Euroopan kaupungeissa on tullut käytyä siellä sun täällä. Yleensä jokaisessa kaupungissa on omia nähtävyyksiä, jotka ovat samalla kaupungin symboleja. Usein ne ovat kaupungin keskustassa sijaitsevia kirkkoja tai muita vanhan ajan palatseja ja toreja. Nähtyään nämä symbolit turisti on saavuttanut matkan tavoitteet ja voi siirtyä tekemään jotain mieleistään asiaa.
Viime vuosina olen halunnut etsiä eri kohteista vaihtoehtoisia alueita. Monissa kaupungeissa on kaupunginosia, jonne köyhempi väki on tehnyt asumuksensa. Myöhemmin sinne on löytänyt joukko käsityöläisiä, taiteilijoita ja kulttuuriväkeä. Maine vaihtoehtoisena alueena on alkanut kiiriä eteenpäin. Näin on myös meillä Tampereella. Pispala on entistä joutomaata, jonne kaupungin duunarit alkoivat väsätä kotejaan. Myöhemmin kulttuuriväki havatsi hienon ympäristön ja sen jälkeen myös rahakkaampi väki on peruskorjannut vanhaa tai rakentanut uutta. Helsingissä kyseinen alue on Kallion kaupunginosa, joka näyttää laajenevan Vallilan suuntaan.
Tallinnassa uusi kultturelli alue on Telliskivi/Kalamaja. Alue sijaitsee Balti Jaaman aseman takana vanhan kaupungin ulkopuolella. Vanhasta pienteollisuusalueesta on kehkeytymässä vaihtoehtoisen kulttuurin tyysija, josta löytyy tiloja käsityöläisille, taiteilijoille, pikkukaupoille ja muulle. Viimeisimpänä tulijana ruotsalainen Fotografiska museo rantautui Telliskiveen.
Vilnassa on hyvin Pispalaa muistuttava alue nimeltään Uzubis. Se on pienen joen takainen joutomaa-alue. Siellä paikallinen väki on julistanut Uzubiksen omaksi tasavallakseen. Alueen seinillä on luettavissa tasavallan perustuslakikin. Täällä voi aistia vahvan omanarvon tunnon ja itsenäisen kulttuurin henkeä.
Berliini on iso, erilaisten kulttuurien sulatusuuni. Perinteinen turkkilaiskaupunginosa Kreuzberg on ollut pitkään vaihtoehtoisen kulttuurin tyyssija. Entisen Itä-Berliinin alueelta on noussut uusi kultturellinen alue Prenzlauer Berg. Siellä arvonsa tuntevat taiteilijat ja käsityöläiset saavat happea luovaan ilmaisuunsa.
Amsterdamin keskustassa on turistien suosima Punaisten lyhtyjen alue. Alueella voi tuijotella puolialastomia naisvartaloita tai vaikka sauhutella laillistettua kannabista coffee shopeissa. Tämä ei kuitenkaan ole Amsterdamin vaihtoehtoaluetta. Sellainen voisi olla kaupungin keskustan lähellä sijaitseva Jordaan. Pienten kanavien, siltojen ja matalien asuintalojen täyttämä alue on itse
viehätys. Alueella on kelpompi kulkea jalan tai polkupyörällä, joita Amsterdamissa riittää satoja tuhansia.
Brysselin kaupungista on vaikea nimetä vaihtoehtoista aluetta. Epäilen, ettei se ole arabien asuttama
Moolenbeck, joka on saanut kyseenalaista mainetta yhteyksistä terroritekoihin. Toinen veikkaus voisi olla Saint Josse ten Noode, jonka laitamilla on kongolainen yhdyskunta. Veikkaukseni on kuitenkin Ixelles Elsenen alue. Siellä on jäljellä belgialaista kulttuuria.
Pariisissa on varmasti useampikin vaihtoehtoinen taiteilija-kaupunginosa. Tunnetuin on toki Montmartren alue, jonka tähtenä loistaa Sacre Courin valkea kirkko.
Marseillen vaihtoehtokulttuurin alue on nimeltään Cours Julien. Jyrkälle rinteelle on aikoinaan rakennettu matalia kerrostaloja, joissa asustelee sekalaista väkeä. Alueella on myös lukuisia kahviloita, ravintoloita ja pieniä myymälöitä. Vaikeakulkuinen maasto pitänee raharikkaat muualla. Tai sitten ei.
Montpellierin ja Nizzan suhteen ei ole tietoa. Molemmissa on vanha kaupunki kaupungin
keskustassa, mutta epäilen, että se olisi mitenkään vaihtoehtoinen. Päinvastoin kallis. Montpellierissä
kävimme Figuerollesin kaupunginosan kansanjuhlassa. Se voisi hyvinkin olla paikallisen kulttuurin kehto.
Roomassa mainostetaan aitoitalialaisena kaupunginosaa nimeltään Trastevere. Se on joen takana. Aivan samoin on Firenzessä sijaitseva Oltrarnon kaupunginosa.. Napolissa koko kaupungin keskusta on vanhaa ja ehkä hieman vaihtoehtoisen näköistä seutua. Leveitä katuja isoja kauppoja, ravintoloita ja kaupallista elämää löytyy Vomerossa. Napolin keskustassa on kuitenkin rinteeseen rakennettu Quatier Spagnoli. Siellä on hyvin tiiviisssä paketissa valtaisa määrä asuntoja, joiden välissä puikkelehtii kapeita katuja. Alueella asuu peräti 40.000 asukasta, joten varsinaisesta vaihtoehdosta voidaan tuskin puhua.
Joskus seiskytluvulla yövyin Ateenassa Akropoliskukkulan alapuolella olevass luolassa. Sen juurella
on vaihtoehtokulttuurin kaupunginosa Plaka. En tosin käynyt siellä, mutta muutamat kanssamatkalaiset kävivät hakemassa sieltä Retsina-viiniä ja leipää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti