Venäjän duuman vaalit pidettiin sunnuntaina. Kovin innostunut kansa ei ollut vaaleista, sillä äänestysprosentti jäi 47 prosenttiin. Illalla äänestysprosentti näytti jäävän alle neljänkymmenen, mutta yön aikana prosentti kasvoi vajaaseen viiteenkymmeneen prosenttiin. Voittajasta ei ollut epäilystä. Presidentti Putinin puolue yhtenäinen Venäjä sai 54 prosenttia äänistä ja yli kolmesataa edustajaa 450 paikkaiseen duumaan eli ehdottoman enemmistön. Se riittää tekemään mitä tahan uudistuksia tai lainsäädännöllisiä muutoksia tarpeen mukaan. Venäjällä ei ole varsinaista oppositiota vaan muut puolueet ovat ikäänkuin järjestelmän nimellistä oppositiota. Ne myötäilevät hallitsevan puolueen politiikkaa. Useita väärinkäytöksiä on kerrottu tapahtuneen vaaleissa, mutta ne eivät juuri kiinnosta ketään. Yhtenäinen Venäjä-puolueen ja Putinin asema on vankkumaton keinoista ja prosenteista huolimatta. Ulkoisen uhan politiikka tuottaa ennenäkemättömän suosion. Se ei ole riippuvainen vaaleista tai demokratiasta.
Asiaa voi tietysti katsella myös toisesta näkökulmasta. Venäjää ovat ikiajat hallinneet erilaiset tsaarit ja hallitsijat. Kysymys on ollut Venäjän kansan hallitsemisesta ja kansan yhteinäisyydestä. Nykyinen hallitsija Putin oivalsi, että Suuren ja mahtavan Neuvostoliiton hajoamisen myötä katosi myös paljon vaikutusvaltaa ja Venäjä muuttui suurvalta-asemasta pelkäksi isoksi maaksi. Venäjän yhtenäisyyden myötä kansa on tyytyväisempää ja lojaalia vaikka monenlaiset ongelmat varjostavat arkielämää. Yhtenäisyyden tunne auttaa kestämään valtiovallan korruptiota ja vanhanaikaista järjestelmää, ulkomaisten tuotteiden kalleutta tai öljytulojen hiipumisen. Tämä sama ulkopuolisen uhan politiikka on pelastanut useita yksinvaltiaita ja diktaattoreita ympäri maailman. Emmehän mekään Venäjän naapurina toivo maan hajoamista ja tuhansien maahanmuuttajien aaltoa. Toivottavaa olisi Venäjän avautuminen länsimaiseen elämänmenoon ja demokratiaan, mutta sitä saataneen odotella vielä muutama sata vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti