Viime torstaina oli kaupunkilehti Tamperelaisessa laaja asuntoliite. Huomasin naapuritalon asunnon olevan kaupan. Se ei sinänsä ole outoa, sillä meidän taloyhtiön 12 isosta asunnosta ainakin viisi on vaihtanut omistajaa. Useimmat näistä ovat olleet lapsiperheitä, joiden lapset ovat kasvaneet murrosikään. Tilaa tarvitaan lisää. Putkiremontin jälkeen on myös helpompaa myydä kuin ennen sitä.
Päätimme mennä katsomaan naapurin asuntoa. Se on kooltaan samansuuruinen kuin meidän. Erona oli nykyaikainen ja nuorekas varustelu. Erityisesti keittiö oli moderni ja tyylikäs. Monia muita pieniä yksityiskohtaisia muutoksia oli tehty. Vessat, valaistus, vaaletat pinnat jne. Oma kämppä näytti käynnin jälkeen kolkolta ja vanhanaikaiselta. Monia yksityiskohtia oli meiltä jäänyt tekemättä vastaavissa paikoissa. Suurin ero oli kuitenkin keittiössä.
Vajaan vuorokauden mietinnän jälkeen päätimme tehdä tarjouksen. Saatoimme tehdä kuitenkin vain ehdollisen tarjouksen. Tarjous hyväksyttiin. Naapurin asunnon välittäjä tarjoutui myymään myös meidän asuntoa. Tiistaina teimme sopimuksen asuntomme myynnistä. Hinta ei ollut häävi ja huomattavasti naapuriamme halvempi, mutta asunnon muuttaminen vastaavaan kuntoon maksaa. Nopea välittäjä hommasi valokuvaajan täksi päiväksi. Sitä ennen piti tyhjentää jokaisesta huoneesta monenlaista esineistöä ja kasveja. Käytännössä painoimme kaksi ja puoli päivää kieli vyön alla. Tavaroita on yritetty siirtää ulkovarastoon, sisävarastoon, vaatehuoneisiin ja kaappeihin, pois näkösältä. Asunnon ostajan ei osta meidän kalusteita tai muitakaan vermeitä. Asunto yritettiin tuunata yksinkertaiseksi ja siistiksi. Esimerkiksi keittiön pöydiltä ja tiskipöydältä tyhjennettiin kaikki tavara pois.
Ammattivalokuvaaja tuli tänään ja napsi kuvia sukkelaan. Olimme ilmiselvästi tehneet hyvää työtä. Joitakin tauluja poistettiin tai pari pyyhettä lisättiin, mutta pääosin mentiin meidän tuunaamalla linjalla. Kolmen vartin jälkeen kaveri kiitti ja jatkoi matkaa seuraavaan kohteeseen. Ensi viikolla on asunto tarjolla kuvien kanssa. Ensimmäinen näyttö on ensi viikon sunnuntaina. Siihen asti elämme niukassa varustuksessa. Ei nimittäin yhtään ei huvita levitellä tavaroita kun tietää, että viikon kuluttua ne on taas kerättävä pois.
Jännitystä ilmassa. Tämä vuosi piti olla rauhallinen ja levollinen. Niin, miten sen nyt ottaa. Ensin meni auto kolarin takia vaihtoon. Sitten uusittiin etuhampaat. Sitten meni näkö toisesta silmästä.
Kesällä mentiin naimisiin. Nyt ollaan vaihtamassa asuntoa. Oi mikä vuosi ! Ja miten se päättyy ? Jos tämä viimeinen toteutuu, lupaan viettää ensi vuoden hyvin ansaitulla oloneuvoksen lomalla. Silloin en tee yhtään mitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti