YLE uutisoi suurella volyymilla, että viime vuoden kuntien kulttuurimäärärahoista on jäänyt käyttämättä 23 miljoonaa euroa. Aluksi asia näyttääkin asialliselta, mutta kun asiaa miettii hieman pintaa syvemmältä käsissä on lähes uutisankka. Totta on määrärahojen säästäminen. Se lienee selvää, sillä koronan takia lukuisia näyttelyitä, tapahtumia ja esiintymisiä on jäänyt järjestämättä. Kuntaliiton mukaan kunnat käyttävät kulttuuripalveluihin vuodessa 800 miljoonaa euroa. 23 miljoonaa euroa on tästä summasta noin 3 prosenttia. Se ei ole paljon. Oikeastaan kolme prosenttia on aika vähän. Toimintoja on pidetty stopissa kuitenkin useita kuukausia. Kuntia Suomessa on 309 kuntaa ja kaupunkia. Isoja ja pieniä. Tämä 23 miljoonan summa koostuu pienistä rippeistä pienissä kunnissa ja vähän isoimmista rahoista isoissa kaupungeissa.
Toinen näkökulma Ylen uutisoinnissa oli näkökulma, että kulttuurille varatut rahat ovat kulttuuriväen rahoja. Oikeasti kaikki kuntien rahat ovat kunnan ja veronmaksajien rahoja. Niitä on osoitettu erilaisiin kohteisiin, myös moniin kulttuuripalveluihin. Ne eivät kuitenkaan ole kulttuuriväen rahoja. Terveyskeskuksen rahatkaan eivät ole sairaiden tai terveyskeskuksen asiakkaiden rahoja. Kuntien määrärahat budjetoidaan vuodeksi. Mikäli kunnan rahat jäävät ylijäämäiseksi, voidaan niillä maksaa niin haluttaessa vaikka kunnan velkoja. Myös säästyneillä kulttuurirahoilla kuten säästyneillä muillakin rahoilla. Viime vuosi oli monien kuntien osalta poikkeuksellinen. Ylijäämää tuli monille. Tämä johtuu valtion ylimääräisistä tuista ja koronan aiheuttamista palvelujen menojen pienenemisistä.
Jutussa viitattiin myös kuntien saamiin valtionosuuksien. Tosiasia on, että kulttuuripalvelujen valtionosuudet ovat nekin muutaman prosentin luokkaa kuntien kulttuuripalveluihin käyttämistä määrärahoista. Ne ovat siinä määrin vaatimattomat, etten edes kehtaisi mainita koko asiaa. Sama pätee myös kuntien saamia valtionapuja liikuntaan ja nuorisotyön.
Kulttuuripalvelujen on myös hyvinkin monenlaisia. Isoissa kaupungeissa on orkestereita, teattereita, kirjastoja ja museoita, jotka ovat joko kunnan omia tai jonkun muun omistamia laitoksia. Tuki ammattilaisten toimintaan on välttämättömämpää ja perustellumpaa kuin harrastustoimintaa korona-aikana. Kulttuurijärjestön tukeminen on ongelmallista, mikäli jonakin vuonna toimintaa ei ole juuri lainkaan. Näiden syiden takia määrärahoja saattaa jäädä käyttämättä.
Esimerkkinä kuntien menojen volyymista voi pitää Tamperetta. Budjettimenojen ovat vuodessa 2 miljardia euroa. Siis 2.000.000.000 €. Jos nyt kulttuuripalvelujen kustannuksista olisi jäänyt viime vuonna käyttämättä muutama kymmenen tuhatta euroa, ei se kunnan koko budjetissa kesää tee. Ei syksyäkään.
Mielestäni Ylen uutisointi oli vähintäänkin harhaanjohtava. Muinakin vuosina kulttuuriin suunnattuja rahoja on jäänyt käyttämättä. Ei aina, mutta välillä käy niin. Viime vuosi oli poikkeus koronan takia. Tällöin siihen olivat poikkeukselliset syyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti