Iltasella kävin uudelleen Prismassa. Jotain puuttui taas ja kävin autolla kaupassa. Meidän tiet lähikauppaan olivat niin liukkaat. Nyt huomasin, että samat kalat olivatkin sillejä ja hintakin oli noussut kolmella eurolla. Kalat olivat isoja fileitä ja tuoreen näköisiä. Niitä minulla oli iso kasa kotona.
Pohdiskelin strategiaa mitä tehdä. Netissä kerrottiin, että itämeren kalaa kutsutaan silakaksi, mutta isolla merellä se on silliä. Periaatteessa sama kala. Sitten välähti ajatus kysyä neuvoa. Kirjoitin sähköpostilla kahdelle cheffille, Arto Rastaalle ja Hans Välimäelle. Molempien osoitteet löytyivät netistä heidän sivuiltaan.
Tunnin kuluttua sain viestiä Arto Rastaalta. Homma onnistuu hänen mukaansa ihan hyvin. Suolausvuorokauden jälkeen liemi kaloille ja seuraavan yön yli maustumaan. Sen jälkeen kalat purkkiin. Olin innoissani kahdesta asiasta. Ensinnäkin Tampereen tunnetuin cheffi vastasi heti. Toiseksi silleistä tulee kuin tuleekin suutarinlohta. Hansilta ei ole kuulunut mitään.
Panin toimeksi. Tein etikkaliemen, siivoilin isommat suolat pois kaloista ja pistit kalat liemeen muhimaan. Huomenna pistän isot rullat purkkiin. Sitten koko homma odottaa aattoa. Silloin makutuomarit sanovat sanansa. Se on myös tämän cheffin kohtalonhetki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti