Luin Madis Jurgenin kirjoittaman kirjan sotakuvaaja Ivar Heinmaasta. Hän on virolainen sotakuvaaja, joka on tehnyt paljon kuvaustöitä Ylelle. Ajankohtaitoimituksen toimittajat Hannu Väisänen, Vesa Toijonen, Leena Riekko, Jussi Portaankorva ja muutamat muut ovat työskennelleet yhdessä Heinmaan kanssa eri puolella Eurooppaa ja maailmaa tapahtuneissa sodissa ja kriiseissä. Kirjassa kuvataan lyhyillä tuokiokuvilla reportaasimatkoja. Välissä on hetkiä Heinmaan vaimosta Siiristä ja kotielämästä Virossa.
Sotakirjeenvaihtajien elämä on rankkaa. Kuvausmatkojen kokemukset sotien uhreista ja henkiinjääneiden tarinoista ovat karua todellisuutta. Toisaalta kuvausmatkat ovat täynnä odottamista ja kärsivällisyyttä vaativia järjestelyjä. Kirjassa Heinmaa pohdiskelee, mitä tekee sitten kun ei enää jaksa käydä vaativilla kuvausreissuilla kriisipesäkkeissä. Sotakuvaajan ja -toimittajien työ on siinä määrin poikkeavaa, että kuvausmatkoilla ja niillä koetuilla tapatumilla syntyy eräänlaista riippuvuutta. Tavallisen elämän kuvaukset eivät tunnu enää miltään. Heinmaa onkinmsopinut vaimonsa kanssa, ettei hän kerro matkoilla koetuista kauheuksista kotonaan.
Kirja on pysäyttävä. Kuvaukset Balkanilta, Tsetseniasta, Ruandasta, Syyriasta, Ukrainasta kuvastavat sodan julmaa logiikkaa. Yksi luoti voi muuuttaa ihmisen elämää lopullisesti ja sodissa ammutaan kymmeniätuhansia luoteja. Ihmisen ruumiit mätänevät taistelukentillä, lapset jäävät orvoiksi tai raajarikoiksi, kaupunkeja silputaan raunioiksi. Rauhaa sielulle tuo perhe ja kodin asiat, mutta pian alkaa odotus puhelinsoitosta ja uudesta kuvausmatkasta. Heinmaan elämä on eräänlaista tasapainoilua elämän ja kuoleman välillä, rauhan ja järkytysten vuoropuhelua. Rauhan jälkeen tulee levottomuus, kuvausmatkan jälkeen hiljaisuuden tarve.
Madis Jurgen on onnistunut monimuotoisella, joskin toisaalta hyvin niukalla kuvauskerronnalla tiivistämään Heinmaan elämää ja elämän vastakohtaisia hetkiä. Kevennystä tuovat sekä kuvausmatkojen hirtehinen huumori että kotielämän jokapäiväiset puuhat. Lukijaa viedään siksak-maisesti edestakaisin kauheuksien ja tyyneyden syövereissä. Myös lukija tarvitsee taukoja raskaiden kuvausten väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti