Kalevan Kisat, tuo suomalaisen yleisurheilun kruunaamaton kuningastapahtuma, vietettiin Vaasan hienoissa maisemissa. Tällä kerralla suosikit pitivät pintansa, mestaruuksia jaettiin ja ennätyksiä parannettiin. Harmillista kyllä olosuhteet olivat melko tuuliset ja se haittasi useimpien ennätysten murskaamista. Lisäksi useilla urheilijoilla oli vaikeuksia vammojen takia, joten parasta saadaan vielä odotella. Kaiken kaikkiaan kisat sujuivat hienosti ja meillä on useita tulevaisuuden lupauksia, puhumattakaan vanhoista konkareista Kryger, Raitanen, Hurske, Mäkelä, Tervo ja Murto, joista viimemainittu ei osallistunut tällä kertaa kisoihin. Pariisin joukkue alkaa olla kasassa ja odotukset ovatkin tapissaan. Kuinka monta mitalia tulee yleisurheilussa ? Jos EM kisoista Roomasta odotettiin mitalisadetta, olisi realistista odottaa Pariisista mitalitihkua. Homma on oikein hyvin SUL n hallinnassa, sen puolesta puhuu kova tulostaso.
Jälkikirjoitus.
Yhtä asiaa mietiskelin päissäni. Minkä takia television urheilutoimittajat antavat ylipositiivisen kuvan Suomen yleisurheilun tilasta ? Suomella on realinen mahdollisuus ehkä keihäsmitaliin Pariisissa. Muu porukka lähtee kisoihin aivan turhaan. Tai onhan se kiva kisailla kilpakumppaneiden kanssa, mutta todellisia mahdollisuuksia ei ole. Monissa Kalevan Kisojen lajeissa löytyy yksi selvä voittaja ja sen jälkeen ammottava aukko. Tulostaso on aivan surkea, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Toimittajat suitsuttivat kilpailijoita ja selittelevät olosuhteita ja vammoja. Mitä vammautuneet kilpailijat yleensä tekevät kisoissa, vielä vähemmän Pariisissa ? Mä vaan kysyn ! Toimittajat ovat selvästi ammattitaidottomia tai sitten hölmöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti