Jos olisin vihreä, vaihtaisin bensakäyttöisen autoni sähköautoon. Bensa on fossiilista polttoainetta ja se saastuttaa ilmakehää. Sähkö on puhtaampaa ja sen avulla koko autoilu tulee luontoystävällisemmäksi. Sitä paitsi polttomoottoria käyttävien autojen valmistus loppuu vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kaikilla on sen jälkeen ekologinen ajoneuvo. Ainakin melkein kaikilla.
Toisaalta koko yksityisautoilu pitäisi lopettaa. Autojen valmistukseen kuluu runsaasti metalleja ja energiaa. Sähköautojen akut tarvitsevat myös erilaisia aineita. Julkisen liikenteen vaihtoehto on todellinen ekologinen vaihtoehto. Lisäksi yksityisautoilun takia rakennetaan ja päällystetään aina vaan lisää teitä. Niiden kunnossapito vaatii jatkuvaa huoltoa ja kunnostusta. Yksityisautoilun merkittävä vähentäminen on todellinen vihreä vaihtoehto.
Jos olisin vihreä muuttaisin asumaan maalle. Rakentaisin pienen omakotitalon tai ostaisin vanhan pientilan. Siellä asustelisin luonnon helmassa ja nauttisin puhtaasta ilmasta. Kunta tarjoaisi tien, katuvalot ja sähkön, ehkä viemärin. Kerran viikossa käytäisiin supermarketista ostamassa viikon ruoka-aineet. Pilkottaisiin puita, viljeltäisiin perunaa ja porkkanaa, kerättäisiin metsästä sieniä ja marjoja. Järvestä saataisiin puhtaita ja ravitsevia kaloja.
Toisaalta, jos miljoona ihmistä muuttaisi maalle, tarvittaisiin teitä, sähköjä ja kunnallistekniikka luonnon keskelle. Luonto pitää jättää kokonaan rauhaan. Ihmisten kannattaa asua betonikaupungeissa mahdollisimman tiiviisti, jotta luonto saa olla mahdollisimman monimuotoisessa tilassa. Ihmiset pysyvät omilla alueillaan isoissa kaupungeissa, jolloin ihmisten palvelut ovat lähellä eikä jatkuvaa liikkumista tarvita. Omakotitaloja ei rakenneta lainkaan vaan kaikki asuvat tiiviisti isoissa kerrostaloissa. Autot ovat tarpeettomia. Pidemmät matkat tehdään julkisilla kulkuneuvoilla. Maatalous keskitetään isoihin yksiköihin. Luontoon tutustutaan tiettyjä reittejä pitkin. Luonto saa kehittyä omilla ehdoilla omassa rauhassa.
Jos olisin vihreä, lajittelisin jätteet. Muovit, biojäte, pahvit, energiajäte, metallit, lasit omiin astioihin. Sen lisäksi kierrättäisin kaikki käyttötarvikkeet ja vaatteet. Kaikki olisivat luonnon materiaaleista tehtyjä. Uusia ei juurikaan ostettaisiin. Sen lisäksi käyttäisin talossani aurinkoenergiaa ja energialamppuja. Käyttäisin vain ekologisesti kestävää ruokaa, kasviksia ja vihanneksia, viljoja ja jyviä. Suosisin digitaalisia ratkaisuja kaikissa kodinkoneista ja niihin liittyvissä palveluissa.
Hyvä, hyvä. Sillä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Näin toimitaan meillä korkean elintason maissa. Hyvä omatunto saadaan kyllä aikaan, muttei se vaikuta kokonaisuuteen. Kokonaisuuden kannalta suurimmat ilmaston kuormitukset tulevat teollisuudesta, liikenteestä ja maataloudesta. Jo pelkästään Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus koko maailman päästöistä on 40 %. Ihmisten huomio pitää suunnata isoihin asioihin näpertelyn sijaan. Teollisuuden päästöjen vähentäminen. Maatalouden päästöjen vähentäminen. Liikenteen vähentäminen. 7 miljardin ihmisen elinolojen tasaaaminen. Ihmisten teoista ja ratkaisuista on kysymys. Tarvitaan tietoa ja painostusta isoihin muutoksiin. Kadulla istuskelu ei juuri auta muuta kuin istujia itseään.
Jos olisin vihreä liittyisinkin vihreään puolueeseen. Yhdessä toistan samanmielisten kanssa harmittelisimme ilmaston muutoksen tilaa ja ongelmia. Tekisimme yhteisiä suunnitelmia miten saataisiin vihreän puolueen kannatus kasvamaan seuraavissa vaaleissa. Järjestäisimme mainosten jakoa työpaikoilla, asuinalueella, oppilaitoksissa ja kulttuuritilaisuuksissa. Yhteisillä julkilausumilla ja yleisönosatojen kirjoituksilla yrittäisimme vaikuttaa paikallisiin ja kansallisiin asioihin. Järjestäisimme tutustumisretki kiinnostaviin luontokohteisiin.
Toisaalta oikeaa vaikuttamista pitää olla siellä missä vihreitä arvoja ei tunneta. Pitää liittyä kokoomukseen ja perussuomalaisiin, EK:oon, MTK:oon, SAK:oon, autourheiluseuroihin, metsästysporukoihin. Siellä tehdään todellista vaikuttamista. On helppoa hymistellä samanmielisten kanssa turvallisissa kokouksissa, mutta todellinen muutos pitää saada aikaan kaikkialle missä ihmiset toimivat. Erityisesti sinne missä vihreitä arvoja ei arvosteta tai tunnisteta. Se on rohkeiden ihmisten pioneerityötä.
Jos olisin vihreä lähtisin kehitysyhteistyöhön Ugandaan, Intiaan, Afganistaniin tai Haitille. Siellä on paljon tehtävää ihmisten auttamiseksi. Tai jonkun järjestön mukana auttamaan lapsia ja sairaita. Se olisi todellista vihreyttä ja solidaarisuutta. Sillä tavoin maailma muuttuisi konkreettisesti paremmaksi. Humaanisuus on sitäpaitsi ihmisen hyveellinen arvo.
Niinpä varmaan. Todellisuudessa monia maita johtavat diktaattorit, hirmuhallitsijat tai sotilasjuntat. Yhteiskunnan omistamia luonnonvaroja hyödynnetään armotta. Taloudellinen tasa-arvo on pelkkä sana. Naisten ja lasten asema on kurja. Maailman epäoikeudenmukaisuus ei helpolla muutu. Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa kaksinkertaisen määrän omaisuutta verrattuna koko muun maailman 6,9 miljardin ihmisen omaisuuteen. Siitä huolimatta, kannattaa lähteä. Vaikkei maailma muuttuisikaan, joitakin ihmisiä voi ehkä auttaa. Ainakin silmät avautuvat todellisuuden edessä. Kannattaa lähteä vaikkei olisikaan vihreä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti