Kuntavaalien äänestysprosentti 55,1% on viime vuosikymmenien alhaisin. Mistä tässä on kysymys ?
Asiantuntija kertoi ylen vaaliohjelmassa, että syynä saattaa olla pitkän ja poikkeuksellisen korona-ajan vaikutus. Korona on piinannut kaikkea kansaa. Äänestäminen paikallisvaaleissa saattaa tuntua melko vähäpätöiseltä. Kommentti saattaa olla varsin oikeaan osunut.
Perinteisesti vaalivoittaja Kokoomuksen äänestäjät ovat aina käyttäneet ahkerasti äänioikeuttaan. He ovat myöskin keskivertoa koulutetumpia ihmisiä. Perussuomalaiset epäilivät vaalien alla saavatko he omia kannattajiaan vaaliuurnille. Gallupeihin verrattuna eivät saaneet. Vaalivoitto jäi ennakoitua pienemmäksi. Keskusta sai pienen torjuntavoiton ja omat kannattajat liikkeelle. Demarit, vihreät ja vasemmisto kärsi tappion. Oliko sitten syy alhainen äänestysprosentti, se jää selvittämättä.
Äänestysprosentin alhaisuus kertoo kansalaisten välinpitämättömyydestä. Se kohdistuu sekä politiikkaa että paikallispolitiikkaa kohtaan. Totta onkin, ettei viime vuosina vallan muutokset kunnissa ole tehneet suurempia muutoksia paikallisten asioiden hoitoon tai painotuksiin. Kaupungin- ja Kunnanjohtajat sekä muu virkakoneisto jatkavat entiseen malliin. Heillä on myös oikeasti paljon valtaa, puhutaan mitä puhutaan. Uusi pormestarimalli on otettu käyttöön isoissa kaupungeissa ja myös joissakin pienemmissä kunnissa. Sen piti tuoda pormestaripuolueen ja uuden pormestarin myötä äänestäjien haluamaa muutosta. Käytännössä pormestariohjelmat ovat puolueiden yhteistyössä väsääminen ohjelmia. Ne eivät juurikaan eroa perinteisiä kaupunginjohtajajohtoisista kunnista. Vaikuttaminen on melko olematonta. Sanon tämän myös neljänkymmenen vuoden kokemuksella kuntatyössä. Pientä viilausta aina tapahtuu, mutta useimmissa paikallisasioissa liikkumavara on lähes olematon.
Mikäli hallituksen esittämä sote toteutuu, järjestetään maakuntavaalit parin vuoden sisällä. Jos kuntavaalit eivät kiinnosta miten maakuntavaalit voisivat kiinnostaa. Pelkään äänestysprosentin putoavan alle 50%. Samalla kunnan tehtävistä häipyy 60% ja kunnille jää jämät. Seuraavissa kuntavaaleissa on työn ja tuskan takana perustella nyt jo ongelmaiseksi koettua äänestämistä. En itsekannata koko maakuntahallintoa, mutta maakuntien itsenäisen päätöksenteon takaamiseksi maakuntavero on välttämätön. Sen takia maakuntahallinto johtaa päätösvaltaa ja tehtävää. Harmillista uusi äänestyslaji vie molemmista vaaleista äänestäjät. Politiikkaa seuraamattomat ihmiset tulevat pitämään uutta järjestelmää aivan liian monimutkaisena ymmärtää. Samoin kuntien jäljelle jääviä tehtäviä. Miksi siis äänestää ? Tämän tilanteen edessä olemme pian. Kiinnostaako poliitikkoja kunnan jämätehtävät, maakunnan sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut tai valtakunnan politiikka. Kuinka moni kansalainen jaksaa seurata mitä tapahtuu näillä kolmella yhteiskunnallisella tasolla ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti