Uutiset kertovat, että Tampereen Ilveksen taustayhtiö on tehnyt viime tilikaudella lähes 800.000 euron tappion. Toimitusjohtaja Honkalehto haluaa selvitellä tilannetta ensi maanantain yhtiökokouksessa ja vasta sen jälkeen julkisesti. Täytyy ihmetellä tätä touhua. Olen ihmetellyt aiemminkin yleisesti liigaseurojen tekemiä tappioita. Kuka maksaa tappiot ? Seurajohtajat ovat sanoneet, ettei tämä olekaan kannattavaa likketoimintaa vaan taustalta löytyy joku urheilullisin perustein tuleva rahoittaja.
Tämä on ymmärrettävää jossakin määrin, muttei Ilveksen osalta. Seuran taustayhtiö on tehnyt vuodesta toiseen satojen tuhensien tappiot ja nyt vielä ennätyksellisen suurina. Miten on mahdollista tehdä vuodesta toiseen tällaisia tilinpäätöksiä. Eikö toimitusjohtaja ja yrityksen hallitus joudu edesvastuuseen ? Miksi pääomistaja rahoittaa näin kulukurista välinpitämätöntä toimintaa ? Minkälaisia keskusteluja johto ja omistaja käyvät keskenään.
Hallituksen puheenjohtaja ounastelee, etteivät säästötoimet koske varsinaista urheilutoimintaa. Miten se on mahdollista ? Eikö pääosa yrityksen toiminnasta ole jääkiekon aiheuttamia kuluja; pelaajapalkkioita, ottelumatkojen kuluja, hallivuokria, varustekuluja, valmennuksen, huollon, terveydenhoidon ja muiden tukitoimien kuluja ? Eikö kukaan rahoitusalalla toimiva johtaja voisi ottaa yhtiön johtamista harteilleen ? Vai onko urheilutoiminnan ja yritystoiminnan johtaminen mahdotonta yhdessä ? Ilveksen johdon viimeaikaiset meriitit ovat niin huonot, etten ottaisi ketään johtamaan taloudellista toimintaa.
Jääkiekossa Ilveksen aikaansaannokset ovat olleet vaatimattomat. Näitä talouslukuja lukiessa tulee mieleen, ettei valoa ole näkyvissä tunnelin päässä. Voi vain arvailla minkälaisia huhuja ja epäilyksiä tällaiset vuodesta toiseen jatkuvat tilitiedot aiheuttavat pelaajien, kannattajien, lähipiirin ja juniorien keskuudessa. Kateellisena joutuu katselemaan naapuriseura Tapparan talouslukuja ja menestystä. Siellä toiminnanjohtajana on pankinjohtaja.
Itse olen ollut työssäni 25 vuotta taloudellisessa vastuussa. Vuotuiset budjetit ovat liikkuneet viime vuosien Ilveksen budjetin summissa. En pidä itseäni minään talousnerona, mutten voisi kuvitella, että olisin voinut tehdä vuosittain tällaisia kupruja. Taloussuunnittelu on mielestä aika yksinkertaista puuhaa. Siinä ei ole mitään ihmeellisiä kikkoja. Tulevien vuosien tuloja ja menoja oppii arvioimaan kokemuksella. Liika toivekkuus osuu useimmin omaan nilkkaan. Pieni pessimismi on realismia. Satunnaisiin menoihin tarvitaan aina pientä liikkumavaraa tai puskurirahaa. Plusmerkkinen tilinpäätös tietää pientä liikkumavaraa seuraavalle vuodelle. Mikäli perusarviot ovat pielessä, niitä pitää heti korjata.
Asia ei sinänsä minulle kuulu, mutta olen jo kymmeniä vuosia ollut Ilveksen jääkiekon ja jalkapallon kannattaja. Näitä taloustietoja on ollut raskasta seurata. Epäilemättä yksi syy joukkueen jatkuville huonoille vuosille, on yhtiön talouden hoito. On hyvin ristiriitaista kannattaa urheilullisesti perinteistä seuraa, kun sen johto toimii vuodesta toiseen ilman taloudellisia realiteetteja.
Ilves korostaa usein Ilvesperheen roolia ja merkitystä tamperelaisessa urheiluelämässä. Ilvesperhe on
miesten ja naisten jääkiekon ja jalkapallon sekä futsalin harrastajien ja kannattajien perhe. Ilves on maamme suurin junioriseura. Miten mikään perhe voi sietää tällaista leväperäisyyttä vuodesta toiseen ? En myöntäisi tili- ja vastuuvapautta hallitukselle tällaisen vuoden jälkeen. Valitsisin
toiminnanjohtajaksi jonkun rahoitusalalla meritoituneen henkilön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti