Olen miettinyt muutaman päivän kirjoittaisinko tämän jutun. Olen kuitenkin niin kiukustunut viime päivien uutisoinneista, että on pakko sanoa jotain. Ihan itseni takia.
Kyse on Ylen massiivisesta Irma-myrskyn uutisoinnista. Erityisesti myrskyn aiheuttamista ennakkotunnelmista, tilanteista, vahingoista ja myrsyn laantumisesta. Paikalla on oma toimittaja tuulessa ja tuiverruksessa. Paikallisia haastatellaan ja ongelmien syvyyttä avataan.
Tässä ei sinänsä olisikaan mitään vikaa, jos myös muiden maiden vahingoista ja tuntemuksista kerrottaisiin. Ei kerrota. Muiden Karibian maiden tapahtumat eivät ylitä uutiskynnystä.
Uutiskynnystä ei ole ylittänyt myöskään Intiaa ja Nepalia piiskaavat monsuunisateet, joissa on kuollut ainakin 1200 ihmistä. Ilmeisesti ajatellaan, että ne maat ovat siellä kaukana. Ketä kiinnostaa ?
Uutiskynnystä eivät ole myöskään ylittäneet Myanmarin tapahtumat. Siellä maan armeija on lähtenyt systemaattisesti hyökkäämään islamilaista rohingya kansaa vastaan. Myanmar on buddhalainen maa, ja rohingya on vähemmistökansa maan länsiosassa Rakhinen maakunnassa. Nyt etniset puhdistukset ja vainot ovat saaneet tavallisen kansan liikkeelle. Naapurimaan Bangladeshin puolelle on vaeltanut lähes 400000 pakolaista, siis ihmistä. Bangladesh on sekin eräs maailman köyhimmistä maista. On syytä mainita, että Myanmarin johtaja on Nobelin Rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyin. Hän on pysytellyt vaiti armeijan toimista, ilmeisesti varmistaakseen poliittisen asemansa. YK aikoo käsitellä tätä etnistä puhdistusta, mutta ennakkoon on arvioitu Kiinan käyttävän turvallisuusneuvostossa veto-oikeutta.
Yle on verovaroin toimiva yhtiö. Yksi sen tehtävistä on tuottaa poliittisesti sitoutumatonta ja erilaisia näkökulmia tuottavaa uutistietoa. Odotan, milloin Yle keksii, etteivät kaikki maailman vaikeudet ole sittenkään Floridassa tai Miamissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti