Tänä kesänä olen ollut heinäkuun alusta karkkilakossa. Viisi viikkoa olen myös ollut tipattomalla. En ole juonut myöskään colajuomia enkä syönyt laktoosista jäätelöä. Ruokaa on kulunut aiempaa vähemmän, sillä ylki ateria päivässä ja muutamat pienet huikopalat illalla ovat tyydyttäneet näläntunteen. Lakkoilun seurauksena paino on pysynyt 72-73 kg välissä. Rahaa on kulutut vähemmän. Olo on selvästi pirteämpi, vaikka kunto on pysynyt yhtä huonona.
Lakoilulla olen halunnut omata osaltani vaikuttaa maailman vääryyksien oikaisemiseksi. Haluan osoittaa solidaarisuuteni Moskovan ja Hong Kongin mielenosoittajille, joita poliisi on kohdellut kovaotteisesti. Vastustan ilmaston lämpenemistä ja olisin mielelläni lähtenyt purjeveneellä YK:n ilmastokokoukseen puhumaan eläkeläisten edustajana, jos olisi kutsuttu. Vastustan jyrkästi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaa, joka rapauttaa maailman markkinatalouden kehityksen ja vie kohti talouslamaa. Vastustan niin ikään sopimuksetonta brexitiä, sillä koko brexitiä en enää vastusta. Britit menkööt minne haluavat, mutta saavat kyllä maksaa siitä. Vastustan tai siis kannatan Peltolammin koulun joutumista evakkoon asbestihaittojen takia. Eihän siellä kukaan voi olla. Kirjasto toimii vielä tyhjällä koululla, mutta siellä ei käy muutenkaan juuri ketään. Kannatan muovikeräyspisteen lisäämistä taloyhtiömme jätekeräyspisteeseen. Muovia on niin paljon sekajätteestä, että keräämällä ja uusiokäytöllä siitä saadaan helposti autonrenkaita, leluja, kertakäyttöastioita, muoviämpäreitä ja muovipusseja.
Lakko tulee jatkumaan niin kauan nämä vaatimukseni tulevat toteutumaan. Mikä pystyn kyllä lakkoilemaan vaikka vuoden loppuun. Tai vaikka ensi keväälle, jos muutoksia ei tapadu. Ruotsalaista ympäristöaktivisti Greta Thunbergiä mukaellen: "Me eläkeläiset emme ole aiheuttaneet näitä ongelmia, Teidän pitää ratkaista ne."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti