Erikoinen otsikko kuvaa Tampereen Taidemuseossa avattua 100-vuotis juhlanäyttelyä. Näyttelyssä on kaksi osa: Kansan asialla näyttelyyn on kerätty parin vuosisadan aikaisia taideteoksia, jossa kohteena on suomalaista kansaa. Toinen näyttely on ite-taidetta. Erilaiset itseoppineet taiteilijat ovat laajalla rintamalla esillä.
Kansan asialla tai ei, joka tapauksessa eri vuosikymmeninä jopa -satoina suomalaiset taiteilijat ovat kuvanneet kansaa, heidän toimiaan ja elinympäristöä. Taiteilijat ovat useimmiten kuuluneet sivistyneistöön, joten kansan kuvaaminen ei ollut mitenkään yleistä tai taiteilijoiden karrastamaa puuhaa. Päinvastoin rahaa tuli varakkailta ihmisiltä, jotka ostivat muotokuvia, maisemia tai muuta asuntoja koristatavia teoksia. Kansa tarkoittaa työtätekeviä maatyöläisiä ja tehdastyöntekijöitä. He olivat usein vähävaraisia ja kouluttamattomia. Kansa, rahvas, työläiset. Nyt kansa tarkoittaa pikemminkin koko kansaa, kuin jotain kansanosaa. Näyttelyyn on saatu kirjava kaarti maamme historian nimekkäitä taiteilijoita. On Gallen-Kallelaa, Edelfeltiä jne. 1800-luvun ja 1900-luvun alun töitä on runsaasti esillä. Historian havinaa taidehistorian näkökulmasta. Mukana on myös sotien jälkeistä taidetta ja nykyaikaa. Uudemman ajan työt puhuttelevat itseäni selvästi enemmän. Niistä on enemmän muistikuvia ja jopa kokemuksia. Unto Pusa, Inari Krohn jne Mukana on myös muutama nykypäivän nuori tekijä kuten tamperelainen Jenni Yppärilä.
Ite-taidetta esitellään miälenkuvina taidemuseon kellarkerroksessa. Esillä on hyvin erilainen joukko maalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaajia, keraamikkoja ja videotaiteilijoita. Vai pitäisikö sanoa harrastajia. Useimmiten kouluttamatttomat omanmtien kulkijat tekevät mitä haluavat ja mieleen juolahtaa. Teokset ovat useimmiten hauskoja oivalluksia ja myös taitavia keksintöjä. Teosten moninaisuus saa alkuun hymyin suupieleen. Hetken jälkeen tulee kuitenkin outo kysymys.. Onko Ite-taide kylähullujen hommaa ? Teosten moninaisuus ja erikoislaatuisuus jättää katsojalle hieman hupaisan mielikuvan. Eihän taidenäyttelyissä yleensäkään esitetä kaikkein eriskummallisimpia töitä samalla kertaa. Itse en halua kuulua Ite-taiteilijoihin, jos kyse on erikoisuuksista ja omalaatuisista töistä. Näyttely on kyllä hauska ja elinvoimainen. Toisenlainen lähestymistapa taiteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti