sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Norjan hiihtourheilu tienhaarassa

Norjalaisten hiihtäjien Sunbyn ja Johaugin dopingkäryt ovat muuttaneet hiihdon uskottavuutta. Muiden kilpailijoiden ja suuren hiihtoyleisön epäilyt ovat osoittaununeet oikeaksi. Miten on mahdollista, että yhden maan hiihtäjät saavuttavat vuodesta toiseen nelos- tai viitosvoittoja kansainvälisissä hiihtokisoissa ?

Norjalla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta ratkaista tilanne. Kumpikaan ei ole helppo ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Norjalaiset voivat uhrata Johaugin ja langettaa hänelle parin vuoden kilpailukiellon. Yhden lampaan uhraamisella pelastetaan muu lauma. Uhrauksella pelastetaan myös sponsoritulot ja kauden monet kilpailut. Yhtenä niistä Lahden MM-hiihdot. Saattaa olla, että Johaug joutuisi osittain sijaiskärsjäksi, mutta kun koko laji ja maan intressi vaatii, uhraus puhdistaisi peliä. Parin vuoden kuluttua Johaug voisi pokkailla mitaleita entiseen malliin.

Toinen vaihtoehto on Norjan hiihtoliiton omaksuma linja. Johaug selviää varoituksella. Käytännössä norjalisurheilijat eivät näytä ottavan itse mistään vastuuta vaan vastuu on lääkäreillä, hiihtoliiton ja dopingtoimikuntien norjalaisjäsenillä. He ovat miehittäneet kaikki ratkaisevat paikat eri elimissä, joilla turvataan urheilijoiden selusta. Tämä on melkoista uhkapeliä. Eri maiden kilpailijoiden suusta on alkanut kuulua boikottiuhkia. Norjalaisten kanssa ei haluta kilpailla, koska heille on luotu erilaiset pelisäännöt. Norjalaisten ja myös muiden maiden hiihtäjien sponsorit seuraavat tätä pyykinpesua silmä tarkkana sormet tiukasti rahanyörien ympärillä. Rahaa ei kannata kaataa hukkaan mikäli peli muuttuu likaiseksi ja epäselväksi. Urheilusponsoreilla riittää muitakin kohteita esimerkiksi uusien nuorekkaiden talviurheilulajien piirissä. Myöskin kisajärjestäjät seuraavat näytelmää henkeä pidätellen. Mikäli boikotteja ja epäselvyyksiä tulee, jäävät kisajärjestäjät nuolemaan näppejään ja makselemaan kisojen järjestelykustannuksia ja tappioita.

Oletan, että on olemassa vielä kolmaskin mahdollisuus. Tosin se ei ole oikeasti mahdollisuus vaan kovaa riskipeliä jälkimmäisellä vaihtoehdolla. Norjalaiset voivat yrittää pitkittää koko hommaa, kiinnittää huomiota muualle ja yrittää lakaista asian sitä kautta pois ihmisten mielistä. Se voi onnistua vain jos Johaug ja kumppanit pidättäytyvät kilpailemasta alkutalvesta. Syynä voisi olla henkinen väsymys tai loukkaantuminen. Tammikuuussa tilanne voi olla toinen ja muut norjalaiset pääsevät kahmimaan sen aikaa mitaleita. Siinä on kuitenkin riskinsä. Se on media. Kun haaskan makuun on päästy, siitä ei päästetä irti.

Ei kommentteja: