Ranskalainen eleganssi

Asia, johon korpisuomalainen tutustuu täällä Ranskanmaalla on eleganssi. Tarkoitan sillä esimerkiksi pukeutumisen hienostuneisuutta. Se näkyy myös monissa muissa asioissa kuten ruokailussa, sisustuksessa ja muotoilussa. Ranskalaisten autojen sanotaan olevan mukavuudellaan maailman huippua. Miehen silmään osuvat katukuvassa pienet ja sirut naisihmiset, jotka ovat nähneet vaivaa ulkoisen olemuksen takia. Samaa voi sanoa miehistä. Ainakin, jos kuuntelen armaan elämänkumppanini mielipiteitä. Täällä näkee aika vähän lihavia ihmisiä tai edes muheva vyötärömakkaroita. Jollakin tavalla se tarttuu myös ulkopuoliseen. Haluan näyttää fiksusti puetulta ja kuulua joukkoon. Kyse ei ole niinkään vauraudesta tai hienojen vaatteiden ostamisesta. Kyse on hyvästä tyylitajusta ja halusta miellytä itseä ja muita. Olen aina tuntenut oloni Ranskassa kotoisaksi. Se johtuu tämän maan kahdesta piirteestä. Toinen on tämä eleganssi ja toinen on tietynlainen vulgaarisuus, elämää lähellä oleminen. Muistan hyvin ensimmäisen reissuni Pariisiin. Siellä tuoksui samanaikaisesti hajuvesi ja jätökset. Arvokkuus pitää säilyttää asemasta riippumatta. Se on ranskalainen ominaispiirre.