Monet asiat eivät ole sitä miltä näyttävät. Selkeiltä näyttävät tapahtumat saattavat pitää sisällään tyystin erilaisia tavoitteita, juonia ja jopa salaliittoja. Paljastamme tämän viikon tärkeimmät salaliitot, ellette ole jo huomannut asioiden oikeaa luonnetta.
Prinssit William ja Daniel vierailevat Suomessa sattumalta samaan aikaan. Ei ole kuitenkaan sattumaa, että kaksi kuninkaallista on täällä tänään. Tosiasiassa kyse on uusien bisneksien kehittelemisestä. Asia paljastui vahingossa, kun William sai lahjan. Kuninkaalliset ansaitsevat niin vähän, että nuoren polven rojalistit haluavat kääriä hihat ja alkaa tekemään rahaa oikein kunnolla. Tämä kaksikko on perustanut uuden firman, jonka lähtölaukausta valmistellaan. Perustettava yhtiö on varastanut suomalaisen innovaation, nimittäin keppihevoset. Tunnettu toasiahan on, että kuninkaallisia näkyy yhtä usein hevosen selässä kuin maan päällä. Prinssien yritys haluaa tuoda hevoset ja ratsastuksen kaikkien maailman lasten saataville. Tekeillä on uusia keppihevosmalleja jokaiseen makuun. Kalleimmilla on samat nimet kuin Williamin lasten poneilla. Halvimmat maksavat vain muutaman kympin. Niissä on pelkkä suomalainen koivukeppi ja lapsi voi itse laittaa kepinnokkaan hevosen pään tai nuken tai vaikka paperisen kuvan prinssi Williamista tai Danielista. Kansanyhteisö tarjoaa hyvät markkinamahdollisuudet ja molemmat prinssit ovat hyvännäköisiä ja sulavasanaisia myyntitykkejä.
Presidentin vaalit lähestyvät vääjäämättömästi. Uusimmat gallupit lupaavat istuvalle presidentti Niinistölle jopa 80 prosentin kannatuksen. Tosiasiassa vaalit ovat hyvin järjestetty näytelmä. Tosiasiassa puolueet ovat ennakolta sopineet, että Niinistö valitaan. Jokainen muu ehdokas saa hyvän eläkeviran, kunhan joskus haluavat. Vaalien lopputulos on selvä. Niinistö saa 99,8 prosenttia äänistä ja muut saavat korkeintaan 0,1 prosenttia. Haavistosta tulee YK:n pääsihteeri, Vanhanen pääsee Suomen Pankkiin, Huhtasaaresta tulee feministipuolueen puheenjohtaja, Haataisesta Helsingin pormestari, Torvaldsista Naton pääsihteeri, Kyllösestä Kainuun maakuntavaltuuston toimnnanjohtaja ja Väyrysestä, mikäli hän pääsee ehdokkaaksi, hänestä tulee Joulupukki.
Juha Hurme pääsi yllättämään ja voitti Finlandia-palkinnon. Joillekin hänen valintansa oli kuitenkin odotettu. Siihen viittasi valinnan tekijä Elisabeth Rehn. Hurme itse paljasti kiitospuheessaan valintaan liittyvän salaisuuden. Ruotsin kielestä on tulossa Suomen ainoa virallinen kieli. Hurme paljasti tämän legendaarisessa lauseessaan" opetelkaa ruotsia, juntit". Elisabeth Rehn on tämän kielijuonen primus moottori. Eduskunnassa runnotaan läpi lex Rehn ja ensi vuoden alusta Suomessa saa puhua julkisilla paikoilla vain ruotsia. Suomen kielen opetus poistetaan päiväkodeista, kouluista, oppilaitoksista ja yliopistoista ja opetus tapahtuu vain ruotsiksi. Prisman kassat kysyvät tavlliselta kansalta ruotsiksi, hur mår du ? Suuri joukko perussuomalaisia on valmistautunut soutamaan kumiveneillä pakolaisiksi Viroon ja Unkariin. Tosin Unkari aikoo käännyttää perussuomalaiset pakolaiset takaisin lähtömaahan eli Ruotsiin.
Poliisi on paljastunut. Jälleen uusi huumejuttu, jossa poliisi on osallisena. Kyseinen poliisi on käyttänyt huumeita. Eikä ihme. Tosiasiassa poliisi tuo maahan jotain suurta ja kaiken lisäksi salaa. Toiminta on suurin kartelli Suomen maalla. Moottoripyöräpojat ovat tähän verrattuna aivan viattomia harrastelijoita, jotka tykkäävät räplätä pyöriä, isotella ja leikkiä huvittavia liivileikkejä. Isot rahat kulkevat muuta tietä. Tämähän selvisi jo Aarnio-oikeudenkäynnissä. Nyt kiinnijäänyt on puhunut sivu suunsa ja hänelle tehtiin perinteinen lavastus. Huumeita löytyi ties mistä ja nyt edessä on oikeudenkäynti ja mahdollinen viraltapano. Näin varmistetaan esimerkin kautta, ettei tietoja saa vuotaa julkisuuteen tai iltapäivälehdille. Siitä tulee näpäytys ja muistutus.
Kansalaiset ovat odottaneet sote-uudistusta kuin kuuta nousevaa. Kannattakin odottaa. Sotesoppaan saatiin uusi johtava virkailija. Nyt sählääminen riittää ja uudistus runnotaan läpi teki sitten kipeää tai
ei. Uudessa sotessa keskitytään vanhan valinnan vapauttamiseen. Vanhat terveyskeskukset ja sairaalat ovat vanhanaikaisia ja ne vaihtuvat valinnanvapauden myötä Mehiläisiksi, Pihlajalinnoiksi ja Terveystaloiksi. Samoin sosiaalitukia aletan myöntämään näistä kolmesta osoitteesta. Kela lopetetaan ja toimistoväki siirtyy vanhoina työntekijöinä haluamaansa toimistoon. Nämä kolme yritystä ovat jo jakaneet kaikki palvelupaikat ja odottavat vain hallituksen siunauksia. Soraäänet hiljennetään eduskunnassa jakamalla hallituspaikkoja näiden yritysten hallituksiin. Siis jälkikäteen. Muutenhan saattaisi tulla jääviysongelmia. No, mitä pienistä. Kun tavoite on hyvä ei keinoista kannata välittää. Nyt tavoitellaan tasa-arvoa ja valinnan vapautta. Mikä voikaan olla nykyihmiselle tärkeämpää.
torstai 30. marraskuuta 2017
maanantai 27. marraskuuta 2017
Händel kuoro: Sound Explosion
Händel kuoro oli valmistanut konserttiinsa amerikkalaisten säveltäjien musiikkia. Kuoronjohtaja Debra Gomez-Tapio on muuttanut aikoinaan Amerikasta ja halusi tuoda 100-vuotiaalle Suomelle onnitteluja ameriikan sävelten muodossa. Launataina esitetyn konsertin paikkana oli Tuomiokirkko, joka asetti hieman rajoitteita kuoron ja istrumenttien sijoitteluun. Kuoro ja osa soittajista roudasivat itsensä permannolta parvelle.
Introna kuultiin Randall Thompsonn Allelua a capella. Kuoro lauloi ilman säestystä. Kappale oli varovaista johdantoa siihen mitä varsinainen konsertti piti sisällään. Seuraavana kuultiin maailman ensi-iltana David Glaserin On the Nature of Things. Siinä kuoroa avustivat Tre Tonus ja lyömäsoittaja Harri Lehtinen ja vibrafonisti Karolyn Stonefelt. Kappale oli kevyt, moderni tuulahdus, jossa rytminvaihdokset ja kevyesti henkäilevät äänet vuoropuhelivat kuoron äänimaisemien kanssa. Varmasti Händel kääntyili levottomasti haudassaan, kun kuoro esitti jotain näin uudenaikaista musiikkia. Hatunnosto kuoron johtajalle, joka oli uskaltanut ottaa vaikean, mutta ainutlaatuisen teoksen ohjelmistoon.
Tämän jälkeen siirryttiin parven puolelle. Lou Harrisonin Concerto for Organ and Percussion on sävelletty uruille ja lyömäsoittimille. Säveltäjä on halunnut tutkia näiden kahden elementin yhteistä fuusiota. Perkussioina olivat piano, kellopeli, vibrafoni, celesta ja putkikellot. Mestariurkuri Ilpo Laspas ja Tre Tonus vahvistettuna Osuma Ensamblella loihivat esiin upeita elementtejä Harrisonnin sävellyksestä. Hieno teos soi pauhun lailla kirkon interiöörissä. Katossa olevan käärmeenkin suupielessä näkyi hieman hymynkaretta uudenlaisien äänimaailmoiden täyttäessä paikan. Vaikuttavaa musiikkia ja mielestäni myös koko konsertin kohokohta, vaikkei kuorolla ollutkaan roolia tässä teoksessa.
Konsertin loppupuoli oli omistettu Leonard Bernsteinin virsille. Chichester Psalms on sävelletty samannimisen kirkon konserttiin. Hebreaksi lauletut psalmit olivat bernsteiniläisittäin uudenlaisia säveliä. Kuoron lisäksi parvella esiintyivät urkuri Ilpo Laspas, kontratenori Teppo Lampela, harpisti Liisa Viitanen, Tre Tonus ja solistikvartetti. Erityishuomio on annettava kontratenori Teppo Lampelan laululle. Harmooninen ääni, jonka tasoista harvemmin kuulee Suomessa. Myös kuoro oli näissä sävelissä parhaimmillaan.
Itselleni tämä 1900-luvulta nykyaikaan sävelkokonaisuus osui sopivaan maastoon. Musiikissa oli vaikeutta, ennalta arvaamattomuutta ja vaihtelevia ääni-ilmastoja. Mitä muuta voikaan nykysäveltäjä
sijoittaa sävellyksiin !
Introna kuultiin Randall Thompsonn Allelua a capella. Kuoro lauloi ilman säestystä. Kappale oli varovaista johdantoa siihen mitä varsinainen konsertti piti sisällään. Seuraavana kuultiin maailman ensi-iltana David Glaserin On the Nature of Things. Siinä kuoroa avustivat Tre Tonus ja lyömäsoittaja Harri Lehtinen ja vibrafonisti Karolyn Stonefelt. Kappale oli kevyt, moderni tuulahdus, jossa rytminvaihdokset ja kevyesti henkäilevät äänet vuoropuhelivat kuoron äänimaisemien kanssa. Varmasti Händel kääntyili levottomasti haudassaan, kun kuoro esitti jotain näin uudenaikaista musiikkia. Hatunnosto kuoron johtajalle, joka oli uskaltanut ottaa vaikean, mutta ainutlaatuisen teoksen ohjelmistoon.
Tämän jälkeen siirryttiin parven puolelle. Lou Harrisonin Concerto for Organ and Percussion on sävelletty uruille ja lyömäsoittimille. Säveltäjä on halunnut tutkia näiden kahden elementin yhteistä fuusiota. Perkussioina olivat piano, kellopeli, vibrafoni, celesta ja putkikellot. Mestariurkuri Ilpo Laspas ja Tre Tonus vahvistettuna Osuma Ensamblella loihivat esiin upeita elementtejä Harrisonnin sävellyksestä. Hieno teos soi pauhun lailla kirkon interiöörissä. Katossa olevan käärmeenkin suupielessä näkyi hieman hymynkaretta uudenlaisien äänimaailmoiden täyttäessä paikan. Vaikuttavaa musiikkia ja mielestäni myös koko konsertin kohokohta, vaikkei kuorolla ollutkaan roolia tässä teoksessa.
Konsertin loppupuoli oli omistettu Leonard Bernsteinin virsille. Chichester Psalms on sävelletty samannimisen kirkon konserttiin. Hebreaksi lauletut psalmit olivat bernsteiniläisittäin uudenlaisia säveliä. Kuoron lisäksi parvella esiintyivät urkuri Ilpo Laspas, kontratenori Teppo Lampela, harpisti Liisa Viitanen, Tre Tonus ja solistikvartetti. Erityishuomio on annettava kontratenori Teppo Lampelan laululle. Harmooninen ääni, jonka tasoista harvemmin kuulee Suomessa. Myös kuoro oli näissä sävelissä parhaimmillaan.
Itselleni tämä 1900-luvulta nykyaikaan sävelkokonaisuus osui sopivaan maastoon. Musiikissa oli vaikeutta, ennalta arvaamattomuutta ja vaihtelevia ääni-ilmastoja. Mitä muuta voikaan nykysäveltäjä
sijoittaa sävellyksiin !
lauantai 25. marraskuuta 2017
Koskiin
Myytiin ja ostettiin. Vanha koti ja uusi koti. Välittäjä soitti, ettei Tampereen Osuuspankki löydä asuntomme osakekirjoja. Lupasin soittaa Koskiin. Siis Valkeakosken Osuuspankkiin. Puhelimessa kysyttiin verkkopankin nettitunnuksia. Nyt ei pitänyt painaa ykköstä tai kakkosta. Hämmennyin. Sitten kirjoittelin puhelimeen verkkopankin tunnuksia. Moneen kertaan. Ei toiminut. Lopulta painoin kakkosta eli muut asiat. Kymmenen minuutin kuluttua puheluun vastattiin. Selitin tilanteen ja henkilö lupasi selvittää asiaa pikana. Asia oli löytää osakekirjat. Mitään ei kuulunut pariin päivään. Välittäjä soitteli muissa asioissa. Selitin hänelle, että olin soittanut Valkeakoskelle, mutta mitään ei ollut kuulunut. Välittäjä kertoi, ettei kannata huolestua, koska osakekirjat löytyivä ja ovat jo Tampereella. Mikä helpotus ! Kukaan ei ollut vitsinyt kertoa minulle osakekirjoistani.
Kaupat tehtiin ja saimme uuden asunnon osakekirjat. Kun maksoimme koko hinnan, saimme itsellemme myös osakekirjat. Ne polttelivat heti kädessä. Kyselin Osuuspankin virkailijalta säilytyksestä. Hän suositteli osakekirjojen jättämistä pankin säilytykseen. Valkeakosken Osuuspankin asiakkaana kirjat piti toimittaa sinne. Virkailijan mukaan osakekirjoja ei voida toimittaa Koskiin. Syy jäi hieman epäselväksi. Vastuusta oli kai kysymys. Outoa, että kirjat tulevat Koskista Tampereelle mutteivät Tampereelta Koskiin.
Kirjoitin pankin nettisivuilta kysymyksen ajanvarauksesta. Ajattelin ajella maanantaina vanhaan tuttuun kaupunkiin, Koskiin. Tehtävänä jättää osakekirjat säilytettäväksi Valkeakosken Osuuspankkiin. Tampereen Osuuspankin virkailija kertoi, että osakekirjat siirretään myöhemmin keskitettyyn säilytyspaikkaan Helsinkiin. Sieltä ne saadaan parissa päivässä. Kiinnostavaa kuljetusta. Tai oikeastaan kiinnostva on kuljetusken puute. Menen silti ehkä maanantaina Koskiin. Tai sitten myöhemmin. Kunhan saan vastauksen kysymykseeni ajanvarauksesta.
Jälkikirjoitus eli ps.
Aiemmin ihmettelin, miten eri pankkiryhmien väliseen rahansiirtoon kuluu pari päivää aikaa. Nyt kuulin, että mikäli rahan siirtää ennen klo 14, se menee samana päivänä. Ihmettelen osakekirjoten paperiversioita. Eikö niiden pitäisi olla sähköisiä ? Kun ajetelen autolla Koskiin viemään osakekirjoja, on se kuin jostakin viisikymmentäluvun elokuvasta. Luulisi, että pankkitoiminnan digitalisaatio on edellä aikaansa. Ei näytä olevan. Se olisi varmasti taloudellisesti järkevää.
Kaupat tehtiin ja saimme uuden asunnon osakekirjat. Kun maksoimme koko hinnan, saimme itsellemme myös osakekirjat. Ne polttelivat heti kädessä. Kyselin Osuuspankin virkailijalta säilytyksestä. Hän suositteli osakekirjojen jättämistä pankin säilytykseen. Valkeakosken Osuuspankin asiakkaana kirjat piti toimittaa sinne. Virkailijan mukaan osakekirjoja ei voida toimittaa Koskiin. Syy jäi hieman epäselväksi. Vastuusta oli kai kysymys. Outoa, että kirjat tulevat Koskista Tampereelle mutteivät Tampereelta Koskiin.
Kirjoitin pankin nettisivuilta kysymyksen ajanvarauksesta. Ajattelin ajella maanantaina vanhaan tuttuun kaupunkiin, Koskiin. Tehtävänä jättää osakekirjat säilytettäväksi Valkeakosken Osuuspankkiin. Tampereen Osuuspankin virkailija kertoi, että osakekirjat siirretään myöhemmin keskitettyyn säilytyspaikkaan Helsinkiin. Sieltä ne saadaan parissa päivässä. Kiinnostavaa kuljetusta. Tai oikeastaan kiinnostva on kuljetusken puute. Menen silti ehkä maanantaina Koskiin. Tai sitten myöhemmin. Kunhan saan vastauksen kysymykseeni ajanvarauksesta.
Jälkikirjoitus eli ps.
Aiemmin ihmettelin, miten eri pankkiryhmien väliseen rahansiirtoon kuluu pari päivää aikaa. Nyt kuulin, että mikäli rahan siirtää ennen klo 14, se menee samana päivänä. Ihmettelen osakekirjoten paperiversioita. Eikö niiden pitäisi olla sähköisiä ? Kun ajetelen autolla Koskiin viemään osakekirjoja, on se kuin jostakin viisikymmentäluvun elokuvasta. Luulisi, että pankkitoiminnan digitalisaatio on edellä aikaansa. Ei näytä olevan. Se olisi varmasti taloudellisesti järkevää.
Joulukortit ja -merkit
Lomamatkan takia ostettiin joulukortteja jo tässä vaiheessa. Laiskuuden takia ostimme kortit kirppikseltä. Kääsityksemme oli, että sieltä löytyisivät halvimmat kortit. Kymmenen kortin satsin sai hintaan 2,90. Ostettiin kolmekymmentä korttia. Sitten menimme naapurissa olevaan Prismaan siellä kortit maksoivat vain 20 senttiä kappale. Vähän harmitti.
Postista ostettiin joulumerkkejä. Yllätys oli kuitenkin suuri, sillä yksi merkki maksoi 0,95 senttiä. Jotenkin muistissa oli hinta 0,65 senttiä. No ei ollut enää. Kuulemma hinta viime vuonna oli 0,90 senttiä. Postimaksut nousivat lokakuun alusta. Kirje maksaa 1,40 €.
Onkohan Posti ajatellut asiaa kaksi kertaa ? Kannattaisi ajatella. Vaikka kyse on joistakin euroista, luulen postitettavien korttien määrän vähenevän. Ainakin oma ajatus on sellainen. Ensi vuonna lähetetään vähemmän postikortteja ja enemmän sähköisiä kortteja. Luulen, että Posti sahaa omaa jalkaansa. Toki tiedossa on, että Posti tekee tulosta pakettien toimituksilla. Kirjeiden ja korttien välitys ei kannata. Nythän posti varmistaa, ettei se tuota jatkossakaan.
Postista ostettiin joulumerkkejä. Yllätys oli kuitenkin suuri, sillä yksi merkki maksoi 0,95 senttiä. Jotenkin muistissa oli hinta 0,65 senttiä. No ei ollut enää. Kuulemma hinta viime vuonna oli 0,90 senttiä. Postimaksut nousivat lokakuun alusta. Kirje maksaa 1,40 €.
Onkohan Posti ajatellut asiaa kaksi kertaa ? Kannattaisi ajatella. Vaikka kyse on joistakin euroista, luulen postitettavien korttien määrän vähenevän. Ainakin oma ajatus on sellainen. Ensi vuonna lähetetään vähemmän postikortteja ja enemmän sähköisiä kortteja. Luulen, että Posti sahaa omaa jalkaansa. Toki tiedossa on, että Posti tekee tulosta pakettien toimituksilla. Kirjeiden ja korttien välitys ei kannata. Nythän posti varmistaa, ettei se tuota jatkossakaan.
maanantai 20. marraskuuta 2017
Diktaattorin umpikuja
Zimbabwen presidentti Mugaben viimeisiä vallassaolopäiviä on seurattu ympäri maailman. Välillä armeija on ottanut vallan välillä Mugabe on erotettu. Sitten taas Mugabe on kotiarestissa tai puhumassa telkussa. Mitään eroilmoitusta ei ole kuitenkaan kuulunut. Afrikkalainen presidentti alkaa olla 93- vuotiaana tekemässä maailman ikäennätystä. Mutta miksi pitkäaikaiset diktaattorit näyttävät mieluummin ajavan itsensä umpikujaan kuin luopuvan vallasta ? Miksi niin usein diktaattori on valmis kuolemaan kuin antautuvan uudenmajan edessä ? Esimerkkejä on lukuisia. Toisen maailmansodan Euroopassa heitä oli monia. Hitler, Stalin, Mussolini, Ceaucescu, Tito, Hoxha, Espanjalla Franco ja Portugalilla Salazar. Väli-Amerikassa heitä on ollut useita: Duvalier, Noriega, Pinochet. Valko-Venäjää johtaa edelleen Lukashenko. Meilläkin oli Kekkonen. Mikseivät he halunneet luopua vallasta hyvän sään aikaan ?
Tekijöitä on varmasti monia. Diktaattoriksi ei ajauduta vaan siihen valikoituvat vallanhaluiset ja häikäilemättömät ihmiset. Luonne pitää olla riittävän narsistinen, muuten ei pysty hallitsemaan. Diktaattorin hommiin kuuluu raivata vastajat tieltään. Sen jälkeen hänet ympäröivät lakeijat, jotka vahvistavat vääristyvää kuvaa.
Varmasti häikäilemättömiä poliitikkoja on paljon. Kaikista ei kuitenkaan tule diktaattoreita. Lopulta vastustajien kaikkoaminen ja korvaaminen lojaaleilla hännystelijöillä saattaa diktaattorin väärälle tielle. Hän alkaa itse uskomaan olevansa ainutlaatuinen ehkä jopa jumalaisen kaikkivaltias henkilö. Valistuneet diktaattorit ymmärtävät opposition rakentavan roolin. Kun oppositio koettelee, on mahdollista parantaa johtamista ja saada uusia näkökulmia. Diktaattori haluaa kuulla vain omien asioiden läpimenosta ja kehittämisestä. Poikkipuoliset ehdotukset on torpattava. Tulee eräänlainen vauhtisokeus ja kaikkivoipaisuus.
Sen jälkeen diktaattorin hommissa alkaa seesteisempi kausi. Eräänlainen diktatoorinen harmonia. Ympäristö, muut poliitikot, kansalaiset ja viranomaiset oppivat diktaattorin tavoille. Toki diktatuurissa on myös hyvää. Kun yksi johtaa, muiden ei tarvitse ajatella. Sitäpaitsi kaikki ihmiset eivät välitä kuka on johtajana. Ihmiset haluavat elää omaa elämäänsä. Elämälle on diktaattorin ja hänen siipeilijöiden luomat pelisäännöt. Jos niitä vastaan rikkoo, saa rangaistuksen. Aina on diktatuurin vastustajia ja kilpailijoita, jotka uskaltavat uhmata pelisääntöjä.
Taitavat diktaattorit luovat ulkoista uhkaa. Sen avulla kansakunta on mahdollista saada yhtenäiseksi diktaattorin taakse. Hän ikäänkuin suojelee ulkopuoliselta viholliselta. Tätä kauhukuvaa vahvistetaan aina kun sisäinen jakautuminen tai ristiriidat uhkaavat. Tärä peliä on mahdollista jatkaa vuosikausia.
Lopulta kuitenkin koittaa totuuden hetki. Usein pitkäaikainen diktatuuri ajaa talouden hunningolle. Tai sitten muuten ympäröivä yhteiskunta ajaa ohi. Diktaattori on alkanut elämään omaa toive-elämäänsä, eikä huomaa tai saa tietoa ympäristön muuttumisesta. Vastustajat ovat saaneet kasvaa huomaamattomasti. Tai sitten vastustajiksi on tullut omien lakeijoiden joukko, armeija.
Loppu on usein karu. Diktaattori ei pysty muuttumaan. Hän ei tiedä miten elää ilman valtaa. Vallanvaihtuminen on nöyryytys. Korkea ikä hämärtää vielä enemmänmkykyä käsitellä todellisuutta. Monien diktaattorien ainoa vaihtoehto on kuolema. Sairaus saattaa "pelastaa" diktaattorin kohtalon. Syrjään siirtyviä diktaattoreita ei ole paljon. Kuollaan mieluummin saappaat jalassa ikään kuin oman asian puolesta. Se onkin tavallaan totta, sillä asiat, joita diktaattorit ajavat ovat mitä suuremmassa määrin heidän omiaan.
Voimakkaan diktaattorin jälkeen voi olla kuitenkin kaoottista. Kun on totuttu yksinvaltaan, on demokratiaan oppiminen hidasta. Joissakin maissa on diktatuurin tai yksinvallan historia ja perinne. Tuntuu vähintäänkin epätodelliselta, että Venäjälle tai Pohjois-Koreaan tulisi yksinvallan jälkeen demokratia. Toisaalta yksinvaltius voi tasoittaa tietä myöhemmin tulevalle kansanvallalle. Ei enää koskaan yksinvaltaa ! Demokratia on siitä hankala leikki, ettei siihen voi hypätä. Kansan ja poliitikkojen on kehityttävä ja hyväksyttävä erilaiset mielipiteet ja edut. Niiden kautta voi löytyä yhteistä kansallista etua. Se on myös parasta lääkettä ehkäistä diktatuurin syntymistä.
Tekijöitä on varmasti monia. Diktaattoriksi ei ajauduta vaan siihen valikoituvat vallanhaluiset ja häikäilemättömät ihmiset. Luonne pitää olla riittävän narsistinen, muuten ei pysty hallitsemaan. Diktaattorin hommiin kuuluu raivata vastajat tieltään. Sen jälkeen hänet ympäröivät lakeijat, jotka vahvistavat vääristyvää kuvaa.
Varmasti häikäilemättömiä poliitikkoja on paljon. Kaikista ei kuitenkaan tule diktaattoreita. Lopulta vastustajien kaikkoaminen ja korvaaminen lojaaleilla hännystelijöillä saattaa diktaattorin väärälle tielle. Hän alkaa itse uskomaan olevansa ainutlaatuinen ehkä jopa jumalaisen kaikkivaltias henkilö. Valistuneet diktaattorit ymmärtävät opposition rakentavan roolin. Kun oppositio koettelee, on mahdollista parantaa johtamista ja saada uusia näkökulmia. Diktaattori haluaa kuulla vain omien asioiden läpimenosta ja kehittämisestä. Poikkipuoliset ehdotukset on torpattava. Tulee eräänlainen vauhtisokeus ja kaikkivoipaisuus.
Sen jälkeen diktaattorin hommissa alkaa seesteisempi kausi. Eräänlainen diktatoorinen harmonia. Ympäristö, muut poliitikot, kansalaiset ja viranomaiset oppivat diktaattorin tavoille. Toki diktatuurissa on myös hyvää. Kun yksi johtaa, muiden ei tarvitse ajatella. Sitäpaitsi kaikki ihmiset eivät välitä kuka on johtajana. Ihmiset haluavat elää omaa elämäänsä. Elämälle on diktaattorin ja hänen siipeilijöiden luomat pelisäännöt. Jos niitä vastaan rikkoo, saa rangaistuksen. Aina on diktatuurin vastustajia ja kilpailijoita, jotka uskaltavat uhmata pelisääntöjä.
Taitavat diktaattorit luovat ulkoista uhkaa. Sen avulla kansakunta on mahdollista saada yhtenäiseksi diktaattorin taakse. Hän ikäänkuin suojelee ulkopuoliselta viholliselta. Tätä kauhukuvaa vahvistetaan aina kun sisäinen jakautuminen tai ristiriidat uhkaavat. Tärä peliä on mahdollista jatkaa vuosikausia.
Lopulta kuitenkin koittaa totuuden hetki. Usein pitkäaikainen diktatuuri ajaa talouden hunningolle. Tai sitten muuten ympäröivä yhteiskunta ajaa ohi. Diktaattori on alkanut elämään omaa toive-elämäänsä, eikä huomaa tai saa tietoa ympäristön muuttumisesta. Vastustajat ovat saaneet kasvaa huomaamattomasti. Tai sitten vastustajiksi on tullut omien lakeijoiden joukko, armeija.
Loppu on usein karu. Diktaattori ei pysty muuttumaan. Hän ei tiedä miten elää ilman valtaa. Vallanvaihtuminen on nöyryytys. Korkea ikä hämärtää vielä enemmänmkykyä käsitellä todellisuutta. Monien diktaattorien ainoa vaihtoehto on kuolema. Sairaus saattaa "pelastaa" diktaattorin kohtalon. Syrjään siirtyviä diktaattoreita ei ole paljon. Kuollaan mieluummin saappaat jalassa ikään kuin oman asian puolesta. Se onkin tavallaan totta, sillä asiat, joita diktaattorit ajavat ovat mitä suuremmassa määrin heidän omiaan.
Voimakkaan diktaattorin jälkeen voi olla kuitenkin kaoottista. Kun on totuttu yksinvaltaan, on demokratiaan oppiminen hidasta. Joissakin maissa on diktatuurin tai yksinvallan historia ja perinne. Tuntuu vähintäänkin epätodelliselta, että Venäjälle tai Pohjois-Koreaan tulisi yksinvallan jälkeen demokratia. Toisaalta yksinvaltius voi tasoittaa tietä myöhemmin tulevalle kansanvallalle. Ei enää koskaan yksinvaltaa ! Demokratia on siitä hankala leikki, ettei siihen voi hypätä. Kansan ja poliitikkojen on kehityttävä ja hyväksyttävä erilaiset mielipiteet ja edut. Niiden kautta voi löytyä yhteistä kansallista etua. Se on myös parasta lääkettä ehkäistä diktatuurin syntymistä.
sunnuntai 19. marraskuuta 2017
Kansan asialla ja Miälentiloja
Erikoinen otsikko kuvaa Tampereen Taidemuseossa avattua 100-vuotis juhlanäyttelyä. Näyttelyssä on kaksi osa: Kansan asialla näyttelyyn on kerätty parin vuosisadan aikaisia taideteoksia, jossa kohteena on suomalaista kansaa. Toinen näyttely on ite-taidetta. Erilaiset itseoppineet taiteilijat ovat laajalla rintamalla esillä.
Kansan asialla tai ei, joka tapauksessa eri vuosikymmeninä jopa -satoina suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet kansaa, heidän toimiaan ja elinympäristöä. Taiteilijat ovat useimmiten kuuluneet sivistyneistöön, joten kansan kuvaaminen ei ollut mitenkään yleistä tai taiteilijoiden karrastamaa puuhaa. Päinvastoin rahaa tuli varakkailta ihmisiltä, jotka ostivat muotokuvia, maisemia tai muuta asuntoja koristatavia teoksia. Kansa tarkoittaa työtätekeviä maatyöläisiä ja tehdastyöntekijöitä. He olivat usein vähävaraisia ja kouluttamattomia. Kansa, rahvas, työläiset. Nyt kansa tarkoittaa pikemminkin koko kansaa, kuin jotain kansanosaa. Näyttelyyn on saatu kirjava kaarti maamme historian nimekkäitä taiteilijoita. On Gallen-Kallelaa, Edelfeltiä jne. 1800-luvun ja 1900-luvun alun töitä on runsaasti esillä. Historian havinaa taidehistorian näkökulmasta. Mukana on myös sotien jälkeistä taidetta ja nykyaikaa. Uudemman ajan työt puhuttelevat itseäni selvästi enemmän. Niistä on enemmän muistikuvia ja jopa kokemuksia. Unto Pusa, Inari Krohn jne Mukana on myös muutama nykypäivän nuori tekijä kuten tamperelainen Jenni Yppärilä.
Ite-taidetta esitellään miälenkuvina taidemuseon kellarkerroksessa. Esillä on hyvin erilainen joukko maalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaajia, keraamikkoja ja videotaiteilijoita. Vai pitäisikö sanoa harrastajia. Useimmiten kouluttamatttomat omanmtien kulkijat tekevät mitä haluavat ja mieleen juolahtaa. Teokset ovat useimmiten hauskoja oivalluksia ja myös taitavia keksintöjä. Teosten moninaisuus saa alkuun hymyin suupieleen. Hetken jälkeen tulee kuitenkin outo kysymys.. Onko Ite-taide kylähullujen hommaa ? Teosten moninaisuus ja erikoislaatuisuus jättää katsojalle hieman hupaisan mielikuvan. Eihän taidenäyttelyissä yleensäkään esitetä kaikkein eriskummallisimpia töitä samalla kertaa. Itse en halua kuulua Ite-taiteilijoihin, jos kyse on erikoisuuksista ja omalaatuisista töistä. Näyttely on kyllä hauska ja elinvoimainen. Toisenlainen lähestymistapa taiteeseen.
Kansan asialla tai ei, joka tapauksessa eri vuosikymmeninä jopa -satoina suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet kansaa, heidän toimiaan ja elinympäristöä. Taiteilijat ovat useimmiten kuuluneet sivistyneistöön, joten kansan kuvaaminen ei ollut mitenkään yleistä tai taiteilijoiden karrastamaa puuhaa. Päinvastoin rahaa tuli varakkailta ihmisiltä, jotka ostivat muotokuvia, maisemia tai muuta asuntoja koristatavia teoksia. Kansa tarkoittaa työtätekeviä maatyöläisiä ja tehdastyöntekijöitä. He olivat usein vähävaraisia ja kouluttamattomia. Kansa, rahvas, työläiset. Nyt kansa tarkoittaa pikemminkin koko kansaa, kuin jotain kansanosaa. Näyttelyyn on saatu kirjava kaarti maamme historian nimekkäitä taiteilijoita. On Gallen-Kallelaa, Edelfeltiä jne. 1800-luvun ja 1900-luvun alun töitä on runsaasti esillä. Historian havinaa taidehistorian näkökulmasta. Mukana on myös sotien jälkeistä taidetta ja nykyaikaa. Uudemman ajan työt puhuttelevat itseäni selvästi enemmän. Niistä on enemmän muistikuvia ja jopa kokemuksia. Unto Pusa, Inari Krohn jne Mukana on myös muutama nykypäivän nuori tekijä kuten tamperelainen Jenni Yppärilä.
Ite-taidetta esitellään miälenkuvina taidemuseon kellarkerroksessa. Esillä on hyvin erilainen joukko maalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaajia, keraamikkoja ja videotaiteilijoita. Vai pitäisikö sanoa harrastajia. Useimmiten kouluttamatttomat omanmtien kulkijat tekevät mitä haluavat ja mieleen juolahtaa. Teokset ovat useimmiten hauskoja oivalluksia ja myös taitavia keksintöjä. Teosten moninaisuus saa alkuun hymyin suupieleen. Hetken jälkeen tulee kuitenkin outo kysymys.. Onko Ite-taide kylähullujen hommaa ? Teosten moninaisuus ja erikoislaatuisuus jättää katsojalle hieman hupaisan mielikuvan. Eihän taidenäyttelyissä yleensäkään esitetä kaikkein eriskummallisimpia töitä samalla kertaa. Itse en halua kuulua Ite-taiteilijoihin, jos kyse on erikoisuuksista ja omalaatuisista töistä. Näyttely on kyllä hauska ja elinvoimainen. Toisenlainen lähestymistapa taiteeseen.
torstai 16. marraskuuta 2017
Tänään on ilon päivä
Vaikka minulle ei ole tapahtunut mitään sen ihmeellisempää, voin iloita muiden asioista. Aina ei itsellä voi olla pelkkää onnea, mutta muilla voi. Iloitsen ainakin seuraavien puolesta.
Paavi on saanut uuden Lamboughinin. Tämä kallis italialainen kaara on maalattu Vatikaanin väreihin. Kyllä paavin kelpaa nyt huristella Rooman katuja uudella autolla. Tiedä vaikka ajelisi kaikki Euroopan katoliset maat läpi. Sehän käy nyt käden käänteessä. Hieman epäilen, että lahjoittajalla ei ollut ihan puhtaat jauhot pussissa. Ettei vaan olisi tehtaan johtajilla taivaspaikka hakusessa. Saattaa myös olla, että useat katoliset ostavat nyt näitä urheiluautoja kasapäin, joten tehyaan omistajat pääsevät taas hyvään nousuun.
Iloon on syytä myös Jari Sillanpäällä. Hänen omistamansa yritys Bridgehead Produktion teki viime budjettivuonna 1,3 miljoonan euron liikevaihdolla 484000 euroa voittoa. Keikkoja on ollut pari sataa vuodessa. Sillanpää ei ole jäänyt murehtimaan huumepäissä ajoa, poliisin pidätystä tai kristallin käyttöä tai Kaartin soittokunnan keikkojen peruuntumista. Hommia on painettu edelleen. Toisin kävi Tapio Suomisen, joka ajoi autoa 0,06 promillea yli rattijuopumusrajan. Suominen lähti sairauslomalle puoleksi vuodeksi, joko omasta tahdostaan tai esimiehen määräyksestä.
Riku Aalto, tuo ammattiyhdistysten kruunaamaton kuningas sai 60 prosentin korotuksen kuukausipalkkaansa. Syykin on selvä. Aalto haluaa näyttää kuinka kova palkkaneuvottelija hän on. Tässä on hyvää esimerkkiä kaikille luottamusmiehille kautta maan. Ammattiliittoihin kuulumattovat huomaavat, että kannattaa järjestäytyä ja maksaa jäsenmaksuja. Joskus se voi osua omallekin kohdalle. Syksyn neuvotteluissa palkansaajat ovat saaneet ensi vuodelle hieman vähemmän, vain 1,6 %. Mutta ehkä jo viiden tai kymmenen vuoden päästä palkka nousee enemmän. Kuka tietää. Onnea vaan Rikulle. Neljäntoista tuhannen palkalle eivät ihan kaikki metallimiehet pääsekään tässä maassa.
Iloisia uutisia kuuluu myös Zimbabwestä. Maata lähes neljäkymmentä vuotta johtanut Robert Mugabe on saanut jäädä kotiin. Enää ei tarvitse lähteä aamulla hommiin. Tiedän itse miten mukavalta se tuntuu. Varmasti vielä mukavemmalta kun on 93-vuotias. Itse en jaksaisi johtaa Suomea edes nykyiässä 66-vuotiaana. Ilkeämieliset sanovat, että Roope on kotiarestissa, mutta se on,pelkkää panettelua. Juuri nyt on aikaa omalle itselleen. Voi katsella telkkua ja tehdä kivoja kotiaskareita. Vähän aikaa saattaa tuntua oudolta, mutta kohta tuntuu ihan kivalta. Tiedetään kokemuksesta. Työt on tehty, voi olla vapaalla koko päivän.
Cheek lopettaa ensi kesänä uransa. Hän on antanut kaikkensa ja mitä muuta ihminen voi tehdä.
Rahaakin on kertynyt eläkepäiville. Moni 36-vuotias ei ole tätä oivaltanut. Kannattaa painaa töitä nuorena vähän rivakammin, niin pääsee sitten nuorena tai vähintään keski-ikäisenä vapaalle. Onnea vaan Lahteen, sillä sieltä on noussut muitakin lopettajia. Siiri Rantanen, Reijo Salminen, Toni Nieminen, Jari Litmanen, Mato Veltonen ja Janne Ahonen. Tai no, ei Ahonen, hänhän aloitti uudelleen. Ehkä Cheekin aloittaa vielä. Ehkä joskus kuuntelen jonkun hänen biisinsä.
Onnea vaan Leonardo Da Vincille. Hänen taulunsa myytiin ennätyksellisellä 400 miljoonan dollarin hinnalla. Hän ei toki ole ottamassa vastaa tätä rahasummaa, vaikka kekseliäänä miehenä löytäisi kyllä käyttöä näille rahoille. Parin vuoden kuluttua tuleekin jo 600 vuotta hänen syntymästää. Ehkä seuraava taulu myydään 600 miljoonalla. Miljoona ja vuosi. Itse olisin kovin iloinen, jos minun
tauluni myytäisiin vuonna 2617 600 millillä. Siitä huolimatta vaikken olekaan itse paikalla. Voin hyvin kuvitella, että siinä tuntee itsensä arvostetuksi taiteilijaksi.
Paavi on saanut uuden Lamboughinin. Tämä kallis italialainen kaara on maalattu Vatikaanin väreihin. Kyllä paavin kelpaa nyt huristella Rooman katuja uudella autolla. Tiedä vaikka ajelisi kaikki Euroopan katoliset maat läpi. Sehän käy nyt käden käänteessä. Hieman epäilen, että lahjoittajalla ei ollut ihan puhtaat jauhot pussissa. Ettei vaan olisi tehtaan johtajilla taivaspaikka hakusessa. Saattaa myös olla, että useat katoliset ostavat nyt näitä urheiluautoja kasapäin, joten tehyaan omistajat pääsevät taas hyvään nousuun.
Iloon on syytä myös Jari Sillanpäällä. Hänen omistamansa yritys Bridgehead Produktion teki viime budjettivuonna 1,3 miljoonan euron liikevaihdolla 484000 euroa voittoa. Keikkoja on ollut pari sataa vuodessa. Sillanpää ei ole jäänyt murehtimaan huumepäissä ajoa, poliisin pidätystä tai kristallin käyttöä tai Kaartin soittokunnan keikkojen peruuntumista. Hommia on painettu edelleen. Toisin kävi Tapio Suomisen, joka ajoi autoa 0,06 promillea yli rattijuopumusrajan. Suominen lähti sairauslomalle puoleksi vuodeksi, joko omasta tahdostaan tai esimiehen määräyksestä.
Riku Aalto, tuo ammattiyhdistysten kruunaamaton kuningas sai 60 prosentin korotuksen kuukausipalkkaansa. Syykin on selvä. Aalto haluaa näyttää kuinka kova palkkaneuvottelija hän on. Tässä on hyvää esimerkkiä kaikille luottamusmiehille kautta maan. Ammattiliittoihin kuulumattovat huomaavat, että kannattaa järjestäytyä ja maksaa jäsenmaksuja. Joskus se voi osua omallekin kohdalle. Syksyn neuvotteluissa palkansaajat ovat saaneet ensi vuodelle hieman vähemmän, vain 1,6 %. Mutta ehkä jo viiden tai kymmenen vuoden päästä palkka nousee enemmän. Kuka tietää. Onnea vaan Rikulle. Neljäntoista tuhannen palkalle eivät ihan kaikki metallimiehet pääsekään tässä maassa.
Iloisia uutisia kuuluu myös Zimbabwestä. Maata lähes neljäkymmentä vuotta johtanut Robert Mugabe on saanut jäädä kotiin. Enää ei tarvitse lähteä aamulla hommiin. Tiedän itse miten mukavalta se tuntuu. Varmasti vielä mukavemmalta kun on 93-vuotias. Itse en jaksaisi johtaa Suomea edes nykyiässä 66-vuotiaana. Ilkeämieliset sanovat, että Roope on kotiarestissa, mutta se on,pelkkää panettelua. Juuri nyt on aikaa omalle itselleen. Voi katsella telkkua ja tehdä kivoja kotiaskareita. Vähän aikaa saattaa tuntua oudolta, mutta kohta tuntuu ihan kivalta. Tiedetään kokemuksesta. Työt on tehty, voi olla vapaalla koko päivän.
Cheek lopettaa ensi kesänä uransa. Hän on antanut kaikkensa ja mitä muuta ihminen voi tehdä.
Rahaakin on kertynyt eläkepäiville. Moni 36-vuotias ei ole tätä oivaltanut. Kannattaa painaa töitä nuorena vähän rivakammin, niin pääsee sitten nuorena tai vähintään keski-ikäisenä vapaalle. Onnea vaan Lahteen, sillä sieltä on noussut muitakin lopettajia. Siiri Rantanen, Reijo Salminen, Toni Nieminen, Jari Litmanen, Mato Veltonen ja Janne Ahonen. Tai no, ei Ahonen, hänhän aloitti uudelleen. Ehkä Cheekin aloittaa vielä. Ehkä joskus kuuntelen jonkun hänen biisinsä.
Onnea vaan Leonardo Da Vincille. Hänen taulunsa myytiin ennätyksellisellä 400 miljoonan dollarin hinnalla. Hän ei toki ole ottamassa vastaa tätä rahasummaa, vaikka kekseliäänä miehenä löytäisi kyllä käyttöä näille rahoille. Parin vuoden kuluttua tuleekin jo 600 vuotta hänen syntymästää. Ehkä seuraava taulu myydään 600 miljoonalla. Miljoona ja vuosi. Itse olisin kovin iloinen, jos minun
tauluni myytäisiin vuonna 2617 600 millillä. Siitä huolimatta vaikken olekaan itse paikalla. Voin hyvin kuvitella, että siinä tuntee itsensä arvostetuksi taiteilijaksi.
keskiviikko 15. marraskuuta 2017
"Me ollaan Paavosta huolissamme vaan"
Kasevan sanoja mukaellen, olemme huolissamme Paavosta. Paavohan on ollut kaikissa presidentinvaaleissa mukana. Nyt näyttää tosi huolestuttavalta. On totta, etteivät Paavon ja Vuokon mukit ole enää kuumaa kamaa tällä aikakaudella. Kannattajakorttien täyttäneiden kesken arvottavan kuumailmapallomatkan sijaan pitäisi olla vähintään matka Marsiin. Silloin se kiinnostaisi nykynuorisoa. Jotkut ilkikuriset sanovat, että mikäli Paavo saa 20 tuhatta nimeä, hänet pitäisi lähettää Marsiin. Tätä emme tietenkään toivo. Paavo on saatava mukaan, ettei vaalista muodostu tylsät, latteat ja ennalta sovitut. Tarvitaan väriä ja nasevia kommentteja.
Pyysimme maailman johtavilta konsulenteilta ehdotuksia Paavon kannatuksen nostamiseksi. Saimme kahdenlaisia ehdotuksia. Osa ehdotti esimerkkejä muilta presidenteiltä (A). Osa ehdotti suuntautumista mediaan (B). Tässä parhaat ehdotukset kummastakin ryhmästä:
A.1. Paavon pitää ottaa esimerkkiä Putinista. Hän ratsasti korskealla hevosella ilman paitaa ja osoitti olevansa maan vahvin. Paavo voisi ajaa traktorilla ilman paitaa Keminmaan pelloilla. Toinen ehdotus voisi olla modernimpi. Paavo ajaisi uutta Teslaa valkoinen paita ja tutuu solmio kaulassa.
A.2. Paavo ottaisi mallia Trumpista. Hänhän rakensi Trump Centerin ja heti valittiin pressaksi. Paavo voisi rakentaa oman centerin Rautatientorille tai Mannerheimin patsaan viereen Kiasman eteen. Jos Helsingin kaavoitustoimi ei anna kaavoittaa näihin paikkoihin, Paavo voisi tuoda vanhan tutun jalasmökin presidentin linnan eteen Kauppatorille.
A.3. Hyvä esimerkki voisi olla Filippiinien presidentti Duterte. Hän lupasi tappaa omin käsin kaikki huumeiden välittäjät ja käyttäjät. Paavo voisi käydä kovistelemassa Jareja Aarnio ja Sillanpää. Muista
huumehemmoista kun ei ole tietoa.
A.4. Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salami on käynyt suoraan asiaan ja pidättänyt korruptiosta pari sataa prinssiä ja ökyrikasta. Paavo voisi pidättää Sipilän ja koko muun hallituksen. Lisäksi voisi pidättää eduskunnan ja Suomen rikkaita kuten Herlinit, Nalle Wahlroosin ja Supercellin Paanasen.
A.5. Paavo julistaa jonkun osan Suomea itsenäiseksi. Ahvenanmaa tai Uusimaa voisivat olla hyviä. Toisaalta Lappi voisi toteutua helpommin, sillä tuskin kukaan vastustaa Lapin itsenäistymistä. Ainakaan, jos Paavo julistaa olevansa sen presidentti.
Media on ollut Paavolle julma ja ratkaissut aiemmat presidenttipelit muiden hyväksi. Nyt pitää unohtaa menneet ja tulla ulos sellaisena kun Paavo oikeasti on.
B.1. Vain elämää-ohjelmaan tehdään uusintaversio. Esillä ovat Suomen parhaat presidentit. Ahtisaari, Halonen ja Paavo. Niinistöä ei huolita. Pressat syövät yhdessä, nukkuvat yhdessä ja pelaavat erilaisia presidenttipelejä yhdessä. Kliimaksina on kunkin vuoro lukea toisten puheita. Ainakin Ahtisaari ja Halonen alkavat itkemään, kun lukevat Paavon puheita.
B.2. Polygamiaa Utahissa. Paavo menee mormoonialueelle, jossa voi mennä usean naisen kanssa
naimisiin. Paavo voisi ottaa vaimokseen Vuokon lisäksi Sofi Oksasen, Maria Veitolan ja Niina Mikkosen. He varmaan suostuvat. Ohjelmassa seurataan suurperheen elämää. Katsojalle paljastuu
kuinka paljon vaimot saavat Paavon huomiota ja kuka saa milloinkin istua kauppareissuilla Paavon
auton etuistuimella.. Vaimot kertovat keskinäisistä, sisarillisista suhteistaan ja lapset kehuvat Paavoa esimerkillisenä isänä.
B.3. Paratiisihotelli Suomi. Nuorten kanssa mennään aurinkohotelliin jonnekin Paratiisiin. Siellä
joutuu tekemään erilaisia tehtäviä. Paavo selviytyy kiperistä tehtävistä ja kaikki pitävät hänestä. Tosin osa juonittelee häntä vastaan, mutta sehän on Paavolle tuttua tosielämästä. Tämähän on vain tosi-Tvtä.
B.4. Katastrofi kauhu-ja komediakokkisotakeittiö. Paavo laittaa suosikkiruokia vaimonsa Vuokon kanssa. Heillä on kansallispuvut päällä ja välillä he tanhuavat. Aina ruoka ei ole onnistunutta, mutta yleisö taputtaa sovittuina hetkinä. Parempi kokki saa yllätyspalkintona lumikengät, polkypyörän tai
Kossupullon.
B. Paavo perustaa oman Tv-kanavan. Sen nimi on ytimekkäästi Paavo. Hän on kuuluttajana ja uutistenlukijana. Ohjelmat koskettelevat pelkästään presidenttiehdokkaan saavutuksia menneiltä vuosikymmeniltä.
Näillä eväillä asia tulee hoidettua. Ellei onnistu, Paavo voisi tulla keväällä takaisin Eduskuntaan. Sitten hän voisi tehdä aloitteen Paavon valitsemisesta presidentiksi poikkeuslailla. Näinhän Kekkonenkin valittiin vuonna 1976 ja kaikki suostuivat.
Pyysimme maailman johtavilta konsulenteilta ehdotuksia Paavon kannatuksen nostamiseksi. Saimme kahdenlaisia ehdotuksia. Osa ehdotti esimerkkejä muilta presidenteiltä (A). Osa ehdotti suuntautumista mediaan (B). Tässä parhaat ehdotukset kummastakin ryhmästä:
A.1. Paavon pitää ottaa esimerkkiä Putinista. Hän ratsasti korskealla hevosella ilman paitaa ja osoitti olevansa maan vahvin. Paavo voisi ajaa traktorilla ilman paitaa Keminmaan pelloilla. Toinen ehdotus voisi olla modernimpi. Paavo ajaisi uutta Teslaa valkoinen paita ja tutuu solmio kaulassa.
A.2. Paavo ottaisi mallia Trumpista. Hänhän rakensi Trump Centerin ja heti valittiin pressaksi. Paavo voisi rakentaa oman centerin Rautatientorille tai Mannerheimin patsaan viereen Kiasman eteen. Jos Helsingin kaavoitustoimi ei anna kaavoittaa näihin paikkoihin, Paavo voisi tuoda vanhan tutun jalasmökin presidentin linnan eteen Kauppatorille.
A.3. Hyvä esimerkki voisi olla Filippiinien presidentti Duterte. Hän lupasi tappaa omin käsin kaikki huumeiden välittäjät ja käyttäjät. Paavo voisi käydä kovistelemassa Jareja Aarnio ja Sillanpää. Muista
huumehemmoista kun ei ole tietoa.
A.4. Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salami on käynyt suoraan asiaan ja pidättänyt korruptiosta pari sataa prinssiä ja ökyrikasta. Paavo voisi pidättää Sipilän ja koko muun hallituksen. Lisäksi voisi pidättää eduskunnan ja Suomen rikkaita kuten Herlinit, Nalle Wahlroosin ja Supercellin Paanasen.
A.5. Paavo julistaa jonkun osan Suomea itsenäiseksi. Ahvenanmaa tai Uusimaa voisivat olla hyviä. Toisaalta Lappi voisi toteutua helpommin, sillä tuskin kukaan vastustaa Lapin itsenäistymistä. Ainakaan, jos Paavo julistaa olevansa sen presidentti.
Media on ollut Paavolle julma ja ratkaissut aiemmat presidenttipelit muiden hyväksi. Nyt pitää unohtaa menneet ja tulla ulos sellaisena kun Paavo oikeasti on.
B.1. Vain elämää-ohjelmaan tehdään uusintaversio. Esillä ovat Suomen parhaat presidentit. Ahtisaari, Halonen ja Paavo. Niinistöä ei huolita. Pressat syövät yhdessä, nukkuvat yhdessä ja pelaavat erilaisia presidenttipelejä yhdessä. Kliimaksina on kunkin vuoro lukea toisten puheita. Ainakin Ahtisaari ja Halonen alkavat itkemään, kun lukevat Paavon puheita.
B.2. Polygamiaa Utahissa. Paavo menee mormoonialueelle, jossa voi mennä usean naisen kanssa
naimisiin. Paavo voisi ottaa vaimokseen Vuokon lisäksi Sofi Oksasen, Maria Veitolan ja Niina Mikkosen. He varmaan suostuvat. Ohjelmassa seurataan suurperheen elämää. Katsojalle paljastuu
kuinka paljon vaimot saavat Paavon huomiota ja kuka saa milloinkin istua kauppareissuilla Paavon
auton etuistuimella.. Vaimot kertovat keskinäisistä, sisarillisista suhteistaan ja lapset kehuvat Paavoa esimerkillisenä isänä.
B.3. Paratiisihotelli Suomi. Nuorten kanssa mennään aurinkohotelliin jonnekin Paratiisiin. Siellä
joutuu tekemään erilaisia tehtäviä. Paavo selviytyy kiperistä tehtävistä ja kaikki pitävät hänestä. Tosin osa juonittelee häntä vastaan, mutta sehän on Paavolle tuttua tosielämästä. Tämähän on vain tosi-Tvtä.
B.4. Katastrofi kauhu-ja komediakokkisotakeittiö. Paavo laittaa suosikkiruokia vaimonsa Vuokon kanssa. Heillä on kansallispuvut päällä ja välillä he tanhuavat. Aina ruoka ei ole onnistunutta, mutta yleisö taputtaa sovittuina hetkinä. Parempi kokki saa yllätyspalkintona lumikengät, polkypyörän tai
Kossupullon.
B. Paavo perustaa oman Tv-kanavan. Sen nimi on ytimekkäästi Paavo. Hän on kuuluttajana ja uutistenlukijana. Ohjelmat koskettelevat pelkästään presidenttiehdokkaan saavutuksia menneiltä vuosikymmeniltä.
Näillä eväillä asia tulee hoidettua. Ellei onnistu, Paavo voisi tulla keväällä takaisin Eduskuntaan. Sitten hän voisi tehdä aloitteen Paavon valitsemisesta presidentiksi poikkeuslailla. Näinhän Kekkonenkin valittiin vuonna 1976 ja kaikki suostuivat.
tiistai 14. marraskuuta 2017
Mennyttä aikaa etsimässä: Coussicca
Menimme juhlimaan merkkipäivää klassikkoravintola Coussiccaan. Tampereen Kalevassa Nyyrikintiellä sijaitseva ravintola on pitänyt pintansa vuosikymmenien saatossa. Muistan käyneeni paikan päällä noin neljäkymmentä vuotta sitten. Seitsemänkymmentäluvulla. Silloin Coussicca oli uutta ravintolakulttuuria, jota kirvoitettiin isoilla annoksilla ja persoonallisilla ratkaisuilla.
Paikka oli autenttinen paikka menneisyydestä. Sisustus ruskeinen puulautoineen kertoi jotain suurta tapahtuneen ravintolainteriöörien kehityksestä. Itse olisin maalannut ruskean päälle valkoista ja tuonut ruokasaliin hieman lisää valoa. Vaan ei. Nyt oltiin seiskytluvulla.
Listalla oli edelleen klassikkoruokia kuten sienikeittoa, maksapihvi, jättivinkkari, lankkupihviä ja pippuripihviä. Tilasimme kaksi viime mainittua. Hieman jännitti 200 gr. pihvin syöminen. Nykyisin ei juurikaan tule syötyä kokolihaa. Ei ainakaan tällaista määrää. Alkuruokana oli kermainen, maustettu tomaattikeitto. Se oli oikein maukasta ja herätteli uinuvaa ruokahalua. Muistan elävästi syöneeni lankkupihviä Coussiccassa. Pyökkipuun päällä oli keskellä pihvi ja reunoilla peruna-ja porkkanamuusia. Lisäkkeenä juustolla kuorrutettu tomaatinpuolikas. Niin nytkin. Lihaa oli paljon, mutta pystyin selviytymään siitä kunnialla. Lasillinen punaviiniä ryyditti lihan pureskelua. Jälkkärinä maisteltiin paistettuja banaaneja vanilijajäätelön kera. Kahvi ja jallupaukku kruunasivat aterian.
Ruokaa oli paljon. Sanoisin aivan liikaa tämänikäiselle ihmiselle. Maku ja kokemus oli menneisyydestä. Nyt oli mahdollista huomata se valtaisia kehitys, mitä ruokakulttuurissa ja ravintolaruoassa on tapahtunut. Kuitenkin tuntui mukavalta mennä menneisyyteen, maistella ja katsella sitä ja viivähtää hetki menneessä. Mukavalta tuntui myös palata taas nykyaikaan.
Ruokakulttuurimme on keventynyt, saanut vaikutteita muista maista ja fuusioitunut persoonallisella tavalla uusiin mahdollisuuksiin. Mausteita ja makuja on tarjolla valtaisasti. Voin suositella Coussiccaa erityisesti niille, jotka ovat vierailleet paikassa kolme- tai neljäkymmentä vuotta sitten.
Paikka oli autenttinen paikka menneisyydestä. Sisustus ruskeinen puulautoineen kertoi jotain suurta tapahtuneen ravintolainteriöörien kehityksestä. Itse olisin maalannut ruskean päälle valkoista ja tuonut ruokasaliin hieman lisää valoa. Vaan ei. Nyt oltiin seiskytluvulla.
Listalla oli edelleen klassikkoruokia kuten sienikeittoa, maksapihvi, jättivinkkari, lankkupihviä ja pippuripihviä. Tilasimme kaksi viime mainittua. Hieman jännitti 200 gr. pihvin syöminen. Nykyisin ei juurikaan tule syötyä kokolihaa. Ei ainakaan tällaista määrää. Alkuruokana oli kermainen, maustettu tomaattikeitto. Se oli oikein maukasta ja herätteli uinuvaa ruokahalua. Muistan elävästi syöneeni lankkupihviä Coussiccassa. Pyökkipuun päällä oli keskellä pihvi ja reunoilla peruna-ja porkkanamuusia. Lisäkkeenä juustolla kuorrutettu tomaatinpuolikas. Niin nytkin. Lihaa oli paljon, mutta pystyin selviytymään siitä kunnialla. Lasillinen punaviiniä ryyditti lihan pureskelua. Jälkkärinä maisteltiin paistettuja banaaneja vanilijajäätelön kera. Kahvi ja jallupaukku kruunasivat aterian.
Ruokaa oli paljon. Sanoisin aivan liikaa tämänikäiselle ihmiselle. Maku ja kokemus oli menneisyydestä. Nyt oli mahdollista huomata se valtaisia kehitys, mitä ruokakulttuurissa ja ravintolaruoassa on tapahtunut. Kuitenkin tuntui mukavalta mennä menneisyyteen, maistella ja katsella sitä ja viivähtää hetki menneessä. Mukavalta tuntui myös palata taas nykyaikaan.
Ruokakulttuurimme on keventynyt, saanut vaikutteita muista maista ja fuusioitunut persoonallisella tavalla uusiin mahdollisuuksiin. Mausteita ja makuja on tarjolla valtaisasti. Voin suositella Coussiccaa erityisesti niille, jotka ovat vierailleet paikassa kolme- tai neljäkymmentä vuotta sitten.
Pressanvaalit, marraskuun ennuste
Suuria muutoksia tai tapahtumia ei ole kerrottavana presidentinvaalien osalta. Ehdokkaat ovat alkaneet kampanjoimaan perinteisillä tavoin. Yhteisiä keskustelutilaisuuksia on järjestetty, mutta niistä ei ole irronnut oikein mitään lisäarvoa. Niinistö porskuttaa ja muut eivät keksi mitään uutta näkökulmaa hänen kepittämisekseen. Sanalla sanoen, tämä on hajuton, mauton ja väritön kampanja. Tässä ennuste:
Niinistö 48 %
Haavisto 21 %
Huhtasaari 11 %
Vanhanen 6 %
Haatainen 5 %
Kyllönen 5 %
Torvalds 4 %
En edelleenkään kommentoi ennustetta. Paitsi, että odotan haastajien saavan yhteensä yli puolet äänistä ja vievän vaalin toiselle kierrokselle. Sen verran varaudun kuitenkin tulevaan, että ellei joulukuussa ala kuulumaan mitään uutta, saatan tehdä toisenlaisen ennusteen.
Väyrynen näyttää kompastuvan kannattajakorttien keräämiseen. Huono aikaansaannos on tietenkin median vika. Voi, voi !
Niinistö 48 %
Haavisto 21 %
Huhtasaari 11 %
Vanhanen 6 %
Haatainen 5 %
Kyllönen 5 %
Torvalds 4 %
En edelleenkään kommentoi ennustetta. Paitsi, että odotan haastajien saavan yhteensä yli puolet äänistä ja vievän vaalin toiselle kierrokselle. Sen verran varaudun kuitenkin tulevaan, että ellei joulukuussa ala kuulumaan mitään uutta, saatan tehdä toisenlaisen ennusteen.
Väyrynen näyttää kompastuvan kannattajakorttien keräämiseen. Huono aikaansaannos on tietenkin median vika. Voi, voi !
lauantai 11. marraskuuta 2017
Ei olis uskonu...
..., että Jätkäsaareen rakennetuista puukerrostalojen liitoskohdista on löytynyt hometta. Rakennustyöt tehtiin ilman sääsuojausta. Rakentamista tutkittiin mm. Tampereen teknisen yliopiston toimesta ja nyt ollaa eri mieltä miten home tulisi poistaa. Ei uskois.
..., että Yhdysvaltain presidentti Trump nimitti ympäristöasioiden neuvonantajaksi Katleen Hartnett Whiten. Senaatin kuultavana ollut White sanoi, ettei hänellä ole minkäänlaista asiantuntemusta ilmastoasioissa. Uskomatonta mutta totta.
..., että jääkiekkoilija Teemu Selänne pääsee Torontossa olevaan jääkiekon Hall of Fameen. Tuli ainakin Selänteelle täytenä yllätyksenä. Uskomaton tapaus.
..., että pääministeri Sipilä ei tiennyt mitään perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja ministerien irtautumisesta perussuomalaisesta puolueesta. Ei vaikka Soinin valtiosihteeri matkusti eropäivänä auton peräkontissa Sipilän luota. Uskokoon ken tahtoo.
..., että siideri pelasti Linda Lampeniuksen vararikolta. Linda ei suinkaan juonut tai pidättäytynyt juomasta siideriä. Sen sijaan hänen nimeään ja kuvaansa kantava siideri toi rojalteja ja pelasti Lampeniuksen talouden. Pakko uskoa, kun niin sanotaan ja kirjoitetaan.
..., että myös Afrikassa voi lasketella. Kairon lähelle on rakennettu lumimaailma, jossa voi vetää rinteessä slalomia. Lumella. Saharassahan voi kyllä lasketella hiekalla. Maksaa ehkä jonkun verran, mutta lumi on aina lunta. Uskoo suomalainen.
..., että Yhdysvaltain presidentti Trump nimitti ympäristöasioiden neuvonantajaksi Katleen Hartnett Whiten. Senaatin kuultavana ollut White sanoi, ettei hänellä ole minkäänlaista asiantuntemusta ilmastoasioissa. Uskomatonta mutta totta.
..., että jääkiekkoilija Teemu Selänne pääsee Torontossa olevaan jääkiekon Hall of Fameen. Tuli ainakin Selänteelle täytenä yllätyksenä. Uskomaton tapaus.
..., että pääministeri Sipilä ei tiennyt mitään perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja ministerien irtautumisesta perussuomalaisesta puolueesta. Ei vaikka Soinin valtiosihteeri matkusti eropäivänä auton peräkontissa Sipilän luota. Uskokoon ken tahtoo.
..., että siideri pelasti Linda Lampeniuksen vararikolta. Linda ei suinkaan juonut tai pidättäytynyt juomasta siideriä. Sen sijaan hänen nimeään ja kuvaansa kantava siideri toi rojalteja ja pelasti Lampeniuksen talouden. Pakko uskoa, kun niin sanotaan ja kirjoitetaan.
..., että myös Afrikassa voi lasketella. Kairon lähelle on rakennettu lumimaailma, jossa voi vetää rinteessä slalomia. Lumella. Saharassahan voi kyllä lasketella hiekalla. Maksaa ehkä jonkun verran, mutta lumi on aina lunta. Uskoo suomalainen.
tiistai 7. marraskuuta 2017
Pihistelyä
Pihi kun olen, yritän keksiä aina jotain jossa pihistää. Nyt kävi tuuri. Lähikauppamme Siwa meni myyntiin. Ei, ei ei. En ostanut Siwaa halvalla. Siwan osti K-kauppa Kesko. Se osti kaikki Siwat ja Valintatalot. Kaupan ehtona oli, että osa liikkeistä piti myydä kilpailijoille, jottei synny johtavaa markkina-asemaa. No, meidän lähikauppa on nyt M-market. Se on yrittäjäpohjainen kauppa, joka ostaa myytävät tuotteet Metro tukusta. M-market on siitä erikoinen kauppa, ettei se mainosta tuotteitaan. Postilaatikkoon ei tipahda alennuslehtisiä tai tarjouksia. Sen myötä kaupassa on aika hiljaista. Illalla asiakkaita on hieman enemmän. Aamuisin ei juuri ketään.
Mutta nyt päästään itse asiaan. Kerran kävin illalla seitsemän jälkeen M-marketissa ja huomasin ilokseni, että kaikki päivällä leivotut pullat ja piirakat myydään 50 prosentin alennuksella. Eilen tunsin erityistä tarvetta pihistelyyn. Tein toivioretken lähikauppaan. Hyvin kävi. Mukaan tuli
2 berliininmunkkia
2 donitsia
4 pasteijaa
2 lihapasteijaa
4 riisipiirakkaa
Hintaa tälle kaikelle tuli 6,10 €. Siis neljätoista leivonnaista kuudella eurolla. Tunsin syvää iloa ja onnistumisen tunnetta. Olin saavuttanut yhden elämäni tavoitteista. Ostin halvalla. Pitää ostaa halvalla, jos saa halvalla ! Niinhän sanoi jo tunnettu huoltoaseman työntekijä ja kaikkien pihistelijöiden esikuva, Sulo Vilen. Sain halvalla.
Mutta nyt päästään itse asiaan. Kerran kävin illalla seitsemän jälkeen M-marketissa ja huomasin ilokseni, että kaikki päivällä leivotut pullat ja piirakat myydään 50 prosentin alennuksella. Eilen tunsin erityistä tarvetta pihistelyyn. Tein toivioretken lähikauppaan. Hyvin kävi. Mukaan tuli
2 berliininmunkkia
2 donitsia
4 pasteijaa
2 lihapasteijaa
4 riisipiirakkaa
Hintaa tälle kaikelle tuli 6,10 €. Siis neljätoista leivonnaista kuudella eurolla. Tunsin syvää iloa ja onnistumisen tunnetta. Olin saavuttanut yhden elämäni tavoitteista. Ostin halvalla. Pitää ostaa halvalla, jos saa halvalla ! Niinhän sanoi jo tunnettu huoltoaseman työntekijä ja kaikkien pihistelijöiden esikuva, Sulo Vilen. Sain halvalla.
Päivän (hyviä) uutisia
Tänään tulee sata vuotta lokakuun vallankumouksesta Venäjällä. Kremlissä ei kuitenkaan suuremmin muistella tätä vallankumousta. Lieneekö syynä se, että Putinin Venäjällä ajatellaan, että Lenin sai aika paljon pahaa aikaan. Sen sijaan Isä aurinkoinen, toveri Stalin, teollisti maan ja voitti fasistit. Historiaa kirjoitellaan uusiksi kunkin hallitsijan etujen näkökulmasta.
Saara Aalto valittiin Suomen edustajaksi ensi vuoden euroviisuihin. Ylen yksimielisellä päätöksellä. Yle päätyi tähän ratkaisuus tietoisena Aallon saavutuksista musiikin alalla. Hänhän tuli toiseksi sekä suomalaisten euroviisukarsinnoissa sekä brittien X-faktor ohjelmassa. Näin varmistetaan, ettei euroviisuisännyys tule ainakaan Suomeen ja Ylen maksettavaksi.
Iso pakettiauto ajoi päin porotokkaa Ylitorniossa. Vai pitäisikö sanoa, että porotokka jäi ison pakettiauton alle ? Joka tapauksessa onnettomuudessa kuoli 16 poroa ! Kerralla ???
Kyselyn mukaan Petteri Orpo on suosituin uudeksi pääministeriksi. Toiseksi suosituin on Vasemmiston Li Andersson. Hän voittaa suosiossa pääministeri Sipilän ja opposition Rinteen ja Aallon. Eikä ihme. Siinä missä sulavasanainen Andersson perustelee mielipiteitään, Sipilä, Rinne ja Aalto latelevat tuttua poliittista mantraa.
Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan keräämistä vakuutusrahoista 33 prosenttia on sijoitettuna veroparatiiseissa olevissa sijoitusyhtiöihin. Se johtuu kuulemma rahoitusjärjestelmien monimutkaisista järjestelmistä. Näin saatiin meikäläinen tavallinen taatelintallaajakin nivotuksi yhteen veronkiertoon ja veroparatiiseihin, haluttiin tai ei.
Posti on tehnyt uuden tragedian, anteeksi, strategian. Sen mukaan Posti luopuu ruohonleikkuusta. Sen sijaan Posti alkaa kuljettamaan paketteja. Seuraavaksi Posti tekee varmaan strategian, jonka mukaan
se alkaa kuljettamaan postia.
Maikkarin menestyssarja Putous palaa ohjelmistoon. Sitä ei siis pudotettukaan pois ohjelmistosta.
Putouksesta on pudotettu puolet vanhoista esiintyjistä. Mutta ei huolta, jountajana jatkaa tuttu juontaja Simo Salminen. Siis Reijo Salminen...Esko, Krisse. Mistä näitä Salmisia oikein versoaa ? Anteeksi Roope Salminen tietenkin. Hänhän esiintyy kaikissa muissakin viihdeohjelmissa.
Saara Aalto valittiin Suomen edustajaksi ensi vuoden euroviisuihin. Ylen yksimielisellä päätöksellä. Yle päätyi tähän ratkaisuus tietoisena Aallon saavutuksista musiikin alalla. Hänhän tuli toiseksi sekä suomalaisten euroviisukarsinnoissa sekä brittien X-faktor ohjelmassa. Näin varmistetaan, ettei euroviisuisännyys tule ainakaan Suomeen ja Ylen maksettavaksi.
Iso pakettiauto ajoi päin porotokkaa Ylitorniossa. Vai pitäisikö sanoa, että porotokka jäi ison pakettiauton alle ? Joka tapauksessa onnettomuudessa kuoli 16 poroa ! Kerralla ???
Kyselyn mukaan Petteri Orpo on suosituin uudeksi pääministeriksi. Toiseksi suosituin on Vasemmiston Li Andersson. Hän voittaa suosiossa pääministeri Sipilän ja opposition Rinteen ja Aallon. Eikä ihme. Siinä missä sulavasanainen Andersson perustelee mielipiteitään, Sipilä, Rinne ja Aalto latelevat tuttua poliittista mantraa.
Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan keräämistä vakuutusrahoista 33 prosenttia on sijoitettuna veroparatiiseissa olevissa sijoitusyhtiöihin. Se johtuu kuulemma rahoitusjärjestelmien monimutkaisista järjestelmistä. Näin saatiin meikäläinen tavallinen taatelintallaajakin nivotuksi yhteen veronkiertoon ja veroparatiiseihin, haluttiin tai ei.
Posti on tehnyt uuden tragedian, anteeksi, strategian. Sen mukaan Posti luopuu ruohonleikkuusta. Sen sijaan Posti alkaa kuljettamaan paketteja. Seuraavaksi Posti tekee varmaan strategian, jonka mukaan
se alkaa kuljettamaan postia.
Maikkarin menestyssarja Putous palaa ohjelmistoon. Sitä ei siis pudotettukaan pois ohjelmistosta.
Putouksesta on pudotettu puolet vanhoista esiintyjistä. Mutta ei huolta, jountajana jatkaa tuttu juontaja Simo Salminen. Siis Reijo Salminen...Esko, Krisse. Mistä näitä Salmisia oikein versoaa ? Anteeksi Roope Salminen tietenkin. Hänhän esiintyy kaikissa muissakin viihdeohjelmissa.
maanantai 6. marraskuuta 2017
Tampereen Jazzia
Viime perjantaina katselin ja kuuntelin jazzia silmästä silmään Tampereen 36. Jazz Happeningissa.
Jazzliitto myöntää vuosittain Yrjö-palkinnon vuoden jazzmuusikolle. Tänä vuonna sen sai trumpetisti Verneri Pohjola. Viimeistään Pohjolan työstämä musiikki isänsä, basisti Pekka Pohjolan teoksista, toi hänet kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen. Verneri Pohjola esitti yhdessä rumpali Mika Kallion kanssa lyyrisen teoksien palkintojen jaon päätteeksi. Yleisradion varjo Yrjö-palkinto annettii helsinkiläiselle Koko-jazzklubille.
Shabaka & The Ancestors yhtye on britti Shabaka Huchinsonin etelä-afrikkalaisista muusikoista kokoonpantu yhtye. Bändi soitti tunnin mittaisen kappaleeen. Se oli afrikkalaispohjaista musiikkia, jossa oli mukana vahva julistava sävy.. Välillä kahden fonistin, kahden perkussionistin, basistin ja vokalistin yhteistyö äityi hurmosmaiseen paatokseen. Väliin julistettiin feminismiä politiikkaan. Fonisti Huchinson oli väkevä inprovisoija. Itseäni hieman häiritsi runsas mollisävyinen soitto. Kokonaisuus oli kuitenkin vaikuttava.
Lavalle astui kuusikymppisen fonistin Steve Colemanin Fift Element yhtye. Kuultiin jonkinlaista coolin ja fuusion yhdistelmää. Tai pitäisikö sanoa coolin ja funkin yhdistelmänä fuusiojazzia ?Colemanin tyyli on coltranemaisen luovaa ja voimakasta, mutta metallisen teknistä soitantaa. Funkymaista otetta toi kvartettiin basisti Anthony Tidd. Esitys oli taitava, mutta ehkä hieman persoonaton.
Lyömäsoitinvelho Tony Allen tuli Tampereelle Tribute to Art Blakey yhtyeensä. Soitettiin siis edesmenneen lyömäsoitinvelhon Art Blakeyn mausiikki Allenin sovituksina. Kuuntelin vain yhden kappaleen. Bändin soundi oli hieno, kokonaisuus tasapainossa ja Allenin sovitustyö oli onnistunutta. Tämä oli selvästi illan parasta antia, vaikka väsymys ohjasi minut kotiin unien pariin.
Jazzliitto myöntää vuosittain Yrjö-palkinnon vuoden jazzmuusikolle. Tänä vuonna sen sai trumpetisti Verneri Pohjola. Viimeistään Pohjolan työstämä musiikki isänsä, basisti Pekka Pohjolan teoksista, toi hänet kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen. Verneri Pohjola esitti yhdessä rumpali Mika Kallion kanssa lyyrisen teoksien palkintojen jaon päätteeksi. Yleisradion varjo Yrjö-palkinto annettii helsinkiläiselle Koko-jazzklubille.
Shabaka & The Ancestors yhtye on britti Shabaka Huchinsonin etelä-afrikkalaisista muusikoista kokoonpantu yhtye. Bändi soitti tunnin mittaisen kappaleeen. Se oli afrikkalaispohjaista musiikkia, jossa oli mukana vahva julistava sävy.. Välillä kahden fonistin, kahden perkussionistin, basistin ja vokalistin yhteistyö äityi hurmosmaiseen paatokseen. Väliin julistettiin feminismiä politiikkaan. Fonisti Huchinson oli väkevä inprovisoija. Itseäni hieman häiritsi runsas mollisävyinen soitto. Kokonaisuus oli kuitenkin vaikuttava.
Lavalle astui kuusikymppisen fonistin Steve Colemanin Fift Element yhtye. Kuultiin jonkinlaista coolin ja fuusion yhdistelmää. Tai pitäisikö sanoa coolin ja funkin yhdistelmänä fuusiojazzia ?Colemanin tyyli on coltranemaisen luovaa ja voimakasta, mutta metallisen teknistä soitantaa. Funkymaista otetta toi kvartettiin basisti Anthony Tidd. Esitys oli taitava, mutta ehkä hieman persoonaton.
Lyömäsoitinvelho Tony Allen tuli Tampereelle Tribute to Art Blakey yhtyeensä. Soitettiin siis edesmenneen lyömäsoitinvelhon Art Blakeyn mausiikki Allenin sovituksina. Kuuntelin vain yhden kappaleen. Bändin soundi oli hieno, kokonaisuus tasapainossa ja Allenin sovitustyö oli onnistunutta. Tämä oli selvästi illan parasta antia, vaikka väsymys ohjasi minut kotiin unien pariin.
sunnuntai 5. marraskuuta 2017
Tappion karvasta kalkkia
Tappion karvasta kalkkia joutuu maistamaan elämässään lähes jokainen. Viime aikoina tappioita on uumoiltu seuraaville tahoille.
Katalonian ex-pääministeri Puigdemont sai ensin kansanjoukot riemuitsemaan kaduille. Latalonian piti julistautua itsenäiseksi ja irtautua itsenäiseksi Espanjasta. Sitten Madridin herrat alkoivat ottaa naruja itselleen. Herra Puigdemont pakeni maasta ja piileskelee nyt Belgiassa. Kotimaassa odottaa oikeudenkäynti ja mahdollinen vankilatuomio. Kenties Puigdemont palaa kotimaahansa ja nousee vakilatuomion myötä marttyyriksi.
Helsingin jalkapallon kakkosseura HIFK on onnistunut pitämään kovaa ääntä itsestään. Ei vähiten äänekkään faniporukan takia. Nyt tuli kuitenkin noutaja Espoosta. Honka pudotti helsinkiläiset sarjaa alemmaksi. Valmentajalegenda Antti Muurinen ja pelaajalegendat Mikael Forssell ja Mika Väyrynen eivät saaneet ratkaisuja aikaan. Putoaminen on aina dramaattinen tappio palloilussa.
Vihreiden nousukiito lähti laskuun uuden puheenjohtaja Touko Aallon valinnan jälkeen. Onko syy itse persoonassa vai puheenjohtajan yksityiselämässä ? Kenties edellisen puheenjohtajan habitus saattoi puoluetta korkeisiin galluplukuihin. Mitään ole vielä hävitty, mutta mielikuvissa makoisa voitto vaihtuu tappioksi.
Venäjän presidentinvaaleissa tappio tulee yhtä lukuunottamatta kaikille muille ehdokkaille. Niinhän käy muissakin vaaleissa, mutta Venäjällä tappion kärsijät tiedetään jo etukäteen. Suosituin häviäjä on oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi. Hänelle voitto olisi jo päästä ehdokkaaksi. Mutta Venäjän perinteisen vaalijärjestelmän mukaan kukaan varteenotettava ehdokas ei voi haastaa johtajaa, tsaaria, puolueen pääsihteeria tai mitä näitä on ollut aikojen saatossa. Etukäteen tiedetään kuka valitaan presidentiksi vaikka hän ei ole edes ilmoittautunut ehdolle. Navalnyin tappio on jäädä ulkopuolelle, koska hänet on tekaistujen syytteiden takia tuomittu oikeudessa. Tämä on toki etukäteen tiedossa ja
tappio demokratialle. Jos ja kun demokratian kannattajia yleensä löytyy Venäjältä.
Lauri Markkanen on suomalaisen urheilun uusi airut ja huippumenestyjä. Kun jääkiekkodebytantti Patrik Laineella on alkanut tökkiä, Markkanen on nakutellut kaksinumeroisia lukuja maailman kovimmassa korisliigassa. Kuitenkin hänen seuransa Chigago Bulls on taapertanut tappiosta toiseen. Ennakkoon Bullsia pidettiin häntäpään seurana. Se näyttää toteutuvan vaikka Markkanen loistaa pelistä toiseen. Tappiojoukkue voi viedä Markkastakin laman suuntaan.
Politiikan ikiliikkuja ja Suomen ainoa aito kekkoslainen, euroedustaja PaavoVäyrynen ei myönnä tappioitaan. Presidentin vaaleissa hän on jäänyt valitsematta lukuisia kertoja median juonittelun takia. Nyt Väyrynen kerää 20000 kannattajakorttia päästäkseen ehdokkaaksi. Houkuttimena käytetään kuumailmapallolla tapahtuvaa lentoa. Kannatajakortin täyttäneiden kesken arvotaan tällainen lento. Viime kerralla houkutuksena oli Paavon ja Vuokko-vaimon kuvilla varustettu muki. Tarkoitus on houkutella nuoria Väyrysen kannattajiksi. Se lienee tarpeen, sillä nykypäivän nuoriso tuskin tietää
mikä Väyrynen on miehiään. Ulkopuolisen silmään näyttää toivottomalta yritykseltä, mutta tappion
pelko saattaa saada Väyryseen puhtia.
Katalonian ex-pääministeri Puigdemont sai ensin kansanjoukot riemuitsemaan kaduille. Latalonian piti julistautua itsenäiseksi ja irtautua itsenäiseksi Espanjasta. Sitten Madridin herrat alkoivat ottaa naruja itselleen. Herra Puigdemont pakeni maasta ja piileskelee nyt Belgiassa. Kotimaassa odottaa oikeudenkäynti ja mahdollinen vankilatuomio. Kenties Puigdemont palaa kotimaahansa ja nousee vakilatuomion myötä marttyyriksi.
Helsingin jalkapallon kakkosseura HIFK on onnistunut pitämään kovaa ääntä itsestään. Ei vähiten äänekkään faniporukan takia. Nyt tuli kuitenkin noutaja Espoosta. Honka pudotti helsinkiläiset sarjaa alemmaksi. Valmentajalegenda Antti Muurinen ja pelaajalegendat Mikael Forssell ja Mika Väyrynen eivät saaneet ratkaisuja aikaan. Putoaminen on aina dramaattinen tappio palloilussa.
Vihreiden nousukiito lähti laskuun uuden puheenjohtaja Touko Aallon valinnan jälkeen. Onko syy itse persoonassa vai puheenjohtajan yksityiselämässä ? Kenties edellisen puheenjohtajan habitus saattoi puoluetta korkeisiin galluplukuihin. Mitään ole vielä hävitty, mutta mielikuvissa makoisa voitto vaihtuu tappioksi.
Venäjän presidentinvaaleissa tappio tulee yhtä lukuunottamatta kaikille muille ehdokkaille. Niinhän käy muissakin vaaleissa, mutta Venäjällä tappion kärsijät tiedetään jo etukäteen. Suosituin häviäjä on oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi. Hänelle voitto olisi jo päästä ehdokkaaksi. Mutta Venäjän perinteisen vaalijärjestelmän mukaan kukaan varteenotettava ehdokas ei voi haastaa johtajaa, tsaaria, puolueen pääsihteeria tai mitä näitä on ollut aikojen saatossa. Etukäteen tiedetään kuka valitaan presidentiksi vaikka hän ei ole edes ilmoittautunut ehdolle. Navalnyin tappio on jäädä ulkopuolelle, koska hänet on tekaistujen syytteiden takia tuomittu oikeudessa. Tämä on toki etukäteen tiedossa ja
tappio demokratialle. Jos ja kun demokratian kannattajia yleensä löytyy Venäjältä.
Lauri Markkanen on suomalaisen urheilun uusi airut ja huippumenestyjä. Kun jääkiekkodebytantti Patrik Laineella on alkanut tökkiä, Markkanen on nakutellut kaksinumeroisia lukuja maailman kovimmassa korisliigassa. Kuitenkin hänen seuransa Chigago Bulls on taapertanut tappiosta toiseen. Ennakkoon Bullsia pidettiin häntäpään seurana. Se näyttää toteutuvan vaikka Markkanen loistaa pelistä toiseen. Tappiojoukkue voi viedä Markkastakin laman suuntaan.
Politiikan ikiliikkuja ja Suomen ainoa aito kekkoslainen, euroedustaja PaavoVäyrynen ei myönnä tappioitaan. Presidentin vaaleissa hän on jäänyt valitsematta lukuisia kertoja median juonittelun takia. Nyt Väyrynen kerää 20000 kannattajakorttia päästäkseen ehdokkaaksi. Houkuttimena käytetään kuumailmapallolla tapahtuvaa lentoa. Kannatajakortin täyttäneiden kesken arvotaan tällainen lento. Viime kerralla houkutuksena oli Paavon ja Vuokko-vaimon kuvilla varustettu muki. Tarkoitus on houkutella nuoria Väyrysen kannattajiksi. Se lienee tarpeen, sillä nykypäivän nuoriso tuskin tietää
mikä Väyrynen on miehiään. Ulkopuolisen silmään näyttää toivottomalta yritykseltä, mutta tappion
pelko saattaa saada Väyryseen puhtia.
lauantai 4. marraskuuta 2017
Kadri Voorand
Tampereen Jazz Happening avattiin torstaina virolaisten bändien esityksillä. Yhtenä kolmesta oli lavalla laulajatar Kadri Voorand. Klubilla hän esiintyi basisti Mihkel Mälgandin kanssa. Tämä 31-vuotias nainen veti minut sanattomaksi. Hänen laulutapansa oli kypsää ja monipuolista. Voorand tulkitsi syvää jazzlaulua mestareiden tavoin. Kiinnostavinta oli kuitenkin hänen monipuolinen laulutapansa. Pääosin omat sävellytkset kulkivat monenlaisten tyylien läpi. Hän on vahva tulkitsija jazzin lisäksi myös soulin, bluesin, folkin ja perinteisen virolaisen kansanlaulun alueilla. Kadri Voorand Quartetin levy Armupurjus valittiin viime vuonna Viron parhaaksi jazzlevyksi. Esiintymisiä on ollut runsaasti ympäri Eurooppaa. Tässä naisessa on potentiaalia vaikka mihin. Nimi kannattaa painaa mieleen. Ennustan, että tästä välittömästä ja taitavasta naisesta kuullaan vielä paljon.
Suomen talviolympiajoukkueen asusteet
Mediassa on noussut kohu ja somessa on noussut raivo, jonka kohteena on Suomen edustusurheilijoiden asut Etelä-Korean talvikisoissa. Tässä on tapahtunut valtava väärinkäsitys. Asia on aivan päinvastoin.
Ensinnäkin suomalaisten asut on tarkoitettu Aasian valtaville vaatemarkkinoille. Kyllä siellä aina joku haluaa tällaiset verkkarit. Ihmisiähän on monta miljardia. Luhta saa pian uuden markkina-alueen ja muuttaa koko toimintansa Souliin, Macaoon ja Singaporeen
Toisekseen Suomen hiihtovalmennus aikoo voittaa kanssakilpailijat uudella metodilla. Se on naurutyrmäys. Kun suomalaiset hiihtelevät ladulla muita kilpailijoita vastaan tällaisissa asuissa, vastustajat alkavat nauramaan kippurassa ja suomalaiset voittavat kaikki hiihtomatkat. Olympiakomitea lisää suomalaiset asusteet maailman dopingaineiden listalle.
Kolmanneksi Pohjois-Koreassa pannaan merkille kuinka suomalaiset ovat kauhusta jäykkinä ja valkoiset hiukset pystyssä. Heidän mielestään suomalaiset ymmärtävät pohjoiskorealaisten valtavan uhkan ja ottavat sen tosissaan. Siitä alkaa monimutkainen diplomaattinen yhteistyö, joka päättyy kansojen väliseen yhteityöhön ja rauhaan. Eli Olympialaisten perimmäiseen tarkoitukseen. Seuraavat talviolympialaiset pidetään Pjongjangissa. Silloin suomalaisten hatuissa valkeat karvat ovat alaspäin.
Ensinnäkin suomalaisten asut on tarkoitettu Aasian valtaville vaatemarkkinoille. Kyllä siellä aina joku haluaa tällaiset verkkarit. Ihmisiähän on monta miljardia. Luhta saa pian uuden markkina-alueen ja muuttaa koko toimintansa Souliin, Macaoon ja Singaporeen
Toisekseen Suomen hiihtovalmennus aikoo voittaa kanssakilpailijat uudella metodilla. Se on naurutyrmäys. Kun suomalaiset hiihtelevät ladulla muita kilpailijoita vastaan tällaisissa asuissa, vastustajat alkavat nauramaan kippurassa ja suomalaiset voittavat kaikki hiihtomatkat. Olympiakomitea lisää suomalaiset asusteet maailman dopingaineiden listalle.
Kolmanneksi Pohjois-Koreassa pannaan merkille kuinka suomalaiset ovat kauhusta jäykkinä ja valkoiset hiukset pystyssä. Heidän mielestään suomalaiset ymmärtävät pohjoiskorealaisten valtavan uhkan ja ottavat sen tosissaan. Siitä alkaa monimutkainen diplomaattinen yhteistyö, joka päättyy kansojen väliseen yhteityöhön ja rauhaan. Eli Olympialaisten perimmäiseen tarkoitukseen. Seuraavat talviolympialaiset pidetään Pjongjangissa. Silloin suomalaisten hatuissa valkeat karvat ovat alaspäin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)