssonin ja Potkosen mitalien kunniasta kuuluu olympiakomitean puheenjohtaja Vapaavuorelle ja tiede-kulttuuri- ja urheiluministeri Antti Kurviselle puhumattakaan heidän taustajoukoistaan. Kaikille heille kannattaa antaa runsaat bonukset ja menolippuja seuraaviin kisoihin. Nehän ovat talvella Pekingissä.
Muut Pohjoismaat saivat tällä kertaa enemmän mitaleita kuin Suomi. Siellähän on enemmän erikoislahjakkaita urheilijoita, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Norja oli mitalitilaston 20. kahdeksalla mitalilla. Ruotsi tuli sijalle 23 yhdeksällä mitalilla. Tanska oli 25. yhdellätoista mitalillaan. Viro oli vasta sijalla 59 saaden kaksi mitalia (kultaa ja pronssia). Meikäläiset olivat kunniakkaasti myös sadan parhaan maan joukossa, sijalla 85. Tämä siitäkin huolimatta, että mitaleita satoi meidän laariin samaiset kaksi.
Kotikatsomossa on seurattu yötä päivää meikäläisten edesottamuksia. On luonnollista, ettei aamuyöstä koettu laji ollut yhtä antoisa kuin paikan päällä olevien kokemus. Silti monta kertaa on innostuttu jännittämään pääseekö suomalainen urheilija alkueriin, keräilyeriin tai jopa välieriin, loppukilpailuissa puhumattakaan. Kotikatsomossa on kiitettävästi nautittu kotimaisia virvokkeita, lihapiirakoita, nakkeja ja perunasalaattia, pizzoja, hampurilaisia, siipiä, savukylkeä, lihapullia, jäätelöä, viinereitä, suklaata, irtokarkkeja ja sipsejä. Ainakin painoindeksi on noussut, vaikka mieliala tai jokin muu mentaalinen tunne on saattanut olla ajoittain kateissa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti