" Pyhiesi yhteyteen" nimiseen Jari Tervon kirjaan perustuva filmatisointi Rikos ja rakkaus esitettiin sunnuntai-iltana TV1 ohjelmassa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli loputtomiin. Käsittämättömän sekoilun ohjaajana oli Pekka Milonoff. Muutenkin KOM-teatterin väkeä oli näyttelijöinä. Siis suomalaisen näyttämötaiteen kermaa. Saara Pakkasvirrasta Sulevi Peltolaan ja Esko Nikkariin, Peter Franzenista Sari Mälliseen ja Kai Lehtiseen. Lukuisista muista puhumattakaan. He olivat kyllä taitavia. Ei pahaa sanaa siitä. Se oli ohjelman herkkua. Mutta tämä käsikirjoitus ja äänitys.
Sekoileva juoni mätti pahasti. Käsikirjoitus oli todellista ajatuksen Tonavan pohjamutiin sekoilua siis Kemijoen tyrskyjä ja tulvia. Loputonta sekamelskaa jatkettiin tiiviisti alusta loppuun. En tiedä miten tämä voi olla suomalaisen kirjallisuuden kärkipäästä. Mutta, kyllä tässä päästään Härmän Jerry Cottonin tasolle. Se viehättänee kansallisia lukijoita ja katselijoita. Spede Pasanen on saanut oivan manttelinperijän tästä touhusta.
Suomalaisen tv-teatterin ja elokuvan ikikirous tuntuu olevan äänitys. Näyttelijöiden puhe on omaan suuhun mussutusta, josta ei saa selvää vaikka telkun laittaisi täysille. Ja juuri kun sen on laittanut täysille alkaa hillitön huuto tai sireenien soitto. Tekstitys olisi paikallaan. Tässä elokuvassa äänisuunnittelu vai pitäiskö sanoa sen puute oli Tero Malmbergin käsialaa.
Tarkoitukseni ei ole pahoittaa kenenkään mieltä, mutta sanon tämän nyt näin suoraan. Pelkää sekoilua, soperrusta ja sananäppäryyttä. Joskus oli Matti Ijäs ja siinä oli sentään jotain kansallista identiteettiä. Puhumattakaan Hotakaisesta, Merestä, Haanpäästä, Rintalasta ja Waltarista. Mutta nyt näyttää olevan Jari Tervon aikakausi. TV-n tähteä herrat varjelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti