Onko Suomella tulevaisuutta urheilun lukuisissa lajeissa ? Viime vuosina ja vuosikymmeninä suomalainen urheilukansaa on joutunut pettymään ja nöyrtymään. Laji lajilta menestys on ollut heikkoa. Tai ei aivan. Menestystä on tullut muutamassa lajissa. Menestystä on tullut jääkiekossa, keihäänheitossa ja autourheilussa. Vammaisten kisoissa olemme myös menestyneet hyvin. Mutta suurin osa muista lajeista ja kisoista ovat tuottaneet korkeintaan pistesijoja. Nyt pitäisi huippu-urheilun johdon ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä radikaaleja muutoksia. Mitä muutoksia ?
Ensiksi.
Mika Kojonkosken ja kumppaneiden kannattaisi jättää paikkansa, sillä tulokset ovat vain hieman surkeaa parempia. Esimerkiksi palloilulajeissa on tapana vaihtaa valmentajaa, kun menetystä ei tule. Miksei samaa tehdä urheilun johtopaikoilla ? Suoraan sanottuna monoa persuuksiin.
Toiseksi
Yhteiskunnan kannattaa tukea ainoastaan kansanterveyden kannalta tärkeitä liikunnallisia toimipaikkoja. Esimerkiksi uimahalleja, lenkkipolkuja, pyöräteitä, kuntoiluvälineitä, luistinratoja ja hiihtolatuja. Silloin kansalaisten liikunnan harrastus saisi tarvittavaa tukea olosuhteiden parantumisen muodossa. Maksuttomia liikuntapaikkoja ja muotoja tulisi suosia, jotta kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus harrastamiseen.
Kolmanneksi
Yhteiskunta voisi tukea kahta menestystarinaa: keihäänheittoa ja jääkiekkoa. Autourheilua voi tukea autoteollisuus ja itse harrastajat. Autourheilu vaatii toki kovaa fyysistä ja henkistä kuntoa, mutta sillä ei ole sellaista fysiikkaa vahvistavaa merkitystä kuin em. lajeilla. Muita urheilulajeja ei tueta yhteiskunnan varoin. Harrastajat hoitavat rahoituksen omalla tavallaan, mikäli haluavat harrastaa.
Neljänneksi
Huippu-urheilun johtajien määrä kavennetaan murto-osaan nykyisestä. Kaksi lajia ei tarvitse montaa johtajaa. Nekin rahat voidaan suunnata kansanterveyteen. Palkataan vaikka liikuntaneuvojia ja -ohjaajia silläkin rahalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti