Viikonloppu meni juhliessa, mutta tänään oli toinen ääni kellossa. Viime yö jäi lyhyeksi, kun ensin jalkapallo valvotti ja sen jälkeen vein tyttäreni yökolmen bussille (hän lähti Pariisiin). Heräsin aamulla kuitenkin tarmokkaana.
Ensin kävin käsiksi pihalaatoitukseen. Putkiremontin takia laatoitus piti poistaa, joten nyt tuli aika istuttaa tiilet takaisin portaiden eteen. Naapuri teki homman viime viikolla. Hänellä on puolet enemmän tiiliä ja aikaakin kului peräti kolme päivää. Mittailin reilulle neljälläkymmenellä tiilelle sopivan alueen. Pihapinnoite oli jonkinlaista hiilimurskaa ja sen alla karkeampaa sekahiekkaa. Kaavin hiekkaa pois kerroksittain ja laiton pintahiekkaa talteen. Neljä kottikärryllistä siirsin hiekkaa talon päädyssä olevaan notkelmaan. Sitten levitin hienompaa hiekkaa tasaisesti pohjalle. Viiden sentin paksuiset tiilet loksahtelivat paikoilleen mukavasti. Lopuksi heittelin oikein hienoa hiekkaa tiilien rakoihin ja päälle. Saavat asettautua väleihin. Aikaa kului kaksi ja puoli tuntia. Hiekkaa pitää vielä paimentaa tulevina päivinä.
Huitelin aamupuuron töiden lomassa kurkusta alas. Astianpesukone ilmoitti hoitaneen hommansa, joten heittelin kuivat astiat hyllyille ja kuivamaan. Rutiininomaista, mutta jonkinlaista hommaa sekin.
Naapuri ajeli omaa pihaansa ruohonleikkurilla, kun yritin elpyi kovasta laattaurakasta sohvalla. Vinkkasin jättämään leikkurin aidan viereen. Höyläsin pikkupihan ruohonleikkurilla ja haravoin romppeet pois. Ei tarvinnut hakea leikkuria varastosta.
Kaupasta löytyi halpoja krysanteemeja. Osti kaksi keltaista kukkaa ja revin pihalta kuolleita auringonkukkia pois. Raikkaat kukat alkavat toivottavasti kukoistaa lähiviikkoina.
Maitojuoma oli päivittynyt jääkaapissa. Ennen muinoin kotona tehtiin eltaantuneesta maidosta leipää tai sämpylöitä. Niin päätin tehdä minäkin. Liottelin hiivaa maidon sekaan. Lisäsin öljyä, suolaa, sokeria ja juustokuminaa. Sitten vehnäjauhoja ja ruisjauhoja. Taikinan vaivaus on hyvien sämpylöiden avainasia. Siihen kannattaa uhrata aikaa. Lopulta nostatuksen ja paistamisen jälkeen saatiin keveitä lounassämpylöitä.
Kaupasta tuli mukaan puoli kiloa perattuja muikkuja. Kalojen muovipussi on kätevä apuväline kuorrutukseen. Suolaa, vähän vehnäjauhoja ja ruisjauhoja. Sitten tömpsytetään kaikki pussissa sekaisin. Ei muuta kun voita pannuun ja tuoreet muikut ovat hetkessä valmiina.
Ja jos oikein tahdon muistaa. Paikat olivat kipeinä. Selkään sattui ja takareidet olivat jumissa. Ihan niinkuin suomalaisurheilijoille Amsterdamissa.
Ja kylmä olut tai taisipa olla parikin, maistui päivän päätteeksi oivallisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti