Ensimmäinen kohde oli halpisruokala Rax Koskikeskuksessa. Halusimme syödä halvalla ja siihen oli apuna Tradekan (ex-osuusliike Voima) jäsenkortti. Sillä työväen osuusliikkeen veteraanit saavat 20 % alennuksen. Tradeka omistaa Restelin, joka omistaa Raxin ja lukuisan joukon muita ravintoloita. Ruokaa oli riittävästi. Sanoisin näin omistajana, että pieni kasvojen pesu tekisi Raxille hyvää. Yksi asia on salaattien ja lämpimien ruokien esille laittaminen. Nyt ne ovat piilossa omissa altaissaan. Pizzoja voisi olla esimerkiksi kolmea tulisuusastetta, normaali, medium ja hot. Limsojen vaihtoehtoina voisi veden lisäksi olla pari mehua. Veitset ja haarukat olivat vailla pesua, joten jouduimme syömään muovisilla vehkeillä. Se ei ole kyllä enää nykyaikaa. Muutenkin tiloissa voisi olla iloisempi ilme. Lapsiperheitä näytti olevan iltasella runsaasti liikkeelä. Rax on selvästi perheravintola.
Pieni kävelyretki Laukon torilla vei meidät uuden uutukaiselle saunaterassille. Emme kuitenkaan käyneet taloksi, sillä meillä oli muuta mielessä. Kerrotaan kuitenkin, että lämpimällä ja aurinkoisella kelillä paikka on hieno. Sinne palataan joskus myöhemmin. Ensinäkemisen perusteella voin suositella.
Elokuvateatteri Niagarassa esitettiin Abban musikaalin MammaMia here we go again -nimistä leffaa. Kymmenen vuotta sitten tehty versio sai näin uuden kuosin jo varsin pian. Herrojen Andersson ja Ulvaeus musiikki tuntuu edelleen elävältä. Musikaalin parasta antia olivat hentoiset naisvokalistien laulut, abbamusiikin uudet sovitukset ja railakkaat tanssikohtaukset. Elokuva juoksutti esiin tukun taattuja klassikkonäyttelijöitä kuten Meryl Streep, Andy Garcia, Stellan Skarsgård, Pierce Brosnan,
Cher ja Colin Firth. Myös herrat Andersson ja Ulvaeus nähdään pienissä sivurooleissa. Elokuva on
juonellisesti hömppää, mutta varmasti Abban fanit ovat innoissaan.
Menimme seuraavaksi Tammelaan ja legendaariseen Tammelan Voimaan. Legendaarinen tammelalaisravintola on onneksi muuttanut nimensä takaisin vanhaan formuun. Legendoja kannattaa säilyttää, sillä aina on ihmisiä, jotka kaipaavat pysyviä tai menneitä asioita. No, paikkahan on kuin
menneiden aikojen (ja nykyisten) lähiökapakka niin sisustuksen kuin asiakaskunnankin perusteella. Joskus seiskytluvulla Voima oli vauhdikas paikka, josta nykypäivänä ei ole paljon jälkiä. Olutta juodaan ja bilistä pelataan. Mitä ihminen voi toivoa muuta.
Tammerfestin merkeissä siirryttiin music bar Amadeukseen. Ensimmäistä kertaa muuten. Paikka sijaitsee Tammelan puistokadun päässä likellä Itsenäisyydenkatua. Siellä kuultiin Chris Cornellin
musiikkia Soundslave yhtyeen esittämänä. Kapea, pitkänomainen baari oli tupanten täynnä ja kovaääninen musiikki pani hien entisestään valumaan. Saunassa oli varmas 40 astetta. Se ei kuitenkaan haitannut bändiä, joka paiskoi ilmoille tuttuja Soundgardenin, Audioslave ja Chris Cornellin soolouran hittejä. Vokalistin ääni muistutti hyvin edesmennyttä rokkistaraa, jonka suurin hitti taitaa olla Bond-filmistä tuttu tunnusbiisi You know my name. Muutaman biisin jälkeen tuli oma suosikkini Soundgardenin Black Hole Sun. Sen jälkeen oli hyvä syys lähteä vilvoittelemaan.Saavuimme tuttuun heavybaariin eli Majavaan. Helsingin Kalliosta Tampereen Aleksanterinkadulle
levinnyt Majava on ollut melkein kantapaikkamme. Musa soi ja tatuoituja pitkätukkia pyörii sisällä ja
ulkona. Viinipullo chileläistä maksaa täällä vaivaiset 16 €. Ilokseni huomasin baarin rekvisiittaa baarimikon päällä, joten ostin matkamuistoksi tumman paidan jossa on mystisesti kirjaimia. Nyt olen MajavaTampereen mainosmies.
Vielä bussipysäkillä mietimme pitäisikö poiketa jossain. Se jossain oli viereinen Pyynikki Brewhouse.. Terassi oli tupaten täynnä. Tilasin uutta hittiolutta nineltään Gose. Ne ovat happamia oluita, joissa on aika sitruksinen tai puolukkamainen maku. Sitten tuli sade ja kansa hävisi sisätiloihin. Niin mekin ja pikku hiljaa kotoa kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti