Pieni uutinen eilisessä Ylen teksti tvssä kertoo,mettä Yhdysvallat lopettaa 250 miljoonan dollarin aseavun Pakistaniin. Presidentti Trump ilmoitti jo alkuvuodesta,mettä aseapu lopetetaan osin säästösyistä osin tyytymättömyydestä Pakistanin toimiin häätää alueellaan toimivia terroristijärjestöjä. Asia on linjassa Trumpin vaatimuksiin Nato-maiden omarahoitusosuuksien kasvattamisesta Euroopassa. Asialla on kuitenkin monenlaisia vaikutuksia.
Pakistan on maailman kuudenneksi suurin vltio, jonka asukasmäärä on 200 miljoonan kieppeillä. Se on myös toiseksi suurin muslimivaltio. Pakistan irtautui Intiasta juuri musilimiväestön takia. Afganistanin sodassa Neuvostoliitto taisteli alueen hegemoniasta Yhdysvaltojen ja Pakistanin tukemia erilaisia joukkioita vastaan. Yhdysvallat aseisti näitä lukuisia joukkoja, joista ilmeisesti on kehittynyt sekä Taleban että Isis ja monia muita islamistisia joukkoja. Pakistanin kautta on kuitenkin jatkuvasti tullut hyökkäyksiä nykyistä USAn tukemaa Afganistanin valtiota ja sotajoukkoja vastaan. Sitä USA ei ole katsonut hyvällä. Nyt se tie on päättymässä aseavun osalta.
Pakistan ei ole kuitenkaan jäänyt odottelemaan uusien liittolaisten löytymistä. Sekä Kiina että Venäjä tarjoavat apuaan. Itse asiassa Pakistan on jo viime vuosina ostanut valtaosan aseistaan Kiinalta. Nyt Venäjä on tarjonnut Pakistanille apua sotilaiden koulutukseen. Tämä on kiinnostavaa, sillä Venäjällä on ollut pitkään läheiset suhteet myös naapurimaa Intian kanssa.
Asiaa voi tarkastella myös Yhdysvaltojen muuttuneen ulkopolitiikan näkökulmasta. Terroristit eivät ole enää ulkopolitiikan ykköskohde, jos ovat oikeasti koskaan olleetkaan. Yhdysvallat keventää maailmanvaltiaan kustannuksiaan, mutta menettää samalla asemiaan Kiinalle ja Venäjälle. Muutama päivä sitten Kiinan presidentti lupasi 50 miljardia Afrikan kehittämiseen. Trumpin vaalilause "Amerikka ensin" tarkoittaa käytännössä määrärahojen suuntaamista ja suojaavien tuontitullien rakentamista oman maan talouden turvaksi. Sitä Yhdysvallat on kyllä tehnyt myös menneinä vuosikymmeninä. Se sinetöi maailman hegemonian siirtymisen entistä enemmän Kiinan haltuun niin taloudellisesti kuin myös sotilaallisesti. Lopullisesti tämän ennakoidaan tapahtuvan 2030-luvulla.
Venäjän presidentti Putin yrittää olla myös jaolla mukana. Tosin Venäjän osalta puheet ovat isommat kuin teot. Talous on öljyn varassa ja pakotteet rajoittavat kaupankäyntiä. Japani on viime vuosina nostanut omaa profiiliaan hyvillä talousluvuillaan. Valitettavasti EU on ajautunut sisäisiin erimielisyyksiin, populismiin ja riitoihin maahanmuuton rajoittamisen keinoista. Samalla EU:n johtomaaksi on noussut Ranska brexitin ja poliittisesti heikentyneen Saksan muutoksien seurauksena. Nyt olisi tilausta ottaa isoja askelia maailman vaikutusvaltaisena talousmahtina. Mutta niin ei tapahdu. Siitä saamme kärsiä eri puolilla Eurooppaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti