maanantai 13. heinäkuuta 2020

Hagia Sofia ja Erdogan

Hagia Sofian on museo Istanbulissa. Se on ollut eri uskontokuntien näyttämönä vuosisatojen ajan. Hagia Sofia rakennettiin 500-luvulla. 1200-luvulla se on ollut sekä katolisten että ortodoksien kirkkona. 1200-luvun puolivälissä ottomaanit valloittivat Konstantinopolin ( Istanbulin vanha nimi) ja Hagia Sofiasta tehtiin moskeija.

Vuonna 1934 moskeija muutettiin museoksi. Tämä liittyi Kemal Ataturkin politiikkaan erottaa uskonto ja politiikka. Nyt Turkin korkein oikeus on päättänyt kumota tämän päätöksen ja presidentti Erdogan haluaa muuttaa museon moskeijaksi. Kristillisten kirkkokuntien edustajat ovat esittäneet vastalauseita. Mukana myös paavi ja ortodoksisen uskonnon johtajia.

Kysymys on Erdoganin ja islamistisen AK-puolueen politiikasta. Ataturk on ollut Turkisssa lähes puolijumalan asemessa. Hänen patsaitaan ja kuviaan näkee kaikkialla, erityisesti julkisissa rakennuksissa. Ataturk halusi modernisoida Turkkia monin eri tavoin. Ka sen hän myös toteutti. Yhteiskunnallisten asioiden hoitoon ei saanut liittyä islam eikä muutakaan uskontoa. Oikeuden käyttö tapahtui lakien eikä uskonnon perusteella. Esimerkiksi virkamiehet eivät saaneet pukeutua uskonnollisiin asuihin vaan heillä piti olla puku ja solmio. Sitä toteutetaan tänäkin päivänä.

Erdoganin valtakaudella muutos islamilaiseen suuntaan on ollut merkittävä. Ataturkin nimeä ei kuitenkaan loata, vaan kaikki muutokset tehdään "Turkin kansan parhaaksi". Turkki on edelleen vahvasti maatalousvaltainen maa. Vaikka kaupunkehin muuttaa jatkuvasti suuria määriä ihmisiä, juuret ovat maaseudulla ja siinä perinteessä. Islamistisilla ajatuksilla on maaseudulla vankka kannatus. Vastikään Erdogan koki kirvelevän tappion, kun opposition ehdokas valittiin Istanbulin pormestariksi. Sitä ennen Erdogan kukisti orastavan vallankaappauksen ja puhdisti virkakoneistosta suuren joukon toisin ajattelevia virkamiehiä. Sama puhdistus on tapahtunut lehdistön ja median piirissä. Erdogan sanoo Hagia Sofian kuuluvan turkkilaisille. Hagia Sofiasta ei päätetä Turkin
ulkopuolella. Niinhän se on, mutta Hagia Sofia on historiallisesti maailman historiallinen perintökohde. Se kuuluu  historiallisesti koko maailmalle. Moskeijaksi muuttaminen on jälleen yksi yritys lujittaa Erdoganin murenevaa valtaa Turkissa.

Turkki on ollut aiemmin kiinnostunut EU-jäsenyydestä. Erdoganin valtakaudella neuvottelut ovat painuneet jäihin. Turkin 70 miljoonainen kansa olisi voimatekijä eurooppalaisessa yhteisössä. Nyt kuitenkin epäluottamus on vienyt pohjan pois jäsenyydeltä. Sofia Hagian muuttaminen moskeijaksi vahvistaa eripuraa. Samalla Erdogan pyllistää Euroopan suuntaan. Turkkia kiinnostaa johtava asema samanhenkisten Kazakstanin, Uzbekistani, Tadtzikistanin jne valtioden piirissä. Turkin menneisyyttä hiertää myös 1915 tehty naapurimaan armenialaisten kansanmurha. Sitä Turkki ei ole koskaan myöntänyt. Diktatooriseen asemaan päässyt Erdogan on arvaamaton johtaja, jonka askelkuviot määräytyvät ensisijaisesti oman aseman pönkittämisestä. Sitä kutsutaan Turkin kansan eduksi.

Ei kommentteja: