sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Wigwam - lavalla


Legendaarinen suomalaisyhtye Wigwam oli kasattu kiertueelle. Wigwam nimeä on päätetty käyttää vain silloin kuin yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen Jim Pembroke on mukana. Nyt Pembroken lisäksi Lavalla oli urkuri Jukka Gustavsson, kosketinsoittaja Esa Kotilainen, kitaristi Rekku Reckhart, basisti Paavo Maijanen ja rumpali Jan Noponen. Lisäksi laulaja-pianisti Mikko Rintanen esitti yhden kappaleen ja hanuristi Pedro Hietanen esiintyi kahdessa kappaleessa. Alkujuonnossa Jukka Gustavson totesi, että nyt soitetaan bändin parhaita kappaleita. Niitä kuultiinkin iso pläjäys kolmituntisessa konsertissa. Mukana olivat myös hittibiisit Nuclear nightclub, Freddy, are you ready ja Eddie and the boys. Jälkimmäinen on meikäläisen lempparibiisi, jossa hieno rytmiikka, bassokuviot ja kappaleen melodia on tiivistetty ihailtavalla tavalla. Konsertti sisälsi mittavan kattauksen eri vuosikymmenien biisejä.

Kaiken kaikkiaan konsertti oli hieno kattaus Wigwamin musiikkia. Harmillista kyllä, en vieläkään
päässyt sinuiksi tähän musiikkiin. Periaatteessa kaikki toimi, muusikot olivat hyviä, mutta en päässyt sisälle sävellyksiin. Ne ovat ajalle tyypillistä progea, mutta jonkinlaista hippipehmoilua. Minä en vaan jaksa kuunnella. Välillä kuultiin mutkikas ja polveileva Pekka Pohjolan pitkä biisi. Se oli taattua pohjolaa, mutta mutta... Reckhardin kitarasoolot olivat huumaavia ja Pembroken ja Gustavsonin laulu toimi hyvin. Paras hetki minulle oli Mikko Rintasen rythm and blues-versio Pembroken biisistä. Hänen kauttaan huomasin, että nykypäivän  musiikki on kiinnostavampaa kuin vanhojen herrojen
lämmittely. Soittajat olivat keskenään kovin vaisuja. Jukka Gusvasson toimi jonkinlaisen juontajana.
Usein hän puhui ablodien aikana tai mumisi jotain epäselvää mikkiin. Täysi katsomollinen yleisöä tykkäsi ja se oli varmasti palkitsevaa. Tampere-talo ei ollut mitenkään miellyttävä konserttipaikka tällaiselle konsertille. Seisominen ja tarjoilu olisi onnistunut esimerkiksi Pakkahuoneella klubityyliin.

torstai 27. syyskuuta 2018

ILVES - HJK. 1 - 2

Yks kaks peli oli 1-2. HJK haki Tammelasta tarvitsemansa pisteen ja sai kaksi lisäpistettä. Sillä varmistui tänäkin vuonna mestaruus. Se suotakoon heille. Illan ottelussa oli yksi isäntä eikä se ollut kotijoukkue. Klubin pelaajat ovat yksinkertaisesti laadukkaampia. He pystyvät syöttämään tarkasti ja osaavat ottaa pehmeästi pallon vastaan. Fyysinen voima on myös paljon tamperelaisia vahvempi. Lähes joka kerran helsinkiläiset voittivat kaksinkamppailut. Tästä syystä voitto oli heidän.
HJK on päässyt lähes vuosittain eurokentille ja usein toiselle kierrokselle. Se tuo puolesta miljoonasta miljoonaan euroa lisätuloa kassaan. Kun keskimäärin kotiottelusta tulee Tampereella n. 50-80.000 € tuloja, on Klubi pystynyt rakentamaan joukkuetta kansainvälisiä otteluita silmälläpitäen. Tämä näkyi myös keskiviikon ottelussa. HJK hallitsi lähes koko ottelun palloa. Lopussa sinnikäs Ilves painoi päälle tasoitus mielessään, mutta se ei riittänyt. Kultamitalit taas kerran Helsinkiin. Ja sama on luvassa myös eni vuonna. Ilves saa kamppailla vielä lisäpisteistä päästäkseen mitalijoukkueekai. Se toisi ensi kaudeksi paikan Eurooppaliigan karsintoihin. Se taas toisi muutaman satatuhatta lisää kassaan. Parempia pelaajia saattaisi olla mahdollista ostella. Nyt Ilves on hyvä kasvattajaseura, joka pelaa suomalaisittain kohtalaista jalkapalloa. Kansainvälisiin koitoksin ei ole kuitenkaan mitään asiaa. Onnea vaan HJK ! Te olette ainoa suomalainen jalkapallojoukkue. Sen kävin toteamassa paikan päällä.

lauantai 22. syyskuuta 2018

TAAS TALLINNASSA

Kävin parin päivän visiitillä Tallinnassa. Tämä oli oman ammattialani eläkeläisten eli seniorien reissu. Jätän väliin tutut yksityiskohdat. Haluan jakaa pari asiaa.

Olin ensimmäistä kertaa Suomen suurlähetystössä. Siis ensimmäistä kertaa missään lähetystössä. Tallinnan lähetystö sijaitsee Toonpeanmäellä. Linnassa asui 20-luvulla Viron presidentti. Rahapulassa hän vuokrasi osan tiloista Suomen valtiolle. Myöhemmin suuressa rahapulassa hän myi koko paikan Suomelle. Saimme kuulla kiinnostavan esityksen naapuristamme Virosta. Otan pari nostoa. Virolaisilla ei ole tällä hetkellä toimivia suhteita Venäjään kuten meillä suomalaisilla. Itäinen rajalinja  Venäjän ja Viron välillä on vahvistamatta. Siitä huolimatta Viro käy Venäjän kanssa enemmän kauppa kuin me suomalaiset. Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole paljon yhteistoimintaa toisin kuin voisi luulla. Miksi ? Ehkä erilaisen kulttuurin ja historian takia ? Virolaiset haluaisivat kuulua Pohjoismaihin. Tarkemmin sanottuna he haluaisivat meidän elintasomme. Mutta he eivät halua meidän hyvintointiyhteiskuntaa.

Kävin Philly Joe's Jazz Clubilla. Eka kertaa sielläkin. Paikka sijaitsee  Vapauden aukion reunalla, talon kellarikerroksessa. Pieni, mutta intiimi klubi on oikein mukava mesta. Illan ohjelmassa oli bluesjamit. Taas kerran kuulin uutta nuorta naislaulaja? Taas kerran jalat meni alta. Mistä näitä Sarah Vaughaneita oikein sikiää ? Vanha ja legendaarinen Clazz on lopetettu. Sen paikalla on italialainen pizzeria.

Muistutan taas Baltijaama Turgista ja Telliskivestä. Rautatieaseman vieressä on iso kauppahalli, josta saa kaikenlaisia elintarvikkeita ja  pientä ja isoa syötävää ja juotavaa. Telliskivi löytyy muutaman sadan metrin päästä torista. Se on entiselle tehdasalueelle tehty vaihtoehtoalue. Siellä on käsityö- ja taidepajoja, snackbareja ja ruokapaikkoja. Suosittelen molempia.

Ei yhtään enempää näitä !

Abortinvastaiseen toimintaan syventynyt ulkoministeri Timo Soini oli päässyt taas kerran uransa huipulle. Nyt koko eduskunta pohti Soinin kelpoisuutta ulkoministerin hommiin. Hallituspuolueet äänestivät Soinin luottamuksen puolesta. Muutamat Kokoomuksen naiset eivät kuitenkaan purematta nielleet Soinin tempauksia vaan äänestivät tyhjää. Oppositio äänesti epäluottamusta, paitsi perussuomalaiset. He äänestivät myös tyhjää. Yleensä tämä ärhäköiden mielipidevaikuttajien porukka  antaa palaa. Nyt he osoittautuivat lauhkeiksi lampaiksi. Minun mittani tuli jo täyteen tätä farsssia. Eikö eduskunnalla ole muuta tekemistä ?

Kiira Korpi on julkaissut muistelmat (?), nuori tyttö kun on. Hänen paras saavutuksensa urheilu-uralla oli EM-pronssi. Kuinkahan monta sataa tai tuhatta EM-mitalistia meillä on ? Nyt hän on kuitenkin halunnut paljastaa miten miljardööri tarjoili auliisti vaurauttaan, miten rankkaa oli laihduttaa, miten ihailijat ahdistelivat, isä Rauno oli alkoholisti ja niin edespäin. Kiitos riittää. En halua kuulla enempää. Mikä tässä on oikein kiinnostavaa ? Ilmeisesti kirjojen joulumyynti ?

Mikko Leppilampi avautuu, että on uupunut kiivastahtisesta työnteosta. Myöskin Mikon ihmissuhteet ovat kärsineet työkeikoista. Ihmeellistä ! Mies, jonka naama näkyy joka toisessa viihdeohjelmassa, visailussa tai gaalassa on uupunut. Kuka on pakottanut ? Varmasti kannattaa valittaa, kun on ensi itse syystä tai toisesta työntäytynyt kaikkialle. Tähän on helppo lääke. Kannattaa pitää välivuosi. Niinkuin tuoreet ylioppilaat. Sen jälkeen voi vaikka katsella maailmaa uusin silmin. Tämä ei kuitenkaan kiinnosta pätkän vertaa. Ei ruikuttaminen eikä juontaminen.

Tomi Metsäketo on oikeudessa haastettuaan muutaman naisen oikeuteen kunnianloukkauksista. Facebookissa on puhuttu palturia ja mies on menttänyt koko julkisuuskylvyssä työmahdollisuuden. Me too -kampanjan myötä muutama nainen on nimennyt Metsäkedon kännissä pörrääväksi
ahdistelijaksi. Totta tai tarua, hoidelkaa riitanne keskenänne. Ei kiitos enempää yksityiskohtia. Pliis !

Kimi Räikkönen on saanut potkut, päässyt uuteen talliin tai miten se nyt meni. Fanit ovat huolissaan, kun 300 miljoonaa euroa ansainnut kuski joutuu ajelemaan heikommalla kaaralla. Aivan sama, ei vähemmän voisi kiinnostaa. Ainakaan niin kauan, kun kaveri elelee maassa, jossa ei tarvitse maksaa miljoonista veroja. Niitä samoja veropennosia, joilla me kustannamme lasten koulutuksen, vanhusten huollon tai kirjastojen lainaukset. Jolla paljon on, sen hän pitäköön itsellään. Minulta tällaiset
veropakolaiset eivät saa yhtääbnsympatiaa.

Venäjän dopingtoiminta on saanut kansainväliseltä dopingjärjestöltä synninpäästön. Mitään uutisia venäläisten suunnanmuutoksesta ei ole kuitenkaan kuultu. Valtiollinen doping taitaa jyllätä edelleen. Mutta ilmeisesti Wadan ja urheiluliittojen kantti ei enää kestä venäläisten irheilijoiden ja sponsoreiden poissaoloa. Pitäkään dopingsysteeminne ja -urheilijanne ! Ei kiinnosta ? Tai sen verran kiinnostaa kuulla, milloin seuraava venäläisurheilija jää taas kiinni.

Tyttöjä ei saa enää sanoa tytöiksi eikä poikia enää pojiksi. Ainakaan kouluissa. Herkät sielut saattavat loukkaantua ja saada traumoja. Minä aion sanoa kuitenkin. Viekää vaikka korkeimpaan oikeuteen. En jaksa kuunnella tällaista soopaa. Maailmasta ollaan tekemässä outoa pehmolaa ja vanuyhteiskuntaa, ettei kohta mitään voi sanoa ääneen. Samaan aikaan maailman muilla nurkilla sodassa vammautuu ihmisiä, tulvat ja sateen vievät koteja ja ihmishenkiä ja julmat diktatuurit heittävät kansaa vankiloihin. Me täällä keskustellaan pilipalijuttuja. Tuntuu oikein henkevätä. Olemme jo pahempia kuin Ruotsi. En halua kuulla enempää.

Minulle riittää tiedot kansanedustajien matkakorvauksista, saunavuokrien korvausrahoista ja sopeutumiseläkkeistä. On toki hyvä paljastaa epärehellisyys, mutta kansa on jo vuosikymmenet tiennyt omia asioitaan ajavista poliitikoista ja heidän ahneudestaan. Julkisuus kaventaa hieman ahneimpien käytöstä, mutta perusasetelma jää jäljelle. Etuoikeutettu asema. Samat edustajat vättävät tekevänsä kovaa työtä. Kuitenkin iso osa hallituksen lakiuudistuksista on peruttu tai ne ovat heikentäneet vähävaraisten asemaa. Oppositio ilkkuu työkseen saamatta muuta aikaiseksi kuin kohtuuttomat korvaukset. On tämä melkoista teatteria tämä demokratia.




maanantai 17. syyskuuta 2018

TARINOITA JA SELITYKSIÄ

Maamme kaunein, seuratuin ja kohutuin julkkispari Sara Sieppi ja Roope Salminen eroavat. Uutinen on pysäyttänyt koko julkkiselämää seuraavan suuren yleisön. Sieppi on esiintynyt Onnenpyörä- ohjelmassa ja Salminen juontanut Putousta ja Enbuske, Veistola, Salminen-keskusteluohjelmaa. Miksi tässä kävi näin ? Sara Sieppi on avautunut netissä ja kertonut omat syynsä eroon. Hänen mukaan pariskunnan arvot eivät kohdanneet. Netissä on spekuloitu syyksi Siepin ja Veitolan yhteenottoa EVS-ohjelmassa.

Ei sinne päinkään. Onko julkimoilla muka jotain arvoja. Onko kukaan pariskunta sanonut eronneensa arvojen vuoksi. Mitä vielä ! Miten olisi vieraissa käynti, raha-asiat tai juopottelu ? Todellinen syy on kuitenkin julkisuuden kipeys. Kaikki kunnon julkkikset ovat eronneet. Angelie Jolie ja Brat Pitt, Aku Hirviniemi ja Nina Lahtinen, Sami Hedberg jne. Ei julkisuudessa pysy, mikäli pari käy etelässä pussailemassa kerran vuodess. Tarvitaan draamaa ja uskomattomia paljastuksia. Nyt odotellaan Salmisen kommentteja, paljastuksia tai romahtamista. Sitten seurataan kenen kanssa kumpikin tulee Telvis-, Jussi-, Urheilu- ja Kummeli-Gaalaan. Sen jälkeen suhteet lämpenevät ja pariskunta nähdään taas yhdessä - ystävinä.

Kansanedustaja Jani Toivola on kuluvan eduskuntakauden aikana ajanut taksilla 2600 km. Matkoja taksilla on kertynyt yhteesä yli tuhat matkaa. Julkisuudessa on ihmetelty Toivolan turhamaisuutta sillä valtion kassaan on tullut 26.000 euron edestä laskuja veronmaksajien maksettavaksi. Kansalaiset ihmettelevät miksei Toivola käytä julkisia kulkuneuvoja, kun on ympäristöpuolueen edustaja. Toivola itse myöntää määrän olevan suuren, mutta puolustautuu sanomalla käyneensä edustajatehtäviin liittyvissä tilaisuuksissa puhumassa. Taksin avulla hän on voinut sanoa kyllä puhujapyyntöihin.

Ei sinne päinkään. Tosiasiassa Toivola on yrittäjämyönteinen kansanedustaja. Taksit tienaavat niin huonosti nykyaikana, että kansalaisten pitäisi enemmän ajaa taksilla. Toivola haluaa olla jäänsärkijä myös kansanedustajien joukossa, jotka käyttävät taksia lähinnä baarista kotiin tai eduskunnasta baariin tapahtuviin matkoihin. Sitä paitsi taksikuskilta saa uusimmat barometrit kaikkiin ajankohtaisiin asioihin.

Uutiset kertovat, että maailman parhaat autot eli Mercedes Benz on alkanut vilkuttaa hätävaloja, kun siihen on tankattu Nesteen 95-oktaanista bensaa. Veho ja Neste ovat antaneet yhteisen tiedotteen, jossa syyksi sanotaan suola. Bensassa sitä ei ole kuitenkaan lainkaan. Yhtiöt tiedottavat asiasta heti huomenna.

Ei sinne päinkään. Lapsikin tietää (kuten me kaikki 100.000 € Mersun omistajat), ettei johtotähteen tankata mitään öljyistä 95-oktaanista löpöä. Laatuautoon laitetaan yli sata oktaanista laatuainetta, joka on niin hyvin rikastettua, että mersu kiitää nopeimmin, korkeammalle ja pisimmälle. Vihreiden keksimä luontobensa sopii kenties viherpiipertäjien pikkukärryihin, mutta mersu on mersu vaikka voissa paistaisi.

Maamme kunnioitettu ja arvostettu koko kansan presidentti ja arvojohtaja Sauli Niinistö on antanut haastattelun saksalaiselle lehdelle. Häneltä kysyttiin, mitä Venäjä ja Putin ajattelisivat Suomen Nato-jäsenyydestä. Niinistö kertoi, että nyt venäläiset sanovat näkevänsä rajan takana suomalaisia. Mutta Nato-jäsenyyden myötä he näkisivät rajan takana vihollisia. Tästä suivaantui Suomen keskuskauppakamarin johto. Ei näin voi sanoa ! Tämä on täydellinen katastrofi. Presidentti ei ole tilanteen tasalla.

No, miten tässä asiassa pitäisi sitten sanoa. Asia on aivan selvä. Niinistön olisi pitänyt sanoa seuraavasti. Kun nyt Putin näkee suomalaisia rajan takana, tulevaisuudessa Putin näkee rajan takana suomalaisia valtavan määrän Nato-joukkoja ja käskee heti omien joukkojen vetäytyä Uralin taakse.

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Gaala ja Kontio & Parmas

Nelosen uusi viihdeohjelma Gaala sai ensiesityksensä eilen. Kummelin heppujen lisäksi Aki Hirviniemi ja kumppanit yrittivät hauskuuttaa meitä palkitsemalla ansiokkaita kanssaeläjiä gaalajuhlassa. Paikalla olleella yleisöllä näytti olevan hauskaa. Yleisön joukossa näyttivät olevan uskottavuutta lisäämässä ainakin Erika Vikman ja Petri Nygård. Ohjelmassa olikin pari hauskaa juttua. Esimerkiksi paperikoneita puhelimella myyvä Silvennoinen oli oikein oiva oivallus. Kokonaisuutena ohjelma oli tylsä ja laahaava. Koukkuja ei oltu jaksettu työstää riittävästi. Samaa taitaa olla tulossa jatkossakin.

Kummelin toinen tuotos poliisiduo Kontio & Parmas sähläilee Valkeakosken maisemissa. Valitettavasti siinäkin huumori jää puolitiehen. Sanoisinko kauas Reinikaisen ajoista. Huumori on vaikea laji. Käsikirjoitukseen tarvitaa iso ja kirjava porukka. Ideoita pitää tarkastella kriittisesti ja jatkojalostaa riittävän kauan. Useimmat ideat ovat jääneet näissä ohjelmissa alkuasteelle. Katsojia varmasti riittää suhteessa sijoittun rahaan, kun vaihtoehdot tällä hetkellä ovat vähissä ja Kummelilla on taianomainen maine.

KAUPPAHALLIN HERKKUFIESTA

Tamperelaiset Chaine des Rotissers- eli suomeksi Paistinkääntäjät- ravintolaa järjestää vuosittain yhteisen herkkufiestan. Paikkana on Kauppahalli ja tapahtuma toteutetaan lauantai-iltana. Päätimme mennä mukaan tähän herkkuhetkeen eilen, lauantaina. Pääsyliput maksoivat 65 € sisältäen kymmenen pientä maisteluannosta ja kolme lasillista viiniä. Saimme etukäteen listan ravintoloiden annoksista.

Ravintola Bertha:           ankanmaksa ja luumu
Ravintola C:                   mustaa maa-artisokkaa, paahdettua voita ja rapeaa kanalientä
Grand Hotel Tammer:    nieriää, viiriäisenmuna ja merikorallia
Ravintola Henriks:         villisikaa, kurpitsaa ja sieniä
Juvenes Juhlapalvelu:     vegaani napoleonleivos
Kalaliike Nygren:           kuningasrapua
Ravintola Masuuni:        ankkaa, sieniä, metsäsieni-arancini, tummaa tattikastiketta
Ravintola Salud:             naudanposkea, kukkakaalia ja sherrykastiketta
Tampere talon  Tuhto:    härkää, siianmätiä ja keltuaista
Ravintola Tiiliholvi:       syysjuureksia ja burrataa

Teimme paperilla pienen sotasuunnitelman eli ruokailujärjestyksen. Yritimme saada hieman keveyttä ja vaihtelua sijoittelemalla kala ja rapuosastoa alkupuolelle ja kasviksia liharuokien väliin. Ruokapisteitä on ympäri hallia. Koko homma toimi samaan tapaan kuten elokuussa järjestetyssä Tamperradassa pautsi, että siinä ravintolat olivat ympäri keskustaa.

Kahdeksalta Kauppahallin edessä oli sadan hengen jono, joten pakenimme lasilliselle Vanhaan
Monttuun. Kauppahallin sisällä olikin jonottelua, sillä ihmiset halusivat samaan aikaan lasin viiniä ja kalaruokia. Jonottelu sujui kuitenkin jouhevasti niin viinipaikassa kuin ravintolapisteissä. Listauksemme ravintoloista oli turha, sillä oli hauskempaa nappailla ruokia hetken mielijohteesta kun suunitellun listan mukaan. Vaikka annokset olivat pieniä, ruokaa oli riittävästi. Liharuokia oli melko paljon. Varsinkin naudanposki, villisika ja ankanrinta olivat kohtalaisien isoja annoksia.

Meidän molempien mielestä paras annos oli Tampere talon Tuhto-ravintolan Härkää, siianmätiä ja keltuaista. Se oli tartarpihvin omainen annos, jossa tuorekypsytetty häränlihan sai kaverikseen siian mätiä ja kananmuna keltuaista. Suussasulavan hyvää. Todella pehmeää häränlihaa. Mainio keksintö lisätä suolaista siianmätiä. Vaimoni tykkäsi myös ankanrinnastaaa, joka oli uppopaistetun riisipallon päällä, lisäkkeenä tummaa tattikastiketta. Pidimme molemmat myös puristetusta nieriästä, jonka päällä oli puolikas viiriäisen muna ja tummanvihreää kastiketta. Sain syödä kaksi annosta jauhettua
ankanmaksaa, jonka päällä oli kastiketta ja muromaista rouhetta. Vegaani napolileivos oli
monikerroksinen, värikäs, suolainen ja hieman merileväntä maistuva leivonnainen.

Kaikenkaikkiaan olin yllättynyt sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tapahtuma oli mukavahenkinen, kursailematon herkuttelujuhla. Kokit kertoivat auliisti teoksistaan. Jokainen annos oli huolellisesti mietitty ja rakennettu. Erityisen paljon oli nähty vaivaa ruoka-aineiden rakenteen ja muodon suhteen. Kaksi ja puoli tuntia kului kuin siivillä ruokia maistellen.

Pettymys sen sijaan oli annosten maku. Se muistutti hieman seiskytluvun ravintolaruokaa, jossa päämaku oli ruoan maku ja suola. Monet annokset olivat myös liian suolaisia. Odotin makujen ilotulitusta, kaukomaiden fuusiomakuja aasiasta ja amerikasta. Liekö sitten lähiruokabuumi vaikuttanut näihin annoksiin. Se oli aika tylsää. Minulle iloinen asia on se, että pystyn laittamaan kirkkaasti yhtä maukasta ruokaa, vaikken osaakaan rakennella raaka-aineista sellaisia teoksia.  Missä olivat curryt, basilikat, chilit, korianterit, salsat, jalopenot, masalat, tähtianikset, parmesaanit,
ruokosokerit, pähkinät, mangot, ketjap manis, limetti, sitruunaruoho, juustokumina jne, jne ? Nyt ruoka maistui kärjistetysti sanottuna siltä tylsältä suomalaiselta ruoalta, jota olemme vuosikymmeniä syöneet selviytyäksemme hengisä.

Toivoa sopii, että ensi vuonna Paistinkääntäjät ottavat teemaksi esimerkiksi aina yhtä jännittävän ja monitahoisen Aasiaan makumaailman tai vaikka naapurimaat tai Euroopan. Jos tässä nyt oli mitään yhteisesti sovittua teemaa ? Kaikesta kritiikistäni huolimatta voin suositella tapahtumaa. 65 € ei ole lainkaan kallis hinta tästä kattauksesta.

perjantai 14. syyskuuta 2018

OLUT TASTING


Järjestimme oluiden maistelun kotona. Tarkoituksena oli vertailla maailman oluita. Hankimme Prismasta viisi erilaista pulloa olutta: japanilainen Asahi, kiinalainen Tsingtao, meksikolainen Corona, thaimaalainen Singha ja eurooppalainen Baronka. Hinnat vaihtelivat 2,50 € ja 3 € välillä. Varasimme jokaiselle oluelle oli oma lasinsa. Annoimme oluille pisteitä kouluarvosanojen skaalalla 4-10. Ennakkoasenteena minulle lagerit ovat yleensä aika tylsiä, mutta vaimolle lagerit maistuvat oluista parhaiten.

Paras ja maukkain olut oli selkeästi tsekkiläinen Baronka. Sen maku oli vahva ja humalainen. Siinä oli myös prosentteja muutama kymmenys enemmän kuin muissa, mutta se tuskin teki mausta niin täyteläistä. Juotavan hyvää ja tukevaa olutta. Pisteitä molemmilta 8.

Toisesta sijasta kamppailivat tasavertaisesti Tsingtao ja Asahi. Molemmat olivat minulle kuitenkin tylsähköjä lagereita. Positiivista oli pieni kukkea vire. Se oli Tsingtaossa hieman selkeämpi. vaikka makua oli Asahissakin. Mielestäni Tsingtao oli hieman runsaampi vaikka ero oli hiuksen hieno. Pisteitä Tsingtaolle minulta 6,5, vaimolta 7,5. Asahin pisteet minulta 6,25 ja vaimolta 7,5.

Neljäs sija tuli Coronalle. Se oli porukan ainoa keskiolut. Kevyehkö lager, jossa maistui pieni terävä ja hieman katkeraa kaktusmainen maku. Siitä plussaa molemmilta. Meillä ei ollut sitruunaviipaletta
maustamassa tätä olutta kuten sitä on tapana juoda. Pisteitä minulta 6 ja vaimolta 7.

Viimeiseksi jäi thaimaalainen Singha. Tämäkin oli peruslageria. Maku oli hioutunut lähelle mauttomuutta. Tarkoitan sitä samaa ilmiötä, joka on suomalaisissa keskioluissa. Tästä ei jäänyt oikein
paljoa sanottavaakaan. Pisteitä minulta 5 ja vaimolta 6,5.

Kaikenkaikkiaan nämä maailmalla suuret olutmerkit olivat minulle suuri pettymys. Ymmärrän, että kun tarkoitus on myydä tuotetta mahdollisimman monille, kaikki vivahteet ja persoonallinen luonne häivytetään pois.

Seuraavat tastingit tehdään eri tavalla. Yksi tasting voisi olla kotimaiset pienpanimo-oluet. Nythän olutta voi ostaa suoraan myös ravintolasta. Siis esimerkiksi Plevnasta ja Pyynikin Bearhousesta voi ostaa kotiin panimojen omia tuotteita. Toinen mahdollisuus voisi olla eri tyypisten olueiden maistelu. Eli esimerkiksi pilsneriä, alea, ipaa, apaa, vehnäolutta, tummaa olutta, savuolutta, portteria, luostariolutta, kriekiä, queusea jne. Näitähän riittää. Tastingissa viisi olutta on mielestäni ylä raja. Makuaisti turtuu helposti, joten ideaalinen määrä voisi olla vaikka kolme. Olut on minulle kuitenkin juotava juoma eikä mitään makukikkailua.


keskiviikko 12. syyskuuta 2018

SANASTA MIESTÄ (NAISTA)

Elämä on muuttunut erikoiseksi. Mitä saa sanoa ja mitä ei. Tuntuu, että netissä saa sanoa aivan mitä päätöntä tahansa ilman, että siitä joutuu vastuuseen. Miesten ja naisten välinen kommunikaatio muuttuu varovaiseksi, ettei vaan tule häirittyä kumppania. Monissa aroissa asioissa on pidettävä kieli keskellä suuta, ettei tule ymmärretyksi väärin tai joudu median hampaisiin. Esimies joutuu asettelemaan tarkkaan sanojaa puhuessaan alaiselleen, ettei joudu selittelemään sanomisiaan luottamusmiehelle.  Monissa asioissa on paljon vääryyttä, mutta mennäänkö jo liialliseen varovaisuuteen vai päinvastoin.

Erään mahtimaan presidentti möläyttelee twitterissä milloin lehdistön toimia, oman maansa virkamiehiä ja poliitikkoja. Joskus hän yrittää vähätellä tai nolata kansainvälisiä organisaatioita tai valtiomiehiä. Se kaikki on mahdollista, ilman viraltapanoja tai oikeusjuttuja. Myös meidän maamme poliittisessa ilmastossa on huomattu, että yhden puolueen kansanedustajat ja muut edustajat koettelevet alinomaan laillisuuden rajoja sanomalla mitä sylki suuhun tuo kanssaeläjistä, erityisesti ulkosuomalaisista.

Kesällä Pori Jazzin toimitusjohtajaksi valittu Ruotsala sai kenkää jo ennen kuin ehti olla päivääkään töissä. Syynä homoja koskevat mielipiteet ja kommentit. Jazzyhdistyksen hallitus ei jäänyt miettimään uskovaisen miehen sanomisten sisältöä.

Oululainen valtuutettu ja entinen kansanedustaja Moilanen nimitti syrjäytyneitä ihmisiä ihmisroskaksi. Pihlajalinnan Oulun alueen johtajana toimivalle naiselle tuli saman tien potkut työpaikasta. Keskustapuolueen valtuustoryhmä keskustelee valtuutetun kommentista ja mahdollisista toimenpiteistä.

Kärsämäen koulun rehtori vähätteli MOT-ohjelmaan tehdyssä haastattelussa lasten seksuaalista häirintää. Lisäksi rehtori käytti naisen sukupuolielimistä kansanomaistia ilmaisuja. Kunnan johto hyllytti rehtorin oitis ja miettii rehtorin mahdollista irtisanomista.

Maamme ulkoministeri ilmoitti julkisesti vastustavansa aborttia ja osallistui työmatkallaan abortin vastaiseen joukkokokoukseen. Oppositio on virittelemässä louttamuslauseäänestystä hänen erottamisekseen. Ministerin mukaan kaikilla on oltava oikeus omaan mielipiteeeseen.

Pitäisikö siis myös rehtorin ja ex-kansanedustajan saada pitää paikkansa mielipiteen
ilmaisun vapauden takia ? Vai miten sen pitäisi mennä ?

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

KANERVA

Syksy jo saa ja luonnon kukat alkavat uupua. Luonnonkukkia on toki vielä joitakin jäljellä kuten aina sinnikäs apila. Syksyn myötä kukkii myös karun pohjoisen kasvi, kanerva. Luonnossa kanervan kukinto on vaalean punainen. Se kasvaa kuivilla kangasmailla. Kanerva on pitkäikäinen kerättynä. Se vaatii vettä, mutta pysyy lähes muuttumattomana monta kuukautta.

Kaupassa on tarjolla erilaisia ja -värisiä kanervia. Calluna ja erica ovat yleisimpiä. Kanervia on myös värjäilty vaalean vihreästä punaiseksi ja jopa siniseksi. Kaupan kanerva vaatii kastelua, mutta se on myös kiitollisen pitkäikäinen. Se viihtyy hyvin syksyllä ulkona, mutta sateessa se menettää helposti värinsä ja ruskettuu. Ostin Bauhausista neljä ericaa hintaan 8,95 €. Sopiva hinta muhevista kukista.

perjantai 7. syyskuuta 2018

GOOD NEWS !

Viikon hyvät uutiset ovat täyttäneet median. Elämä on taas paljon parempaa kuin viime viikolla tai viime vuonna vastaavaan aikaan.

1. Kimi Räikkönen ei saanut torstaina potkuja Ferrari-tallista. Voi tietysti olla, että potkut annetaan tänään, huomenna tai ylihuomenna. Se olisi todella hyvä uutinen. Silloin, vihdoinkin, Kimillä olisi aikaa hyväillä kauniin Minttu-vaimon heleää ihoa. Silloin Kimillä olisi aikaa leikkiä Robin -pojan kanssa iltapäivisin. Myös silloin  Kimi pääsisi vaihtamaan Rianna-tyttären vaippoja. Rahastahan tässä tietysti on se tärkein huoli. Kimillä on kyllä rahaa, mutta Monacossa sitä pitää olla yllin kyllin. Kyse on elämän laadusta ja kaikkein tärkeimmistä arvoista.

2. Miss Suomi finalistit on taas esitelty suurelle yleisölle. Toinen toistaan kauneimpia neitoja on tarjolla tähän koko kansan tapahtumaan. Sitä paitsi, kuka muistaa enää viime vuoden Miss Suomen nimen tai kasvot tai ulkonäön. Tarvitaan uusi kuningatar elähdyttämään syksyistä arkea ja meitä pimeyteen eksyneitä.

3. Ville Niinistö on opastanut Vihreiden vihreää puheenjohtajaa Touko Aaltoa. Niinistö kehoitti Aaltoa ryhdistäytymään. Se onkin tarpeen, sillä puolueen gallup-luvut ovat vajonneet alle 13 %. Niinistön aikana luvut huitelivat melkein 18 %. Nyt on odotettavissa puheenjohtajan ryhtiliike ja sen myötä paikka seuraavassa hallituksessa.  Ympäristöasiat ovat perinteinen ykkösjuttu ja pian kansa unohtaa lentokoneselkkaukset ja homobaarit.

4. Mee too-kampanja on taas nousussa. Kärkihahmoihin kuuluva Asia Argento on kertonut, ettei hän ahdistellut alaikäistä Jimmy Bennettiä vaan asia oli päinvastoin. Hän vain tarjosi rahaa, ettei pojan maine tahraudu. Nyt kampanjan johtohahmo voi palata takaisin estraadeille jakamaan siskojen eli kohtalotovereiden kokemuksia ja koko kampanjan uskottavuus on palautettu. Maailman naiset voivat huokaista helpotuksesta.

5. Valkoinen talo ja sen viestintävirasto WHCA ovat julkaisseet juhlarahan Trumpin ja Putinin Helsinki tapaamiseen liittyen. Rahan toisella puolella on Tuomiokirkko. Nyt Suomi pääsee taas maailmankartalle. Tämä sata dollaria maksava juhlaraha tuo maamme takaisin maailman tietoisuuteen. Vaikka rahaa myydäänkin alehintaan 49 dollaria kappale, johtuu se pikemminkin Valkoisen talon hyvästä bisnesvainusta kuin rahan saavuttamasta kiinnostuksen puutteesta. Taas Helsinkiin ja Suomeen virtaa huomiota ja miljardeja. Puhumattakaan turisteista.

6. Valkoisen talon hallinnossa toimiva virkamies on kirjoittanut nimettömänä New York Timesiin. Hän kertoo, että hallinnossa on lukuisia virkamiehiä, jotka torjuvat presidentti Trumpin äkkipikaiset ja valmistelemattomat päätökset ja kommentit. Näin ollen maailmalla ei ole mitään syytä levottomuuteen. Tämä on vähän niinkuin sodasta tuttua tiedustelutoimintaa. Kaukopartiomies antaa todellisen kuvan vihollisesta ja toteaa kaiken olevan hallinnassa.

7. Facebook ja Twitter ovat yhteen ääneen ilmoittaneet, että seuraavissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2020 ei ole enää vaalimanipulaatiota. Kuulostaa hyvältä, mikäli se tarkoittaa myös, että eräs viime vaaleissa valittu presidentti ei saa manipulaatiotukea mistään, ei edes Venäjältä.

8. Venäjän presidentti Putin on kiristänyt valtionsalaisuuksien kriteeristöä. Tämä heti sen jälkeen, kun venäläiset Aleksander Petrov ja Ruslan Bosirov (nimet muutettu) palasivat kotimaahan Britanniasta eräästä työtehtävästä. Olisihan se ollut ikävää, jos kyseiset Petrov ja Bosirov (nimet taas muutettu) olisivat alkaneet kertoilla työkeikan yksityiskohtia medialle. Tiettävästi tämä oli tarpeen, sillä aiemmin valtionsalaisuuksista vaikeneminen koski GRUn asiamiehiä. Petrov ja Bosirov (ehkä ne ovat sitten oikeita nimiä) olivat free-lansereitä, joita vanhat säädökset eivät koskeneet. Tämän jälkeen on turha syyttää ketään (venäläisiä) Novishok-hyökkäyksistä ja maailma on jälleen turvallinen  paikka.

9. Pohjois-Korean päämies Kim Jong-un on jälleen päättänyt poistaa kaikki maansa ydinaseet. Tämä siksi, että hän tapaa Etelä-Korean päämiehen Pjongyangissa. Viimeeksi Kim päätti luopua ydinaseista tavattuaan Yhdysvaltain presidentin. Kukahan valtionpäämies olisi seuraavaksi vuorossa tapaamaan
Kimiä. Oliskohan Putinilla aikaa ? Näin saataisiin maailmasta taas entistä turvallisempi paikka.

tiistai 4. syyskuuta 2018

PUNNITUS III

Kolmannen kerran menimme vaaalle. Samalla käynnistettiin kolmas painonhallintakilpailu. Voittaja on se, joka pystyy vähentämään painoa suhteellisesti eniten. Kisassa on kaksi osaa. Joulukuun punnitus ja toukokuun punnitus. Niiden yhteislukema ratkaisee voittajan. Esimerkiksi, jos paino on joulukuussa pudonnut 2 % ja toukokuussa 3 %, saadaan yhteistulos - 5 %.  Suuremmn yhteisprosentin saanut voittaa. Hävinnyt tarjoaa aterian kesän 2019 terassikierroksella.

Lähtöpainot olivat seuraavat:
Meikäläinen 76,600 kg,
Kaveri 91,450 kg.

Olen voittanut kaksi aiempaa kisaa, joten lähden kisaan luottavaisin mielin. Sitä vahvistaa hieman liian korkealle kohonnut kolesteroolitaso. Mutta kaveri on hävinnyt kahdesti. Hän  tuskin haluaa kärsiä tappiota kolmannen kerran.

Yhdysvallat lopettaa aseavun Pakistaniin

Pieni uutinen eilisessä Ylen teksti tvssä kertoo,mettä Yhdysvallat lopettaa 250 miljoonan dollarin aseavun Pakistaniin. Presidentti Trump ilmoitti jo alkuvuodesta,mettä aseapu lopetetaan osin säästösyistä osin tyytymättömyydestä Pakistanin toimiin häätää alueellaan toimivia terroristijärjestöjä. Asia on linjassa Trumpin vaatimuksiin Nato-maiden omarahoitusosuuksien kasvattamisesta Euroopassa. Asialla on kuitenkin monenlaisia vaikutuksia.

Pakistan on maailman kuudenneksi suurin vltio, jonka asukasmäärä on 200 miljoonan kieppeillä. Se on myös toiseksi suurin muslimivaltio. Pakistan irtautui Intiasta juuri musilimiväestön takia. Afganistanin sodassa Neuvostoliitto taisteli alueen hegemoniasta Yhdysvaltojen ja Pakistanin tukemia erilaisia joukkioita vastaan. Yhdysvallat aseisti näitä lukuisia joukkoja, joista ilmeisesti on kehittynyt sekä Taleban että Isis ja monia muita islamistisia joukkoja. Pakistanin kautta on kuitenkin jatkuvasti tullut hyökkäyksiä nykyistä USAn tukemaa Afganistanin valtiota ja sotajoukkoja vastaan. Sitä USA ei ole katsonut hyvällä. Nyt se tie on päättymässä aseavun osalta.

Pakistan ei ole kuitenkaan jäänyt odottelemaan uusien liittolaisten löytymistä. Sekä Kiina että Venäjä tarjoavat apuaan. Itse asiassa Pakistan on jo viime vuosina ostanut valtaosan aseistaan Kiinalta. Nyt Venäjä on tarjonnut Pakistanille apua sotilaiden koulutukseen. Tämä on kiinnostavaa, sillä Venäjällä on ollut pitkään läheiset suhteet myös naapurimaa Intian kanssa.

Asiaa voi tarkastella myös Yhdysvaltojen muuttuneen ulkopolitiikan näkökulmasta. Terroristit eivät ole enää ulkopolitiikan ykköskohde, jos ovat oikeasti koskaan olleetkaan. Yhdysvallat keventää maailmanvaltiaan kustannuksiaan, mutta menettää samalla asemiaan Kiinalle ja Venäjälle. Muutama päivä sitten Kiinan presidentti lupasi 50 miljardia Afrikan kehittämiseen. Trumpin vaalilause "Amerikka ensin" tarkoittaa käytännössä määrärahojen suuntaamista ja suojaavien tuontitullien rakentamista oman maan talouden turvaksi. Sitä Yhdysvallat on kyllä tehnyt myös menneinä vuosikymmeninä. Se sinetöi maailman hegemonian siirtymisen entistä enemmän Kiinan haltuun niin taloudellisesti kuin myös sotilaallisesti. Lopullisesti tämän ennakoidaan tapahtuvan 2030-luvulla.

Venäjän presidentti Putin yrittää olla myös jaolla mukana. Tosin Venäjän osalta puheet ovat isommat kuin teot. Talous on öljyn varassa ja pakotteet rajoittavat kaupankäyntiä. Japani on viime vuosina nostanut omaa profiiliaan hyvillä talousluvuillaan. Valitettavasti EU on ajautunut sisäisiin erimielisyyksiin, populismiin ja riitoihin maahanmuuton rajoittamisen keinoista. Samalla EU:n johtomaaksi on noussut Ranska brexitin ja poliittisesti heikentyneen Saksan muutoksien seurauksena. Nyt olisi tilausta ottaa isoja askelia maailman vaikutusvaltaisena talousmahtina. Mutta niin ei tapahdu. Siitä saamme kärsiä eri puolilla Eurooppaa.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

KALLIO

Kävimme tutustumassa Helsingin Kallioon. Ensimmäinen kosketus oli Harjun baari. Se on karu ja konstailematon paikka, jossa sattumalta oli happy hours meneillään. Seitsemällä eurolla irtosi olut ja viinilasillinen. Porukka istuskeli Fleminginkadun varrella olevissa tuoleissa ja baari itse oli lähes tyhjä. Muuta tästä ei olekaan kerrottavaa.

Molotow on pieni kapakka Vaasankadun ja Fleminginkadun kulmassa. Sisustus on koktaili erilaisia  härpäkkeitä kuten kuvia maailman kuuluisuuksista, kasveja isoja kirjaimia jne. Kalustus oli kodinomainen eli erilaisia sohvia ja tuoleja. Päivän tarjouksena oli pullo kuohuvaa 18 eurolla. Se sopi hyvin, koska jälkikasvua liittyi seuraamme.

Tenho on Helsinginkadulla sijaitseva entinen maineikas tanssipaikka. Nykyisin trendikapakka, josta saa hyvää ruokaa ja ohjelmaakin on monena iltana. Nyt dj soitteli musaa. Söimme perunaa ja porkkanaa kastikkeiden kera. Maukkaat annokset maksoivat yhteensä 15 euroa ja maha tuli hyvin täyteen. Pizzat näyttivät myös herkullisilta varsinkin kun etanoita oli mukana.

Pulmu sijaitsee Fleminginkadulla. Pienen pieni baari on sisustettu lentokonejätti Pan Amin rekvisiitalla. Katossa roikkui lentokone ja lentokonemoottorin potkuri. Baarissa touhusi muistaakseni Pate-niminen mikko. Hän hoiteli yksi parinkymmen vieraan tarjoilun. Myös meidän. Sinällä oli isolla ruudulla Spotify, jos asiakkaat saattoivat soitella sopivaa musaa. Paikalle pyrähti viidentoista Liverpool-fanin joukko. Olivat olleet katsomassa telkusta yhdessä Liverpool-Leicester peliä. Arvatenkin punaiset voittivat ja sen kunniaksi kuultiin fanilaulu " You'll never walk alone".

Juniorit lähtivät nukkumaan, mutta me veteraanit jatkoimme Kallion löytöretkeä. Sivukirjasto sijaitsee sekin Fleminginkadulla Karhupuiston laidalla lähellä jyhkeää Kallion kirkkoa (jossa saatoin vanhimman tyttäreni alttarille). Kirjaston ulkopolella olivat pöydät ja tuolit täpösen täysiä. Sisältä löytyi sentää pari paikkaa. Ilta oli mukavan lämmin. Juomahinnat olivat kierroksen kalliimmat, mutta se ei näyttänyt häiritsevän nuorta porukkaa. Seuraamme tuli myös leppoisa koira, joka tosin istuskeli penkillä kuivin suin.

Viimeinen kohde oli Porthaninkadulla majaansa pitävä Majava baari. Tampereen Majavasta on muodostunut meille melkein vakiokuppila. Tunnelma oli katossa myös Kallion Majavassa. Väkeä oli tullut jopa Oulusta saakka. Täälläkin viinipullo maksoi vaivaiset 16 €. Sen jälkeen askel alkoi painaa ja suunnistimme kohti Scandic Hakaniemen sänkyjä.