perjantai 14. heinäkuuta 2017

Vankeutta veropetoksesta ?

Hovioikeus tuomitsi ravintolan omistajan veropetoksesta kahden vuoden ja yhden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Omistaja oli jättänyt maksamatta 2,2 miljoonaa euroa veroja valtiolle. Omistaja oli tehnyt yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja maksanut takaisin mainitun summan. Silti hänet tuomittiin pariksi vuodeksi kaltereiden taakse. Ensikertalaisena hän selvinnee vuoden istunnolla.

Ihmettelen tällaisia tuomioita. Pitääkö yhteiskunnasta eristää henkilö, joka on huijannut valtiolta rahaa, mutta maksanut kaiken takaisin ja toiminut muutenkin yhteistyöhaluisesti ? Mielestäni yhteiskunnassa pitää eristää henkilöt, jotka tekevät pahaa kanssaihmisille väkivaltaisesti tai miksei myös taloudellisesti. Tai ovat muutoin uhkana ihmisille tai yhteiskunnalle. Nyt vankilaan menee henkilö, joka ei ole huijannut ketään yksittäistä henkilöä tai vahingoittanut edes taloudellisesti ketään yksilöä.  Vankilassa olon maksaa yhteiskunta eli me veronmaksajat. Ainoa perustelu voi olla esimerkki. Vankeustuomion uhalla odotetaan ehkäistävän mahdollisia veropetoksia. Ehkä se jotain veronkiertäjää voi pelottaa, mutta epäilen.

Järkevämpi tuomio olisi kahden vuoden yhdyskuntapalvelu. Siinä ihminen tekee tietyn tuntimäärän yleishyödyllistä palvelua muiden ihmisten keskuudessa. Tuomittu nukkuu kotonaan, eikä siitä aiheudu kustannuksia yhteiskunnalle. Jonkinlainen rangaistus voi olla myös liiketoimintakielto. Se voidaan määrätä rikoksen törkeydestä riippuen miten pitkäksi tai lyhyeksi aikaa tahansa. Rangaistuksena voidaan pitää myös rahallista korvausta verovelan takaisinmaksun lisäksi. Siis maksu niistä kuluista, joita oikeudenkäynti, tutkimukset ja tuomio on aiheuttanut.

Maalaisjärkeä tähän oikeustoimintaan !


Ei kommentteja: