Keskusta on syyskuussa totisen paikan edessä. Eduskuntavaalit ja gallupit ovat romahduttaneet entisen valtapuolueen kannatuksen reilun kymmenen prosentin tasolle. Identiteetti on ollut kateissa jo pitkään. Sipilän nousu puheenjohtajaksi ja pääministeriksi nosti kepun toiveita. Liian markkina-ja yrittäjälähtöinen Sipilä johdatti kepun nollatilanteeseen, josta se on kyennyt pysymään pois vuosikymmenet. Suomen väestö on muuttanut maalta kaupunkiin ja kepun identiteetti on yrittänyt hakea uutta suuntaa. Vielä sitä ei ole löytynyt.
Puheenjohtajakisan ehdokkaat, Kaikkonen ja Kulmuni ovat molemmat nykyisiä ministereitä. Se ei ainakaan heikennä asemia, mutta ei liioin parannakaan mahdollisuuksia. Kaikkonen edustaa kyllä jonkinlaista uutta kaupunki-imagoa. Hän on mies, perinteisesti miesten johtamassa puolueessa. Lisäksi Kaikkonen on tunnetumpi ehdokas. Kulmunin vahvuutena on varmasti uudet kasvot. Voiko Kepu uusiutua naisjohtajan ja uuden toivon kautta ? Näistä kahdesta Kulmunin sanotaan olevan hieman vasemmistolaisempi. Sillä tuskin lienee mitään merkitystä. Ehdokkaat ovat kovin samalla viivalla, mutta uskaltaisin väittää Kepun vanhoillisen siiven taipuvan riskittömämmän Kaikkosen taakse. Kulmuni saattaisi uutena hahmona kääntää hieman gallupkursseja, mutta tuskin uusia koko puolueen suuntaa.
Kepun ongelmaa ei ratkaista puheenjohtajavaalilla. Tunnelin päässä ei näytä valonpilkahdusta valittiin kumpi tahansa kahdesta vacuumiin kääritystä mauttomasta ja värittömästä ehdokkaasta. Kepun pitäisi pystyä luomaan poliittista ohjelmaa tilanteessa, jossa se on hallituksessa. Kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa, on tapahtunut tai tapahtumassa politiikan uusjako. Vanhat puolueet ovat kyllästyttäneet kansalaiset vanhaan jatgoniaan. Uusia ajatuksia kaivataan, mutta toistaiseksi vain populistiset puolueet ovat onnistuneet lisäämään kannatustaan monissa maissa. Muita uusia puolueita on syntynyt vähän. Poikkeuksena Macronin Liike Ranskassa ja ukrainalaisen koomikon Zelenskyin Kansan Palvelija-puolue Ukrainassa. Kepusta ei ole populistiseksi puolueeksi. Luvassa ei näytä
olevan myöskään mitään uutta (herätys)Liikettä.
Kaikkonen vai Kulmuni, se ei olekaan varsinainen kysymys. Kumpi tahansa vie puolueen nykyisen vaiheen yli. Vaiheen, jossa Kepu kärsii hallitsvastuusta ja kannatus pysyy matalana. Seuraavien eduskuntavaalien aattona pitäisi löytyä uusi puheenjohtaja. Henkilö, jolla on karismaa ja johtajuutta. Onko sellaisia henkilöitä jo kasvamassa Kepun puutarhassa ? Aika näyttää onko Kepun aika näyttää vai onko sen aika yksinkertaisesti ohi ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti