Tänään tein historiaa. Ostin pyöräilykypärän. En ole koskaan omistanut kypärää saati sitten käyttänyt sellaista. Syy on selvä. Vanhaan hyvään aikaan ei ollut mitään kypäriä. En ole myöskään halunnut käyttää kypärää. Kypärää pitää myös kantaa mukana, silloin kun pyörän jättää jonnekin parkkiin. Lisäksi pidin itseäni niin hyvänä pyöräilijänä, ettei minulle satu mitään kolareita tai tapaturmia.
Mutta asialla on toinen puoli. Nykyisin liikenne on moninkertaistunut ja monimutakistunut. Nopeudet ovat lisääntyneet. Pyörät ovat keveitä ja nopeita. Vaikka itse ajelen aika hiljaa, (koska en jaksa kovaa) monet ajavat todella kovaa. Risteyksissä autot voivat kääntyä suojatielle, kun pyörille ja autoille valot ovat vihreitä. Ikä on tehnyt myös oman pyöräilyni kankeammaksi. Erehdyksiä ja epätarkkaavaisuutta voi sattua. Kypärä suojaa päävammoilta.
Nyt kumppanini osti käytetyn pyörän ja hän halusi ehdottomasti kypärän. Minä tulin kuvaan siinä sivussa. Olimme katselleet jo aiemmin pyöräilykypäriä, muttei mitään oltu hankittu. Prismassa alkoivat tänään asiakasomistajapäivät (mahtava ilmaisu). Hinnanalennus oli peräti 15 %. Koivistonkylän myymälästä löytyivätkin sopivat kypärät. Ne olivat BMX-kypäriä. Siis maastopyöräilykypäriä. Oikein yksinkertaisia ja ihan kivan näköisiä. Hinta oli 14,95 €/kpl. Alennuksen jälkeen 11,70 €. Ei siis mikään kallis paukku.
Iltasella ajeltiin kypärät päässä pienelle lenkille. Panin merkille, että lähes kaikilla pyöräilijöillä oli kypärä päässä. Aiemmin minusta oli näyttänyt, että noin puolella oli kypärä. Olin siirtynyt enemmistön puolelle. Itse asiassa kypärä tuntui istuvan ihan mukavasti meikäläisenkin päähän. Ilmeisesti se on vähän pehmennyt ajan saatossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti