Onnen päivä

Lukuisina päivinä saamme kuulla median kautta miten huonosti asiat menevät. Maailma on täynnä sotia, kriisejä ja onnettomuuksia. Hyvistä asioista ei pidetä suurta meteliä. Onnellisia asioita ei katsota uutisoinnin arvoiseksi. Tänään siihen on kuitenkin monia syitä.

Jasmin Mäntylä (34) on palannut yhteen australialaisen Richard Testerin (48) kanssa. Onnea vaan ! Aiemmin Jasmin oli suhteessa Denis Bramleyn (65), mutta suhde ei toiminut jostain syystä. Richardin kanssakin tuli bänksit, mutta jälleen kuuluu hyvää. Jokin aika sitten uudelleen toistensa luokse löytänyt pari on viettänyt hiljaiseloa yhdessä.

Jörn Donner (83) sanoo olevansa paremmassa kunnossa kuin Suomi. Jörkka on aina ollut ennakkoluuloton ja onnea kaihtamaton seikkailija. Onnea, onnea !

Hjallis Harkimo purjehtii taas Atlantin yli. Tällä kertaa mukana on joukko suomalaisia julkkiksia,  kuten Arja Koriseva, Jyrki Sukula ja Kimmo Timmonen. Mukana on myös pari ihan oikeaa purjehtijaa. Matkasta tehdään telkkuohjelma, joten kaikki Hjalliksen ystävät ovat varmasti onnellisia. Toki ne, jotka eivät pidä hänestä tai muista matkan julkkiksista voivat olla myös onnellisia. Koko porukka on jonkinaikaa poissa Suomesta.

Mika Häkkinen ja Market menevät naimisiin Lapissa. Eikä siinä vielä kaikki. Hääparin yllätyshäissä autonkuljettajana toimii formulakuski Valtteri Bottas. Oikein paljon onnea yllättävän tapahtuman takia.

Tennistähti Serena Williams on mennyt kihloihin Alexis Ohniain kanssa. Onnea vaan sinnekin.

Ressu Redfordin 25 vuotta kestänyt avioliitto on lopultakin ohi. Avioero astui juuri voimaan. Myös
Olli Lindholmin 24 vuotta kestänyt avioliitto on menneisyyttä, kun pari sai lopullisen eron. Onnea vaan molemmille muusikoille. Ja vaimoille ja tuleville vaimoille ja naisystäville ja miesystäville.

Columbus Blue Jackets jääkiekkojoukkue otti on 14. voittonsa NHL-liigassa kukistamlla Winnibeg Jetsin. Aiemmin liigan heikoimpien joukkueiden kastissa ollut Columbus on tehnyt selvää jälkeä syksyn peleissä. Columbuksen GM eli iso pomo on suomalainen Jarmo Kekäläinen. Ainoa laatuaan Amerikan taalajäillä.

Rikos ja rangaistus

Valio on saanut 70 miljoonan euron seuraamussakon, koska se myi maitoa liian halvalla. Kilpailevat yritykset voivat anoa korvauksia Valion halpismyynnin aiheuttamiin tappioihin.

Entinen huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio passitettiin Vantaan vankilaan kärsimään 10 vuoden tuomiota huumejutussa ja kolmen vuoden tuomiota ns. Trevoc-jutusta. Lisäksi Aarnio joutuu maksamaan valtiolle korvauksina 1,3 miljoonaa euroa.

Valtteri Filppula sai seurata seuransa Tampa Bay Lightingin peliä katsomosta. Mies oli myöhästynyt aamuharkoista ja sai seurajohdolta rangaistuksena yhden ottelun pelikiellon.

Madridin kaupungin ilma on niin saastunut, että kaupunki kielsi tänään parilliseen rekisterinumeroon päättyvien autojen ajon keskustassa.

Filippiinien presidentti Duterte uhkaa pudottaa korruptioon syyllistyvät virkamiehet helikopterista. Presidentti kertoo pudottaneensa aiemmin kidnappajia helikopetrista rangaistuksena rikoksista.

Lappiin on tulossa ensi viikolla jopa 40 asteen pakkaset. Siperiasta on tulollaan kylmää ilmaa ja pakkanen paukkuu talven ennätyslukemissa. Lieneekö tämä rangaistuksena jatkuvista puheista ilmaston lämpenemisestä ?

Verkossa halpaa viina myynyt suomlaismies on tuomittu 2 vuoden ja 8 kuukauden vankeuteen. Virossa toiminut yritys on toimittanut verotonta viina Suomeen. Ilmoitusvelvollisuus ja verot jäivät maksamatta. Valtio menetti tuloja yli 400.000 euroa.

Sipilän suosio romahtanut

Gallupit kertovat karua kieltä. Maamme pääministeri, yrittäjien ystävä, Pohjanmaan vastaus Stubbin jupeille ja demareiden ay-jäärille, Juha Sipilä,  on menettänyt kannatuksensa. Vain enää neljännes suomalaisista pitää Sipilän touhuja onnistuneena. Valtaosa, melkein puolet on tyytymättömiä. Äkkipikaisesti voisi luulla tämän johtuvan Sipilä Talvivaarakommenteista ja niihin liittyvistä sukulaisten diileistä. Ehei, ei ollenkaan. Syynä ei ole myöskään puolentoistakymmentä peruutettua lakiluonnosta. Ei todellakaan. Syyt ovat aivan muita.

Tarkkasilmäinen politiikan seuraaja on havainnut muutamia olennaisia muutoksia arkielämässä. Tässä tärkeimmät.

Suomen talous on lähtenyt vauhdilla nousuun. Vaan onko minun, tavallisen mattimeikäläisen talous. Ehei. Mutta naapurin talous näyttää nousevan kohinalla. Tästä osoituksena uudet kirkkaat pihan jouluvalot,  upouusi lumikola ja uusi ulkoharja. Kaikki samalla kertaa. Selvää epätasa-arvoista kohtelua.

Saara Aalto tuli vain toiseksi. Syy on aivan selvä. Nyt britit maksoivat potut pottuina. Suomen hallitus ja pääministeri eivät katsonut hyvällä brittien brexitiä. Hyvä, että Aalto pääsi edes loppumetreille. Normaalissa tilanteessa Suomeen olisi tullut kaksoisvoitto. Sipilä olisi ollut toinen.

Eläkeläisten asema on taas heikentynyt ja paljon. Vaikka nykyisten eläkeläisten asema ei muutukaan, tulevien eläkeläisten eläkeikä on siirtynyt kuukaudella tai kahdella. Voiko eläkeläisiä mikään muu sapettaa yhtä paljon kuin tulevien eläkeläisten kohtalo.

Makeisvero on poistumassa vuoden alussa. Tämä lisää makeisten valmistamista, syöntiä ja kansan lihomista. Vain jumppasalit hyötyvät. Koko muu väki, lapset etunenässä ovat kärsimässä halpojen karkkien himosta. Tilalle härkistä, luomua ja atrian pizzoja ja possua. Uusi jalostamokin rakennettiin vastikään Seinäjoelle.

Alkoholia saa myöhempää ja se on entistä vahvempana. Raitis kansanosa, maamme suoraselkäinen etujoukko, on noussut kapinaan. Pois vahvat viinakset kauppojen hyllyiltä. Emme tarvitse enää yhtään lisää ostareiden nurkilla seisoskelevia maahamuuttajanuoria.

Suomen urheilu on nostettava perinteiselle maailman huipputasolle. Erityisesti perinteiset pohojalaiset lajit kuten paini, pesäpallo, puukkohippa, muilutus ja keihäänheitto on nostettava pois häpeästä. Rahaa huippu-urheiluun heti eikä minnekään Olympiakomitean johtajien palkkoihin.

Nämä kaikki tekijät ovat jäytäneet Sipilän suosiota. Kyse ei ole lainkaan miehen miljoonaomaisuudesta tai vakuutuskuorista. Se on pelkkää kateellisten nurmolaisten ja veteliläisten panettelua.

Kinkun ja jouluruoan uusiokäyttö

Joulun jälkeen jääkaapeissa on iso määrä syömätöntä jouluruokaa. Ruoan ylijäämä määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Tämä johtuu kahdesta asiasta. Taloudellisesta lamasta ja joulun muuttumisesta ruokafestariksi. Ruokaa ostetaan yli tarpeen, jotta ainakaan ruoka ei lopu jouluna kesken. Rahat voivat loppua, mutta ruoasta ei pihdata. Ruoan uusiokäyttöön on nyt tehy useita hyödyllisiä ehdotuksia. Tämän on mahdollistanut Suomen itsenäistymisen ja juhlavuoden rahasto SITAR.  Ideoita juoka-aineiden hyötykäytöstä on satanut rahastolle tukuttain. Säätiö on valinnut parhaimmat ja toteuttamiskelpoisimmat. Niille on annettu läjäpäin starttirahaa uusiokäytön toteuttamseen.

Yleisessä tiedossa on kinkunrasvan käyttö dieselpolttoaineena. Tätä ei ole kuitenkaan hyväksytty Sitarin hankkeeksi. Useat kinkunrasvan haltijat ovat nimttäin yrittäneet työntää sekä rasvaa että possulientä dieselauton tankkiin. Tuloksena muutama vaivainen kilometri, sekin hinausauton lavalla.

Valitettavasti hyllytettyjä ehdotuksia on läjäpäin. Moraalisesti ja eettisesti kyseenalaisimmat ehdotukset jätän kertomatta, sillä kinkun jämien lähettäminen nälkäänäkevään muslimimaahan ei vaan ole hyvää kehitysapua.

Mutta nyt asiaan. Laatikoiden osalta löytyy useita käyttökelpoisia ehdotuksia.

Lanttulaatikkoa voi käyttää ainakin kolme viikkoa joulun jälkeen toimivana kasvonaamiona. Iho tulee sileäksi ja rypyt oikenevat. Saarioisten 700 gramman  laatikosta saa kasvoille neljä käsittelykertaa. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Yli viisikymppiset ovat saaneet hetkessä teini-iän akneihon. Vastaavasti lukuisat opiskelijat ovat voineet matkustaa kotiin halvalla eläkeläislipulla näyttämättä henkkareita. Tämä kaikki jouluisen lanttulaatikon voimalla.

Porkkanalaatikko on myös hyödyllinen. Siinä on sekä porkkanaa että riisiä. Lämpimänä talvena kannattaa istuttaa porkkanalaatikko pihalle. Kesällä tai viimeistään elokussa kasvitarhassa kasvaa luomuporkkanaa ja riisiä. Tosin riisi vaatii hieman enemmän vettä, mutta sitähän saadaan ilmaston lämpenemisen myötä.

Rosollia jää aina vähintään puoli kiloa. Sen voi hyvin kuivattaa kuivauskoneessa ja tehdä paloista koruja. Tarvitaan vain hieman lankaa ja neula, jolla pujotetaan rosollipalat kauniiksi kaulakoruksi. Tätä voi myydä Lappiin matkustaville briteille saamelaisten kansalliskoruna viidelläkympillä. Isoista paloista voi pyytää satkun.

Rosollikastike on vaaleanpunaista kermaa. Näppärä idea on käyttää vaahto parranajoon. Silkknen pehmeys, lempeä väri ja rasvainen ihonhoito tuovat miehelle kuin miehelle siloposkiset kasvot. Rankimmat leidit käyttävät vaahtoa arimpien paikkojen sheivaamiseen. Desi vaahtoa maksaa marketissa pari kymppiä. Ei paha tuotto.

Joulutorttu on kuin kaunis joulukukka. Kuivattu joulutorttu on kovaa valuuttaa Keski-Euroopan joulutoreilla seuraavana jouluna. Sitä voi myydä aitona suomalaisenä kuusenkoristeena tai alppikiipeilijän kuivamuonana.  Molemmissa käyttötavoissa pääpointti on kuivassa olkisessa eksotiikassa. Tundralta löytyvät elämän selviytymisen keinot.

Joulupipareita paistetaan yleensä vähintään viisi pellillistä. Kaksi oli tarkoitus, mutta taikinaa riitti viiteen. Rakennusaineteollisuus on käyttänyt pipareita betoniteollisuudessa. Nyt tosin joissakin betonirakenteissa on huomattu heikkoja kohtia, mutta se johtuu huonolaatuisesta hiekasta. Betonirakenteissa kuivunut pipari on parhaimmillaan. Sen tietävät monet joulun jälkeisessä päivystyksessä toimineet hammaslääkärit.

Lotto ja Eurojackpot

Tällä viikolla Lotossa ja Eurojackpotissa on paljon rahaa tarjolla. Nyt kannattaa pistää hakemus sisään ja toivoa parasta. Toki muinakin viikkoina kannattaa yrittää, mutta nyt, vuoden viimeisellä viikolla, se on hyödyllisintä.. Voitonmahdollisuudet ovat todellisuudessa häviävän pienet. Nän on tällä viikolla, ensi viikolla ja koko ensi vuonna. Tällä viikolla voi haaveilla suurempia asioita kuin yleensä. Miljoonan voitto on hyvä, mutta seitsemän miljoonaa moninkertaistaa haaveilun mahdollisuudet. Puhumattakaan 90 miljoonasta. Siinähän saa keksimällä keksiä ostaako upouuden keskustan kerrostalon, syrjäytymistä ehkäisevän hyväntekeväisyyssäätiön, keskikokoisen tegnologiayrityksen vai Venäjän liigaa pelaavan jääkiekkojoukkueen.

Kannattaa jättää kuponki näin alkuviikosta. Edessä on monta mielikuvitusrikasta päivää. Erilaisia haaveita voi vaihdella pitkin viikkoa tai voittorahoista voi vaihtaa sanaa työpaikan kahvihuoneessa monena aamuna. Toivo elää ja mielikuvat ryydittävät värikääseen viikkoon.  Poissa on pimeä kaamos, joulun jälkeinen rasvapöhö tai tylsyydestä kilpailevat telkkusarjat. Voit huoletta nauttia Karibian kuumista rytmeistä, Fär-saarten linturetkestä tai Metropolitanin oopperaillallisesta tunnetun suomalaisen laulajattaren seurassa. Vain taivas on rajana. Tai ei sekään. Marsiin haetaan pilottimatkaajia.

Miksi et tekisi tätä nyt ? Halvimmillaan muutamalla eurolla koko arsenaali unelmia unelmien perään. Kaikenlisäksi suomalainen voittaa aina. Tai ainakn Veikkauksen johtajat saavat hyvät lisäbonukset.

Joulun herkut

Perinteisiin joulun herkkuihin kuuluvat riisipuro, kinkku, laatikot, savukala, graavilohi, silli, suutarinlohi, kokoperunat, leikeleet, juustot, joulutortut, piparit, suklaa jne. Juomista puhumattakaan.
Kyse on standardista, joulusta tradition merkeissä. Se on hyvää kaksi päivää. Sitten tulee stoppi.

Kannattaa varautua pieniin ylläreihin. Joskus ylläreitä tulee itsestään vahingossa. Ruoka ei onnistu, se on viallista tai jotain olennaista on unohtunut. Taitava kokki loihtii yllätyksiä varastoon. Niiden  myötä joulusta tulee ikimuistoista ja näistä jouluista puhutaan ja niitä muistellaan.

Mikä sitten on ylläri ? Simpukat, etanat ja osterit voivat olla yllätys, mutta monille myös tuttu juttu. Strutsi, kenguru ja käärme edustavat jo huomattavasti eksoottisempaa ruokaa. Todellisia yllätyksiä ovat paahdetut muurahaiset, heinäsirkat tai suklaakuorrutetut skorpionit.

Valistunut kokki varaakin pakastimeen tai jonnekin salaiseen lokeroon mukavan jytkyn. Sitä käytetään vain, jos tulee sen tarve. Kaikki perinteisen joulun uuvuttamat kokit, muistakaa tämä. Joskus tulee fiilis, että nyt täytyy irrotella. Silloin on hyvä kaivaa pöytään eksotiikkaa ja pelastaa joulufiilis. Tai huumori tai huono maku.

Käänne valoisampaan

Tänään päivä on taas muutaman hetken valoisampi kuin eilen. Elämä muuttuu mukavammaksi ja onnellisemmaksi. Valon lisääntymisen huomaa myös helposti ympäristöstä ja muista ihmisstä. Hyvä esimerkki tästä on hallituksen valaistuminen sote uudistuksesta. Voimme jo nyt iloita uudesta sotejärjestelmästä. Vuoden 2019 alusta saamme mennä mihin tahansa sotekeskukseen. Kaikissa on sama taksa, hyvä hoito ja ystävällinen palvelu. Toki meidän tulee olla lojaaleja keskukselle vuoden ajan, mutta se on toki oma valintamme. Hoitoketjut tulevat sujuvaksi ja eri palvelujen välillä tapahtuva hyppyyttäminen loppuu. Tietojärjestelmät sujuvat moitteettomasti uusien systeemien kautta. Saamme myös palvelusetelin ja asiakassetelin käyttöoikeuden. Tätä kaikkea organisoivat 18 maakunnallista aluehallintoaluetta. Kaiken hyvän lisäksi tämän uuden järjestemän kustannukset ovat halvemmat kuin nykyiset. Toki olen ihan tyytyväinen nykyiseenkin palveluun, mutta tulevaisuudessa kaikki on vielä suurempaa ja  parempaa. Olen ihan täpinöissä tästä kevään valon lisääntymisestä ja hallituksen valaistumisesta. Ehkä olisi paikallaan käyttää ilmaisua julkisen mielen valaistumisesta.

Tunnustan, että olen usein kirjoittanut kriittiseati kolmen rosv... viisaan miehen hallituksesta. Olen ihmetellyt porukan peruuttelemista lähes kaikkien lakien osalta. Tuli sellainen kuva, että amatöörit sähläävät liian hätäisesti uusia lakeja. Oikeuskangsteri puuttui samaan asiaan viime viikolla, ymmärtämättä uuden valonsäteen aiheuttamaa kirkastumista. Nyt kaikki on toisin. Pyydän tätä mokaani anteeksi. Toivottamasti oikeuden puolella tehdään myös samoin. Olen itse ollut hieman kärsimätön odotellessani kevään alkua ja valon autuaaksi tekevää voimaa sekä hallituksen päätösten selkiytymistä. Nyt on valoa tunnelin päässä. Pari vuotta ja koko tunnelin pää paljastaa meille jättimäisen sotepaketin onnen ja autuuden. Pandoran lipas aukeaa ja onnen säteet saavat meidät terveiksi ja onnellisiksi.

Sitä odotellessa. (Ellei nyt sitten tule uusi pimeys ja uusi hallitus ja kaikki pannaan uusiksi.) Sitäkin odotellessa.

Sillirullia

Tarkoitus oli tehdä jossakin vaiheessa jouluksi suutarinlohta. Sehän on silakkarullia etikkaliemessä. Katselin Koikkarin Prismassa tarjolla olevia kaloja. Kalatiskillä olikin isoja silakoita. Hinta oli kohtuullinen 5,95 € /kg. Ostin niitä aika reilusti neljällä eurolla. Laitoin kalat jääkaappiin maustumaan karkean suolan kanssa.

Iltasella kävin uudelleen Prismassa. Jotain puuttui taas ja kävin autolla kaupassa. Meidän tiet lähikauppaan olivat niin liukkaat. Nyt huomasin, että samat kalat olivatkin sillejä ja hintakin oli noussut kolmella eurolla. Kalat olivat isoja fileitä ja tuoreen näköisiä. Niitä minulla oli iso kasa kotona.

Pohdiskelin strategiaa mitä tehdä. Netissä kerrottiin, että itämeren kalaa kutsutaan silakaksi, mutta isolla merellä se on silliä. Periaatteessa sama kala. Sitten välähti ajatus kysyä neuvoa. Kirjoitin sähköpostilla kahdelle cheffille, Arto Rastaalle ja Hans Välimäelle. Molempien osoitteet löytyivät netistä heidän sivuiltaan.

Tunnin kuluttua sain viestiä Arto Rastaalta. Homma onnistuu hänen mukaansa ihan hyvin. Suolausvuorokauden jälkeen liemi kaloille ja seuraavan yön yli maustumaan. Sen jälkeen kalat purkkiin. Olin innoissani kahdesta asiasta. Ensinnäkin Tampereen tunnetuin cheffi vastasi heti. Toiseksi silleistä tulee kuin tuleekin suutarinlohta. Hansilta ei ole kuulunut mitään.

Panin toimeksi. Tein etikkaliemen, siivoilin isommat suolat pois kaloista ja pistit kalat liemeen muhimaan. Huomenna pistän isot rullat purkkiin. Sitten koko homma odottaa aattoa. Silloin makutuomarit sanovat sanansa. Se on myös tämän cheffin kohtalonhetki.

Saaristolaisleipää sisulla

Ajattelin tehdä jouluksi saaristolaisleipää. Se on kohtuullisen helppo nakki. Niin ainakin muistelin. Minulla oli käytössäni hyvä ohje ja kaiken piti olla kunnossa. Kun ostin litran piimää, ajattelin panna tuulemaan.
Pulma 1. Vuokia puuttui.
Käväisin lähikaupassa ostamassa vuokia. Siellä ei kuitenkaan ollut syviä, puolentoista litran vuokia. Ostin matalampia ja puolta pienempiä. Samalla ostin kolme rasiaa Fazerin makeisia.
("Tässä vaiheessa olisi pitänyt huomata viesti. Kun ei ole sopivia vuokia, ei kannata tehdä tällä kertaa. " Carlos Castaneda)

Pulma 2. Tuorehiiva puuttui
Käväisin Prismassa autolla, koska väsytti. Ostin myös isoja  vuokia. Samalla kävin Alkossa ja ostin kaverilleni joululahjaksi o,7 l. pullon St. Feuillienin jouluolutta ja pikkupullon vodkaa glögiin.
("Muista läheisimpiäsi, erityisesti lapsia, että otat jouluna kohtuudella". Raittiusjärjestöjen liiton joulusanoma 1956.)

Pulma 3. Alhainen kiertoilmauunin lämpötila
Kiertoilmauuni lämmittää hieman tehokkaammin kuin perinteinen uuni. Paistolämpötiöan kuului olla 175 astetta. Laitoin kiertoilmauunin 150 asteeseen. Leivät nousivat ja kypsyivät kauniin ruakeiksi. Otin ne pois puolentoistatunnin jälkeen tarkoituksena kostuttaa pintaa siirappivedellä. Leivät olivat sisältä raakoja ja ne nitsahtivat. Heitin ne pois.
("Jouluruokia kannttaa tehdä etukäteen jouluviikolla, jolloin pystytään välttämään aatonaaton sähköpiikki". Suomen sähköntuottajien liiton ohje jokakotiin 1975)

Pulma 4. Liian korkea kiertoilmauunin lämpötila.
Tein uuden taikinan ja laitoin sittenkin lämpötilan 175 asteeseen. Kaikki meni hyvin. Otin leivät pois tasan kahden tunnin kuluttua. Ne olivat mustuneet ja ohuesti palaneet. Käärin ne kuitenkin folioon ja odottelin jäähtymistä. Enää en anna periksi. Leikkaan vaikka palaneet reunat pois.
("Kansalaisten tulee vähentää sähkönkäyttöä, jotta maailman ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään vuonna 2025". Pariisin ilmastosopimuksen 87 artikla)

Olen kuitenkin itsepäistä sukua, kuten koko suomensukuinen väestö. Sen takia en luovuta vaan vien homman loppuun saakka. Tätä on suomalainen SISU. Maistuupa saaristolaisleipä sitten mämmille tai palaneelle, periksi ei anneta.

Danny ja Erika

Lööpeissä eli julkisuudessa on jo viikkoja viitattu/vihjailtu/arvailtu musiikkineuvos Dannyn ja tangokuningatar Erikan suhteesta. Itse en ole oikein jaksanut noteerara koko asiaa, koska media on nykyisin niin paljon täynnä tätä.

Varmuutta asiaan saatiin, kun molemmat osapuolet ovat tunnustaneet jonkinlaisen suhteen olemassaolosta. Se kirvoitti itseänikin mietiskelemään viidenkymmen vuoden ikäeroa ja sellaisen suhteen mahdollisuuksia noin yleisemmin. Dannyllä ja Ericalla on aivan täysi oikeus omiin juttuihinsa. Se on heidän oma asiansa.

Kun itse muistelen ikävuotta, jolloin olin 23 vuotta, en muista ajatelleeni yli seitsemänkymppisiä. Ainoastaan tulee mieleen isovanhempani. He olivat yhtä vanhoja kuin Danny nyt. Olemukseltaan he olivat vanhuksia, enkä uskonut heidän eämässää olevan enää erotiikkaa, lämpöä tai läheisyyttä. Pikemmnkin elämässä selviytymisen problematiikkaa. En myöskään muista niin rankkaa fantasiaa, jossa kumppani olisi edes lähelläkään viittäkymmentä.

Jos taas ajattelen asiaa toisinpäin, asia on vielä kinkkisempi. Nykyisin itseäni viisikymmentä vuotta nuorempi nainen on 15 vuotias teini. Suhde olisi laiton. Kahdeksan vuoden jälkeen olisin Dannyn ikäinen. Toki silloin saattaisin olla jo hourupää ja ryhtyä ajattelemaan tositarkoituksella iloista parikymppistä nuorikkoa. Mutta kun ikäryhmä on lastenlasten ikäluokkaa, yhdistäviä tekijöitä olisi hankala löytää. Voi toki olla, että siinä vaiheessa pää on jo niin pakkasella, että olisin valmis peliin pienestä hymynrippeestäkin. Vaikea uskoa sitäkään tänä päivänä.

Ajatellaan, että nuoripari päättää tehdä jälkikasvua Dannyn 75-vuotislahjaksi. (Tiedän, ettei lapsia
tehdä lahjoiksi, mutta tämä on nyt tällaista kuvittelua). Kun lapsosesta kasvaa murrosikäinen nuori, hän haluaa toki tietää aikuisen maailmasta, erotiikasta ja seurustelusta. Silloin 90-vuotias isäpappa joutuu muistelemaan menneitä. " Kun minä olin sinun ikäisesi 75 vuotta sitten....

No, eihän tämä nyt ole mitenkään ainutlaatuista. Juuri kerrottiin, että Dannyä vuoden nuorempi Mick Jagger on saanut jälkikasvua. Hänelle tämä voi olla pian arkitodellisuutta. Miksei siis ikinuorelle musiikkineuvokselle.

Itse tykkään toisen tyyppisestä suhteesta. Siinä ikäeroa on myös viisi, nimittäin viisi kuukautta.

Ulkojäät 2016

Ilves järjesti Sorsapuistossa ulkoilmaottelut Tapparaa ja HIFK:ta vastaan. Aikaansaannokset olivat viihteellisesti hyviä. Yleisö tuntui olevan ekstaasissa tai ainakin innolla mukana. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuntui riittävän. Ainakin, jos kuuntelee television kommentaattoreita. Pelillisesti Ilves jatkoi epätasaista palaamista.  Kova yritys ensimmäisessä  ja kolmannen erän lopussa erässä ei yleensä riitä koko pelin voittoon varsinaisella peliajalla. Jatkoajalle se kuitenkin riitti molemmissa peleissä. Muutamia pisteitäkin tuli. Yksi piste Tapparalta oli laiha lohtu, mutta lohdutusta tuo kaksi pinnaa Hifkoolta. Tulevaisuudessa häämöttää haave säälipleijareista. Tuskin parempaa  on luvassa.

Kiikun kaakun olivat myös yleisötavoitteet. Tapparan pelissä oli 11.000 katsojaa, IFK peli tuotti vain kahdeksan ja puoli tuhatta katsojaa. Mahdollista on, että tappiota tulee lisää Ilveksen konkurssikypsään talouteen. Vieläkö Ilveksen rahoittaja Manngaard jaksaa työntää taaloja toivottomaan touhuun ? Uutiset kertovat, että omistajanmuutos olisi vahvasti tulollaan. Tuoko se muutoksen koko toimintaan, jää nähtäväksi ? Jollei uusi omistajaporukka oli miljonäärikerhoa, on Ilveksellä edessään ennennäkemätön kulukuuri. Uusi omistajaporukka tuskin hyväksyy edellisvuosien lepsuilua. Se merkitsee pieniä pelaajapalkkioita ja junioripitoisia joukkueita vuosiksi. Se on toki myös mahdollisuus.

Katselin pelejä kotisohvalta. Ulkojäät ovat omalta osaltani pelattu. Omat ulkojäät liittyvät kuusikymmentäluvulle ja joukkueeseen nimeltä Imatran Ketterä. Kaikki pelit pelattiin ulkona. Pakkasraja taisi olla 20 astetta. Imatralla nähtiin muös Saipa, Kalpa ja muutamia muita Suomikiekon kovia joukkueita.  Itsekin pelasin D- ja C- junnuissa. Menestys oli kuitenkin vaatimatonta, sillä alan osaajat juoksivat yleensä pakoon kiekko mukanaan. Mutta ulkojäät olivat se ainoa oikea jääkiekkomuoto. Siihen liittyy lunta, kentän aurausta, hengityksen huurua, makkaran tuoksua ja äärimmäisen tiukkoja tilanteita. Ainakin lapsen mielessä.

Tampereen herruus pysyy Tapparalla

Ilves ei pystynyt kaatamaa sarjakärki Tapparaa edes ulkona. Turpiin oli tullut sisällä jo vuosia. Yritettiin Sorsapuiston kentällä ulkona. Ei onnistunut sekään.  Jatkoajalla Savinainen lopetti Ipan pyristelyn.

Seuraavaksi Ilvestä kouluttaa HIFK.  Mitkä numerot silloin saadaan ?

Lisää rahaa huippu-urheiluun

Hallitus on päättänyt antaa miljoonan lisää huippu-urheiluun ensi vuoden budjettiin. Se on ilouutinen. Nyt suomalaisen huippu-urheilun heikko tulostaso on huomattu ja lisää rahaa työnnetään pohjattomaan kaivoon. Kun muilla alueilla rahoitusta annetaan tuloksista. Huippu-urheilussa saa rahaa huonoista tuloksista. Vähän niinkuin köyhäinapua. Uutiset kertovat myös, että useat huippu- urheilijat elävät köyhyysrajoilla. Nyt saadaan lisää apurahoja heille. Olympiakomitean johtajat eivät saa lisäpalkkaa huonosta tuloksesta. Sadan tonnin palkka säilyy kuitenkin entisenään. Sekin on varmasti monelle ilouutinen. Ainakin heille itselleen.

Suosituimmat googletukset

Uutinen kertoo, että suomalaiset käyttivät hakupalvelu Googlea eniten kasvisruokiin. Seuraaville sijoille tulivat Pokemon Go, Saara Aalto ja norppalive. Suomalaiset googlettavat päivittäin n. 30 miljoonaa kertaa.

Mitä tämä kertoo ? Äikkäpäätä voisi ajatella, että nämä asiat ovat tuntemattomia, mutta kiinnostavat lukuisia ihmisiä. Siis jonkilaisia megatrendejä. Tulevaisuuden tähtiä.

Kiinnostavaa on myös, mitkä asiat eivät ole kärjessä. Ei näy olympialaisia, jalkapalloa, Putousta, Saunaa, Giggenheimia tai delfiinejä. Ei myöskään Ukraina, Syyria tai Isis. Henkilöistä puuttuvat ainakin jääkiekkoilijat Selänne ja Laine, presidenteistä Niinistö, Putin ja Trump, laulajista Cheek, Robin, Justin Bieber tai Paula Koivuniemi.

Sipilä sai Ylen sekaisin

Ylessä kuohuu ja syynä on pääministeri Sipilää koskeva uutisointi. Ylen ajankohtaistoimituksen kerrottua pääministeri Sipilän sukulaisten firman liiketoimista valtioyhtiö Terrafamen kanssa, alkoi melkoinen tapahtumasarja. Se sai aikaan todellisen turbulenssin, joka ei liene päättynyt vieläkään. Uutisoinnin jälkeen Sipilä lähetti tukun sähköpostiviesteja toimittaja Vuorikoskelle. Sipilä ei ollut saanut riittävästi aikaa vastata asiaa koskeviin väitteisiin. Siitä paikasta uutistoimituksen päätoimittaja Jääskeläinen antoi määräyksiä asian uutisoinnin rajoittamisesta. Toimittaja Stillerille mätkäistiin varoitus. Jääskeläiselle satoi kritiikkiä. Ylen uutis-ja ajankohtaistoimituksen päälliköt kirjoittivat tukikirjeen Jääskeläisen puolesta. Ylen hallintoneuvosto jätti pyykinpesun johdolle ja antoi tukensa johdon suunnitelmille. Ajankohtaistoimituksen päällikkö Eronen sai tarpeekseen ja päätti erota. Saman johtopäätöksen telki myös toimittaja Vuorikoski.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että pääministerin närkästyminen oli liikaa valtiojohtoisen Ylen uutistoimituksen päällikkä Jääskeläiselle ja hän veti suitset äänekkäämmille ajankohtaistoimituksen ihmisille. Tätä voidaan pitää nykyaikana melko ainutlaatuisena. Näköjään pääministeri nauttii jonkinlaista laajempaa koskemattomuussuojaa, toisin kuin muu kansa. Sipilän osalta on tarpeen turvata asiat, jotka koskevat pääministerin omistuksia, sukulaisten yritystoimintaa ja niiden yhteyksiä valtiojohtoisiin yrityksiin.

Hämmästyttävää oli, kun Sipilä esiintyi pipo päässä Terrafamen kaivoksella ja julisti uuden ihmeen tapahtuneen. Aiemmin oikeus oli todennut, ettei kaivokselle anneta kuin määräaikainen toimilupa ympäristöriskien takia. Sen takia ulkomaiset sijoittajat eivät ole halunneet sijoittaa rahojaan kaivokseen. Suuren riskin takia. Nyt pääministeri esitteli ihmettä. Tavalliselle kansalle tuli sellainen olo, että Terrafameen halutaan upottaa lisää rahaa, joka auttaa paitsi sotkamolaisia, myös Sipilän
sukulaisten bisneksiä. Tätä asiaa ei olisi saanut sanoa ääneen. Suomen kansa ei kuulu tietää tällaisista vihjailuista.

Mikä on totuus Sipilän sukulaisten liiketoimien yhteydestä Sipilän julistamaan ihmeeseen, on jäänyt kokonaan selvittämättä. Siis se villakoiran ydin. Sitä ei uskalleta enää ainakaan Ylellä käsitellä. Liekö sitten muissa medioissa. Alma Media on niin suurelta osalta pohjalaisten omistuksessa, ettei se tongi mitään pohjoispohjalaisen Sipilän asioita. Sanoma on ilmeisesti ainoa riippumaton media, joka uskaltaa vielä kaivaa luurangot esiin. Jos lähden yhtään veikkailemaan, ensi viikonloppuna kuullaan tarinasta taas lisää eikä se mairittele Sipilää tai Ylen Jääskeläistä.

Backelle potkut

Palloliiton hallitus ilmoitti tänään antaneensa potkut ruotsalaisvalmenta Hans Backelle. Hän ehti toimia Suomen jalkapallomaajoukkueen valmentajana lähes vuoden. Yhtään voittoa ei tänä aikana tullut ja Suomi on käytännössä menettänyt mahdollisuutensa seuraaviin MM-kisoihin. Tosiasiassa emme ole koskaan olleet arvokisoissa. Tilalle palkattiin taas Markku Kanerva, joka toimii kolmen vuoden sopimuksella. Myös muu valmennusryhmä uusiutuu Simo Valakarilla ja Jonathan Johansonilla. Maalivahtivalmentaja Antti Niemi sai armahdoksen ja jatkaa valmennustiimissä.

Näyttää siltä, että Palloliitton hallitus ja erityisesti puheenjohtaja Alaja ovat heränneet talviuniltaa. Taas liian myöhään. Potkujen syynä lienee suuri sekä fanien että seuraihmisten tyytymättömyys. Usein joukkueurheilussa sanotaan, että on helpompaa vaihtaa valmentajaa kuin koko joukkue. Tässä tapauksessa voi sanoa, että on helpompi vaihtaa päävalmentajaa kuin koko Palloliiton hallitus.
Luulen, että puheenjohtajan palli on alkanut horjua sekä median, että jalkapallon taustavaikuttajien piireissä entistä enemmän. Backen potkut luovat uskottavan kuvan. Monia tämä tyydyttää. Ei kuitenkaan kaikkia.

Syyt Suomen alamäkeen ovat kuitenkin syvemmällä. Kotimaan liigan katsomoissa on liian vähän väkeä. Pelien taso on usein heikko? Maajoukkueessa hyviä pelaajia ei ole. Ei ole ollut muutamaan viime vuoteen. Se ei valmentajasta parane, jos pelaajat pelailevat kakkostason kansainvälisissä seuroissa. On toki helppo vaatia uuden sukupolven palloilijoiden kasvattamista, mutta jotain sen tapaista pitää löytyä. Maamme sarjoissa pelaa iso joukko afrikkalaisia ja etelä-amerikkalaisia tuntemattomia suuruuksia. Yleisöä kiinnostaisivat enemmän kehittyvät ja värikkäät nuoret pelaajat, jos heille annetaan vastuuta.  Tästä Tampereen Ilves on oiva esimerkki. Uskon lapsenomaisesti, että Suomesta löytyy potentiaalia. Hyvät juniorit imaistaan suurseurojen akatemioihin kasvamaan, mutta jonkin aikaa he pelaavat myös täällä. Se on väylä, jota jääkiekko käyttää. Sitä kautta kasvaisi Litmasia ja Hyypiöitä maailman jalkapallokasvattamoissa.

Lentokentillä hiljaista

Suomen lentokenttien matkustamääristä on tullut tilastotietoja. Niiden perusteella voi sanoa,mettä Suomessa on yksi lentokenttä: Helsinki-Vantaa. Matkustajia oli viime vuonna 16,422 miljoonaa henkilöä. Tarinan voisi päättää tähän. Toki meillä on useita muita toimivia lentokenttää. Toiseksi vilkkain kenttä on Oulu. Matkustajia oli viime vuonna 982 tuhatta. Se on seitsemästoistaosa Helsingin määrästä. Rovaniemellä kävi 478 tuhatta, Tampereella 357 tuhatta, Vaasassa 282 tuhatta ja Kittilässä 226 tuhatta matkustaja. Tampereella oli neljäskymmeneskuudesosa eli 2 prosenttia Helsingin matkustajista.

Kannattaako pitää useita toimivia kenttiä yllä ? Eivätkö nopeat junat ja suorat bussiyhteydet ajaisia asian paremmin. Muutamia kenttiä toki tarvitaan. Erityisesti pohjoisessa. Tilasto puhuu puolestaan. Aika ratkaisee kuinka kauan tekohengitystä annetaan.

Tampere on yrittänyt aktivoida lentoliikennettä palkkaamalla elinkeinoyhtiöönsä lentokenttäpomon. Hän on tuottanut mainoksia mediaan Tampereen lennoista. Esimerkiksi: "Joulua ennen kaksi lentoa Malagaan. Kesällä alkavat lennot Budapestiin ja Bremeniin.  Keväällä suorat lennot Riikaan". Tuskin kukaan kokee moisesta wow-elämystä. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä, että oivaltaa mistä on kysymys. Lentoyhtiöitä pitäisi saada kiinnostumaan Tampereesta. Halpalentoyhtiöitä erityisesti. Se taas tarkoittaa jatkoyhteyksiä eri puolille maailmaa, lmakohteisiin ja isoille lentoasemille. Lentäminen on siinä määrin riskibisnestä, että Ryanair lopetti pääosin kaikki lentonsa Tampereelta. Rahaa tulee enemmän Keski-Euroopasta, missä yhteyslentoja löytyy ja omaa kalustoa voi käyttää monipuolisemmin. Tampere näyttää tarrautuvan haaveisiin.

Mikä auttaisi ? Ehkä ilmainen määräaikainen palvelu lentoyhtiöille. Jos sitoudutte vuoden toimintaan, saatte kolme kuukautta ilmaiseksi. En tiedä. Jotain etua pitäisi olla tarjolla. Joka tapauksessa avainkysymys on yhtiöiden intressit. Nyt yritetään tehdä jotain palkan eteen ja mainostaa muutamaa hassua lentoa ja suuria tavoitteita. Huonolta näyttää. Toki jokaisen tulee tehdä jotain näyttävää palkkansa eteen, mutta kohde on väärä

Kotiin takaisin

Aamuaurinko herätteli meidät säteillään. Oli lähtöpäivä. Lämpötila lähenteli 23 astetta, kun vetelin nahkahousut ja pitkähihaisen paidan päälle. Taistelin ison aamiaisen, johon kuului teetä, krosantteja, kananmunaa, jogurttia, mysliä, hedelmäsalaattia ja valkosuklaapaloja. Aamiaisravintolan erikoisuus, yksi niistä, oli perinteisen kuoharin lisäksi, bloody mary ja mustaherukkalikööri. Sitä kokeilin edellisenä aamuna. Nyt oltiin kaidalla polulla matkalla kotiin.

Olimme saaneet Apollo-matkoilta viestin, että bussi lähtee parin sadan päässä olevalta toisen hotellin bussipysäkiltä. Raahauduimme sinne täysissä tamineissa. Katumme oli suljettu syövän vastaisen marssin takia. Mitään bussia ei kuitenkaan päässyt tännekään. Eräs matkakumppani sai puhelimitse tiedon, että piti kävellä sama matka eteenpäin toiseen paikkaa. Päätimme ottaa rauhallisesti. Lopulta busseja tuli uudelle paikalle, joukossa meidän matkatoimiston tunnusta kantava bussi. Espanjalainen kuski kaipaili opasta, muttei sellaista näkynyt. Kömmimme sisään ja lähdimme myöhässä liikkeelle. Kiertelimme vielä neljän mun hotellin kautta. Opasta ei näkynyt eikä kuulunut. Sama homma odotellessamme häntä tulopäivänä Villa Tagorossa infoa varten. Emme tosin kaivanneet muuten opasta, mutta nyt kun oli poikkeustilanne kaipailimme tietoa missä mennään. Lopulta tulimme kuitenkin kentälle ja jonottamisen jälkeen löysimme oikeat koordinaatit. Tuliaisiakin ehdittiin nappaamaan mukaan, kun finski oli myöhässä. Hiki otsassa, selässä, jaloissa ja muossakin paikoissa kapusimme koneeseen ja aurinko saatteli meidät kotimatkalle. Tätä pientä episodia lukuunottamatta kaikki oli sujunut kuon rasvattu. Sitähän me teimme joka päivä aurinkovoiteella.

Nyt kirjoitan tätä viimeistä kappaletta Paunun bussissa matkalla Manseen. Hieno aurinkoinen matka oli pulkassa. Vessa peilissä näkyi ruskettunut ja lihonut äijä. Olimme tehneet sen mitä suunnittelmme. Aurinkoa, loikoilua, ruokaa ja juomaa. Siinä kaikki.  Its all over now !

Nyt kuitenkin ulkona on viisi astetta pakkasta. Täällä meillä Suomessa on se hyvä puoli, ettei cocktaileihin tarvitse laittaa jäitä. Ainakaan, jos istuu ulkona terassilla. Kalseaa on, mutta hieman vielä matkahuumoria tallella. Eiköhän se karise jo huomenissa, kun pääsemme tarkastelemaan jäätynyttä ympäristöämme. Miksiköhän esi-isämme muuttivat tänne Pohjolaan ?

Ruokaa riitti

Toinen ravintola, jonne me pääsimme kerran viikon aikana oli italialanen.. Se sijaitsi hotellin pohjakerroksessa. Yläkerran baarista sattoi katsella ravintolaan, vaikka se ei tuntunut kiinnostavan ketään. Heti pöytiin ohjaamisen jälkeen tuotiin  antipastoa ja leipää. Antipasto oli paahdettu pieni leipänen yllään graavi lohiviipale. Sen jälkeen alettiin tekemään tilausta. Alkupalat, pääruoka ja jälkkäri. Otimme molemmat katkarapusalaattia, sillä sinä oli jättikatkarapuja. Mukana oli qvinnoasalaattia ja lehtisalaattia. Oli ihan kohtuullisen hyvää. Pääruoaksi otin ankkaa ja kumppani kanavartaan sienirosotolla. Ankka oli erittäin mureaa ja sen kaverina oli makeaa kastiketta, jossa uiskenteli kuumia kuivattuja aprikooseja. Paistetut perunaviipaleet olivat nahkeita. Kanavarras oli hyvin maustettu yrteillä. Risotto oli täyteläinen.. Hieman olisi kaivattu kastiketta kanalle. Jälkkäriksi erehdyin ottamaan talon jäätelöä. Erehdyin, sillä se oli kolme isoa palloa päälystettynä runsaalla kermavaahdolla ja marjakastikkeella. Puoli litraa jäätelöä on ihan liikaa vaikka söinkin sen viimeiseen pisaraan. Limoncellasorbetti oli kevyt ja maukas ja voitti mennen tullen ison jätskiannokseni. Lopuksi meille tuotiin vielä pienet limoncellat eli italialaista sitruslikööriä. Kaikenkaikkaan ihan kiva kokonaisuus.

Seuraavana päivänä menmme hieman epäillen ulkona olevaan Steakhouse-ravintolaan. Edelliset ravintolat olivat olleet hienoja sekä ulkoissti että ruokien suhteen. Kyse oli jenkkityylisestä ravintolasta, jossa olimme jo kerran syöneet myöhäisen aamiaisen ja myöhäisen lounaan. Ruokaa sai nimittäin pääravintolan lisäksi muualta lähes koko ajan. Otin alkuruoaksi maissikeittoa, joka oli oiken maukasta. Ehkä jonkinlainen leipäviipale tai krutonki olisi saanut kuulua joukkoon. Kumppanini caesarsalaatti oli iso kanasalaatti, josta löytyi salaatin ja kanapalojen lisäksi krutonkia ja parmesaanilastuja kostutettuna maukkaalla kastikkeella. Pääruoaksi päätin pelata varman päälle. Otin specialhampparin. Se oli aivan liian iso. Toki oivallisen makuinen. Maukas pihvi, pekonia, ceddarjuustoa, tomaattia, sipulia ja salaattia. Coleslavsalaatti lisäkkeenä ja tietenkin iso kasa ranskalaisia. Aika paljon jäi syömättä, sillä päätin armahtaa itseäni. Ribbsit olivat iso rivi possua, maukkaan kastikkeen kera. Lisänä coleslavsalaattia ja lohkoperunoita. Oikein oiva ja maukas kokonaisuus, vaikka ribbseistä puuttui hieman grillin polttamaa pintaa. Jälkkäriksi otimme molemmat sitruunatorttua. Se vastasi täysin kymppin suoritusta. Makeaa ja nautinnollista. Lopuksi tuotiin pienet lasit sherryä. Ei paha kokonaisuus, vaikka ehkä vaatimattomampi kuin edeltäjänsä japanilainen ja italialainen ravintola.

Pari harvaa ajatusta

Tänään on paistellut mukavasti koko päivän. Ajatus ei silloin oikein luista. Lämpötila lienee varjossa keskipäivällä n. 27 asteen kieppeillä.  Kuitenkin jotain älytöntä pälkähtää aina päähän.

Teneriffalla on maalaisjärjen mukaan kaksi kriittistä tekijää. On varmasti muitakin, mutta itse keksin nämä kaksi. Toinen on vesi ja toinen multa.

Vesi ja nimen omaan makea vesi on avainasemassa ihmisille ja myös kasveille. Merivesi ei kelpaa juomiseen eikä kasvien tarpeisiin. Kuumassa ja kuivassa ilmanalassa vettä tarvitaan paljon. Kun sateita on vähän, vettä on tuotava jostain. Saattaa olla, että maan uumenissa on pohjavettä, mutta hieman epäilen. Miljoonat turistit juovat vuosittain miljardeja litroja vettä yhdessä kantaväestön kanssa. Puhumattakaa kasveista ja nurmesta.

Kuiva ja kivikkoinen maa tarvitsee kasvualustaa, multaa. Tiedä sitten löytyykö jostain kolkasta saarta tai muualta Kanarian saarilta enemmän multaa. Mullan avulla kasvatetaan kasviksia, vihanneksia, viiniä, koristekasveja ja palmuja. Multa on välttämätöntä. Koristekasveja on istutettu hotellien ja keskustan alueille tuhansia ja taas tuhansia. Niillä on juuret jossakin mullassa. Vaikka vain vähäisessä.

Toinen asia juolahti päähän. Se on uusintaminen. Kalle Marx keksi termin uusintaminen kuvaamaan työläisten uudistumista jaksaakseen tehdä  työtä ja voittoa kapitalisteille. Työläinen tarvitsee taukoja, nukkuma-aikoja, vapaata, ruokaa, lomaa, virkistystä jne jotta jaksaa taas painaa töissä. Entä sitten me eläkeläiset täällä Teneriffalla ? Uusintamisen tarve on tuotannon näkökulmasta turhaa. Silti me juuri uusinnamme otsa hiessä. Voisi sanoa, että enemmän kuin on tarpeeksi. Syömme, juomme ja lepäämme enemmän kuin kukaan työläinen. Vai onko niin, että  painamme töissäoloaikana otsa hiessä töitä, jotta voimme jättää uusintamisen eläkevuosiin. Täällä sitä sitten uusinnetaan oikein isolla porukalla ja kapitalistien lihottaminen on jäänyt unholaan. Se taitaa ollakin eläkeläisten uusintamisen pääasiallinen idea.

Sakura-ravintola

Meille Conquistadorin all-inclusive asiakkaille kuuluu illallisvaihtoehtona italialainen, japanilainen ja amerikkalainen illallinen kerran viikossa. Pöytä pitää varata aamupäivällä etukäteen. Päätimme kokeilla ensimmäiseksi japanilaista Sakura-ravintolaa.

Tulimme ajoissa paikalle karuun tummanpuhuvaan ruokasaliin. Meidät ohjatttiin yhteen kolmesta pöydästä. Tai oikeastaan ne olivat pieniä keittiöitä, joiden ympärille kymmenen hengen porukka mahtui istumaan. Porukassa oli neljä norjalaista, kaksi belgialaista, kaksi irlantilaista ja me kaksi finskiä. Tarjoilija kysyi vaihtoehtoja. Tarjolla oli kuusi annosta, joissa kaikissa oli kaksi vaihtoehtoa. Tai ei ihan kaikissa, sillä ensimmäinen oli kaikille sama. Sushilajitelma. Sitten keittoa, kalaa, sorbettia, lihaa ja lopuksi jäätelöä. Hieman tuntui erikoiselta ja liian intiimiltä, kun kymmenen toisilleen ventovierasta ihmistä istutettiin samaan pitkulaiseen pöytään.

Kun tilaukset oli tehty ja juomat tuotu pöytään (otimme pullot valkkaria ja vettä), illan maestro, kokki, astui esiin ja esitteli itsensä ja kyseli mistä olimme tulleet. Sen jälkeen hän antoi meidän syödä susheja ja alkoi itse paistella kalaa, sieniä ja sipulia. Maistelimme susheja ja kokki heitti brandyä kalojen päälle, jolloin tulilieskat pelmahtivat keskellä pöytää. Seuraavaksi tuotiin keitto. Siinä oli kookosta, riisinuudeleita, vihanneksia, sitruunaruohoa ja kanalientä. Kokki lirautti halukkaille punaisesta pullosta chilikastiketta. Yhtä maistuvaa kuin sushitkin. Raikasta, tuoreita aineksia ja hyvä tasapaino. Meidän lopeteltua keittomme, kokki oli paistanut seuraavat annokset. Tarjolla oli lohta ja tonnikalaa. Otin jälkimmäistä ja se tuntuikin maukkaammalta kuin lohi. Mukana oli myös sipulia ja iso herkkusieni. Kalapala oli paistettu kivasti kypsäksi ja maustettu joillakin nesteillä, joita en ehtinyt katselemaan. Oikein hyvää ja melko iso annos.

Seuraavaksi meille tuotiin sorbettia. Valitsin punaisten hedelmien sorbetin. Se oli makeaa, mutta mandariinisorbetti oli selvästi tyylikkäämpää ja parempaa. Tarkoitus lienee tehdä tilaa täysiin vatsoihimme. Sitä tulikin. Kokki paisteli jo riisiä ja rikkoi neljä kananmunaa kuumalle keittolevylle. Sen jälkeen hän muotoili munakkaan neliön muotoiseksi. Maestro kiersi ohuen munakkaan rullalle. Sitten kahdella teräslastalla alkoi flamenco. Mies hakkasi flamencon tahtiin munakkaasta pieniä soiroja riisikasan sekaan. Levylle jäi vielä pieniä murusia. Niitä hän alkoi heitellä ensi tarjoilijan, sitten  meidän suuhumme. Siis parin metrin heittoja. Osan meistä onnistuikin nappaamaan munakaspalan suuhunsa. Tämän jälkeen kokki toi levylle kypsymään kanavartaita ja sirlonpihvejä, jotka olivat vaitoehtoja. Otimme kanaa, joten pihvi jäi testaamatta. Vartaat paistettiin ja samalla päälle valeltiin teryaki-kastiketta. Lisäkkeenä riisiä, jossa oli mainittuja munakaspaloja. Jälleen uusia makuja ja hyviä sellaisia. Jälkiruoaksi olimme valinneet aprikoosicrepesiä, suklaajäätelöä ja kermavaahtoa. Taas kokki flambeerasi crepit isolla brandyliekillä. Ne aseteltiin isoille laitasille
jäätelön ja kermavaahdon viereen. Pienestä palavasta tulikannusta kaadettiin jotain tulista päälle, niin että jäätelön oli liekeissä. Sammui kyllä heti. Makean jäätelön päätteeksi kokki toi meille vielä pienet lasilliset sakea, riisiviiniä. Show oli päättynyt. Lopuksi kokki kätteli meidät kaikki ja toivotti hyvää illanjatkoa.

Hieno kokonaisuus kaikenkaikkiaan. Menulistan alareunassa oli pienellä aterian hinta, se oli 35 € + juomat. Meille se kaikki oli ilmaista. Tästä tuskin illallinen voi parantua, ainakaan tämän reissun aikana.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi

Itsenäisyyspäivää vietetään täällä pilvisissä merkeissä. Se sopii toki suomalaiseen mielenlaatun ja vuodenaikaan. Juuri nyt kello on hieman yli kuusi eli pari tuntia vähemmän kuin kotoSuomessa. Istuskelen alkkareissa parvekkeella, kun ulkona huoneessa on aika lämmintä. Ulkona on siinä 24-25 astetta lämmintä sillä en tarkene kotona istumaan olkkarissa näin vähissä vaatteissa.

Itsenäisyysjuhlan kunniaksi menemme syömään japanilaiseen ravintolaan. Se on osa tätä kolossaalista Conquistador hotellia. Ehkä nostamme illalla maljan isänmaan (Suomen) kunniaksi ulkoravintolassa, missä brasilian pojat keikistelevät ja näyttävät parhaita puoliaan. Ehkä huomenna on paremmat kelit. Siitä riippumatta joukko belgialaisia eläkeläisrouvia on juhlinut ja hoilottanut koko iltapäivän allasalueella. Ettei tänään vaan ole Belgian kansallispäivä ?

Keränen palaa Ilveksen riveihin

Takavuosien liigatähti Mikael Keränen palaa Ilvekseen. Jokerit antoivat Keräselle lähtöpassit. Oikeaa roolia ei löytymyt. Muitakin ottajia olisi ollut, mutta Ilvestä onnisti. Kasvatajaseura on hyvä akkujen latauspaikka Keräselle. Sopimus kattaa tämän vuoden ja siihen liittyy vuoden optio. Sitä tuskin käytetään. Parempia tarjouksia löytyy Keräselle varmasti mualta. Ilveksellä ei liene myöskään rahaa näin arvokkaaseen pelaajaan. Edessä on vielä puolikas kausi näyttää osaamistaan. Ilveksessä se on varmasti mahdollista, koska pelaajien tehot ovat olleet koko kauden hakusessa. Lisäksi nuoret herrat Koivula ja Parikka puurtavat nuorten MM-kisoissa vuodenvaihteessa.

Keränen ei ratkaise Ilveksen menestystä. Mutta jonkin verran yleisöä hän voi tuoda. Viikon päästä pelataan ulkojäillä pari peliä ja Keränen tuo Ipalle kavattua uskottavuutta. Ei yksi mies kuitenkaan kesää tuo. Koko joukkueen liike, puolustus ja maalitehokkuus pitää nousta pysyvästi. Myöskin ulkomaanapujen D'Amigon ja Bulmerin pitäisi alkaa näyttämään osaamistaan. Muuten hedät voi lähettää muualle haahuilemaan. Lisäksi koko seuran talous- ja hallintopulmat ovat sekaisin. Se selviävä kuitenkin muualla kuin kaukalossa.

Aurinkoa Iholla

Tänään on paistanut koko päivän kirkkaalta taivaalta. Tänään myöskin ensimmäistä kertaa iho alkoi näyttää ruskealta. Kaikkialla näkyy joulukoristeita ja kuusia. Se tuntuu hieman huvittavalta. Punertava iho on hieman kireä ja arka.  Huomenna itsenäisyyspäivän kunniaksi olemme siis ruskettuneita. Muita juhlamenoja täällä tuskin vietetään.

Playa de las Americas

Tänään Villa Tagora vaihtui H 10 Conquistadoriin. Costa Adeje muuttui Playa de las Americaksi. Matkaa on noin viisi kilometriä. Aamulla oltiin hieman ylempänä rinteessä ja nyt täällä meren läheisyydessä. Laatu parani samalla yhden pykälän. Vaikka molemmat ovat neljän tähden paikkoja, Conquistador on tyylikkäämpi ja hienostuneempi. Muistaakseni myös hieman kalliimpi. Huoneemme on tavallinen hotellihuone, siisti sellainen. Siinä asiassa Tagoron iso huoneisto vie voiton. Ruoka on astetta monipuolisempi ja mielikuvituksellisempi. Tänään tilattiin kokeilta wokia, joka tehtiin ja maustettiin meidän ohjeiden mukaan. Erityyppistä lihaa, kalaa, salaattia, jälkkäretä. Viinit ovat laadukkaampia ja ruoka on kaikenkaikkiaan kiinnostavampaa ja maukkaampaa. Vaikka ei silti, että olemme jo viikossa mässäilleet koko loppuvuoden edestä.

Hotelli on hevosenkengän muotoinen. Sisään jää uima-allasalue aurinkotuoleineen, jossa on myös iso baari, pihviravintola ja iltaohjelma. Kaikki kalustus ja toiminta on laadukkaampaa. Vaikuttaa pieneltä luksukselta. Drinkkibaarista saa myös kaikemaailman juomia, ei ainoastaan espanjalaisia.

Väki on myös erilaista. Kun Tagorassa oli lapsiperheitä ja enemmän tavallista porukkaa, täällä Conquistadorissa on enemmistö vauraan oloisia eläkeläisiä. Meitä jonkin verran vanhempia.  Ehkä tämä on se välivaihe matkalla palvelutaloon. Seuraavaksi makailemme palvelutalon pedillä ja muistelemme miten ennen oli paremmin. Ruoka maukkaampaa ja tarjoilijat kohteliaimpia. Puhumattakaan drinkeistä ja iltaohjelmasta. Se aika on monella edessä varsin pian.

Kaksi palmua

Aurinkotuolien vieressä on kaksi palmua. Toinen on paksumpi ja lyhyempi ja toinen ohut ja korkea. Paksu palmu on varreltaan epätasainen. Siinä on varmaankin ollut lehtiä, joiden tyvet ovat jääneet rnkoon. Korkeutta on ehkä viisi metriä. Latvassa on isoja viuhkamaisia lehtiä. Tämä on samanlainen palmu, mihin Kekkonen kiiperisi kuuskymmentäluvulla Hawajilla vai oliko se Tunisiassa. Kekkonen oli saman ikäinen kun meikäläinen nyt. Hän halusi kokeilla kiipeilemistä. Kekkonen ei ollut kuitenkaan mikään apina vaan utelias suomalainen. Paikalla oli myös suomalaisa toimittajia ja valkuvaajia, jotka saivat Urkista oivan kohteen.

Toinen palmu on lähempänä viittätoista metriä. Sen runko on ohut, sileä ja kova. Samanlainen kuin entisen ajan puhelinpylväät. Siitä tuli mieleen lapsuus ja nuoruus. Itse menin oppikouluun. Muutamat kaverin menivät kansalaiskoulun kautta ammattikouluun. Sen jälkeen avautui työ Telellä. He olivat pylväsapinoita, jotka asensivat puhelinjohtoja pylväisiin. Kun meikäläinen pääsi ylioppilaaksi, kaverit olivat tienanneet jo pari vuottaa riihikuivaa rahaa. Kun meikäläinen opiskelun jälkeen haki ensimmäistä ammattia vastaavaa työpaikkaa, kaverit ostivat oman auton ja asunnon. Kymmen vuotta meni opintolainoja maksellessa. Kaverit elelivät perheineen omakotilatoissaan. Mitenhän kaverit voivat tänään ? Posti ja tele on muuttunut TeliaSoneraksi. Puhelinpylväät ovat linkkitorneja. Ovatkohan kaverit jo eläkkeellä vai työttöminä ?

Näin kahdesta palmusta saatiin pari hauskaa tarinaa. Tai jonkinlaista tarinaa kuitenkin. En ihmettele, sillä palmu saa pohjolan pojan uteliaaksi. Nin kävi myös Kekkoselle.

Teneriffan elinkeino

Turismi on Teneriffan pääelinkeino. Tavalla tai toisella kaikki elinkeinot liittyvät turismiin. Olipa kyse maataloudesta, kaupasta, siivouksesta, liikenteestä, puutarhanhoidosta, kalastamisesta, viihteestä jne kaikki ovat cälillisesti riippuvaisia turismista. Saarella asuu 880.000 asukasta. Puolet heistä on marmaankin lapsia, eläkeläisiä tai muuten työmarkkinoiden ulkopuolella. Toinen puoli on töissä eli 440.000 ihmistä. Tämän lisäksi muualta Kanarialta, Espanjasta ja Euroopasta tulleet ihmiset. Varmasti puoli miljoonaa ihmistä. Jos ajatellaan, että keskimääräinen vuosiansio  on 30.000 €, tuloja pitää tulla 15 miljardia. Jos jokainen turisti tuo 1.000 €, tarvitaan vuosittain n. 15 miljoonaa turistia.  Tasaisesti läpi vuoden laskettuna 300.000 turistia viikossa. Majoitukseen tarvitaan n. 200.000 hotellihuonetta tai huoneistoa.Tällaisessa lomapaikassa, jossa me olemme on noin 300 huomeistoa. Näitä pitää siis olla vajaa tuhat. Hotellia, lomakylää, villaa, yksityismajoitusta.

Turismi on herkkä elinkeino. Voi vain kuvitella mitä tapahtuisi, jos tulivuori Teide purkautuisi, tulisi tautiepidemia, rikosaalto tai terroriteko.  Maineen palauttaminen veisi vuosia. Tämä vain Teneriffalla. Kanarialla on seitsemän saarta. Osa ei ole vielä turistirysiä, kuten Hierro tai Gomera. Muut ovat jo turistien kansoittamia.

Täällä on mukava lämmitellä ja nautiskella hyvästä ruoasta ja juomista. Mutta onhan tämä saaristo myyty meille turistelle, meidän ehdoilla. Se tuo leivän paikallisille, mutta se on myös tuonut uudenlaisen elämäntavan. Ota tai jätä.

Alkoholipolitiikkaa

Meillä keskustellaan alkoholilain uudistamisesta. Tarkoituksena on tuoda vahvat oluet, alle 5,5 %, maitokauppoihin ja laajentaa anniskelu ja myyntiaikoja. Vastakkain ovat liberaalit, jotka pitävät Suomea ahtaana sääntöjen maana ja raittiusihmiset, jotka sanovat alkoholin kulutuksen lisääntyvän ja alkoholiperäisten ongelmien lisääntyvän entisestään.

Täällä Teneriffalla ei ole vastaavaa ilmiötä. Maitokaupasta voi ostaa kaikenlaisia alkoholijuomia aukioloaikoina. Absinttipullon etiketissä sanotaan olevan 70 % alkoholia. Viinipullo maksaa halvimmillaan 0,99 €, ainakin meidän vieressä olevassa Grand Sur-ostoskeskuksen elintarvikeliikkeessa. Litran pullo valkoista rommia maksaa 5,50 €.  Kun olen katsellut paikallisia ihmisiä, he eivät kerää olutta, viinejä, rommia tai muutakaan alkoholia koreihinsa. En tiedä eivätkö he tiedä alkoholin iloista vai pelkäävätkö he alkoholisairauksia. Muutama pullo häviää kyllä hyllyltä, mutta ostajat näyttävät olevan meidän kaltaisia alkoholisäännösten piinaamia turisteja.

Onkohan niin, että täällä puolet kansasta makaa alkoholiparantoloissa tai sairaalan teho-osastoilla halvan viinan takia. Paikalliset ihmiset näyttävät kyllä olevan ihan selvinpäin ainakin päiväsaikaan. Yöstä en mene sanomaan, kun olen silloin nukkunut. En ole itse asiassa nähnyt yhtään paikallista juoppoa keskustassa. Miksiköhän meillä Tampereella heitä näkee joka päivä Keskustorin haminoissa, vaikka saatavuutta on rajoitettu kymmenillä kielloilla.

Yksi syy voisi olla jatkuva auringon paiste ja lämpimät kelit. Meillä on juotava, jotta selviää kylmästä ja pimeästä. Mahdollinen ilmaston lämpeneminen saattaa siis tuoda meillekin vapaamman alkoholipolitiikan. Kauankohan siihen menee ? Sata vuotta vai tuhat ? Ehkä en ole sitä ihmettä enää näkemässä.

Ratkaisu lakonuhkaan

Lakkoa ei tullutkaan vaikka pahalta näytti. Valtakunnansovittelija teki välitysesityksen, jonka molemmat osapuolet sopivat. Sopimuksen sisällöstä tiedetään vain, että siihen kuuluu auringonottoa ja hikisiä päiviä.  Molemmat osapuolet ovat vakuuttaneet sopimuksen olevan heidän kannaltaan hyvä, ellei jopa erinomainen.

Päätän raporttini Teneriffalta ja lähden makaamaan lounaan jälkeen aurinkoon.  Raportoin taas, jos tulee jotain merkittävää.

Vihdoinkin aurinkoa

Nyt se sitte tapahtui. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta puoli yhdeltätoista aamupäivällä. Ihoa hemmotellaan ja hikeä pukkaa pintaan. Ihan kun kesällä. Lämpöäkin on auringossa 25 kieppeillä. Villa Tagoron aurinkotuolit ovat melkein täynnä. Tämän takia ollaan tänne tultu. Aamulenkkikin jäi väliin. Kyllä kannatti odottaa. Iholla onkin jo edellisistä päivistä pieni rusketus. Ei muuta kn rasvaa pintaan ja valoa kohti. Ehkä tänään voisi mennä uimaankin.

Auringon paisteen tunnistamiseen on helppo ohje. Kun tulee varjo, silloin aurinko paistaa. Toinen vinkki on myös yksinkertainen. Jos on simmarit tai hattu päällä,  aurinko paistaa. Pätee myös sisällä. Tämä koskee lähes kaikkia eurooppalaisia. Briteillä auringonpaisteen ilmeneminen tapatuu toisella tavoin. He huomaavat sen vasta kotona. He tapaavat juoda olutta koko illan ja bailaavan koko yön. Siinä menee sellaiset kymmenestä viiteenkymmeneen coctailia. Aamulla he kömpivät aurinkotuoliin nukkumaan. Sama jokaisena lomapäivänä.  Jos iho on kotona kirkkaan punainen, aurinko on paistanut. Jos se perinteinen pinkki, ilma on ollut pilvinen.

Lakonuhka jatkuu

Kehoani piinannut lakonuhka näyttää jatkuvan. Osapuolet eivät ole lähentyneet toisiinsa. Tosin aamulla näytti hyvältä. Ennakkotietojen mukaan ruokaa meni vain kaksi kupillista teetä, kroisantti, paistettu kananmuna, pannukakku nutellalla ja lasi kuohuviiniä. Kuitenkin lounaalla asiat eivät menneet yhtä keveästi. Kahdenlaista kalaa, kinkkua, parsaa, herkkusientä, spagettia kolmella kastikkeella, juustoja, sardiinia, sipulia, jalapeno, kaksi kakunpalaa, kaksi palloa jäätelöä, rusinoita ja kaksi lasillista valkoviiniä. Tämä kaikki ennen kahta iltapäivällä. Kun tiedetään, että kolmen jälkeen on vielä luvassa herkullisia hampurilaisia ja olutta sekä illalla täysin katettu illallinen, sopuun ei ehkä päästä. Tällöin sovitteluehdotusta ei myöskää tulla jättämään.

Tilanteen kehittymistä seurataan hetki hetkeltä täällä Villa Tagoron lomakeskuksessa. Raporttia on luvassa heti miten tilanne etenee. Tuleeko työtaistelu, laiton lakko vai paasto, se selviää tuptapikaa näiltä sivuilta ? Pysykää lin.... sivuilla.

Lääkärijuttu selvisi

Täällä Teneriffalla on vain Doctor Artz nimisiä lääkäreitä. Niin luulin vielä eilen. Vaan empä enää tänään. Sain käsiini suomenkielisen kartan. Se oli täynnä erilaisa mainoksia palveluista. Kahdessa niistä mainostettiin Doktor Lääkäriä. Tässä se nähdään. Eli onhan täällä muitakin lääkäreitä kuin tuo Artz. Hauska huomata, että kyseinen lääkäri sattuu olemaan sukunimeltään Lääkäri. Ihan sama kuin rikospoliisi Pollari, meteorologi Pekka Pouta tai puutarhuri Arno Kasvi. Tärkeintä on kuitenkin, että epäilykseni osoittautuivat toteen. Täällä on myös tohtori Lääkäri. Suomalainen.

Dopingin uusi rankaisumalli

Terese Johaugin dopingkäry johti dopingrangaistusten uuteen malliin. Aiemmin dopingrikkeestä on saanut neljän vuoden pannan ja lievennetystä kaksi vuotta kilpailukieltoa. Nyt menestynyt urheilija voi saada alennusta menestyksensä mukaan. Kun Johaug oli maailman paras urheilija hiihdossa, hän sai vielä muutaman kuukautta lisää anteeksi. Kun Norja on hiihdon huippumaa, alennusta tuli vielä lisää. Vastaavasti nyt joku Juha Lallukka saisi muutaman kuukauden lisärangaistuksen normikuukausien päälle, koska ei ole voittanut yhtään maailmancupia. Suomikin on hiihdossä vähän sitä sun tätä

Uusi järjestelmä kohtelee urheilijaa persoonakohtaisesti. Jos sinulla on hyviä tuloksia, olet kovasta hiihtomaasta ja urheiluliittojen ja antidopingtoimikuntien jäsenet ovat täytetty maasi edustajilla, voit päästä vähemmällä. Toki sinun dopinrangaistuna pitää ihmetellä pientäkin tuomiota, mutta takanapäin voit naureskella. Hyvä esimerkki on norjalainen Sundby. Hänellä oli myös näitä kaikkea ja niinpä napsahti vain pari viikkoa kesällä. Ketä sellainen vaivaisi. Ei ainakaan rahoittajia.

Nyt siis kannattaa käyttää dopingia, jos olet huipulla. Aloittelijoille ei voi suositella dopingin käyttöä. Ensin tulokset ja sitten steroidit. Siinä selkeä oppi tuleville hiihtäjälupauksille.

Lakonuhka

Osa minusta on julistanut lakonuhan. Syynä on jatkuva syöminen ja juominen. Ruokaa on tarjolla megalomaniset määrät ja sitä tarjotaan ja otetaan muutaman tunnin välein. Suu on täynnä ruokaa, samoin suolisto ja maha. Liikunta ei enää tehoa. Toinen puoli minusta pitää tätä ymmärrettävänä, koska matka ja siihen kuuluvat ruokailut ovat jo maksetut. Kaikki, joka jää kroppaan kotiintullessa on profittia. Sitä paitsi kotona ei kehtaisi syödä ja juoda näin paljon päivittäin.

Lakko on näillä näkymin alkamassa huomisaamusta. Nimitin valtakunnansovittelijan tekemään sovintoesitystä asiasta. Ensinäkemältä osapuolet näyttävät olevan kovin kaukana toisistaan, jolloin mitään sovintoesitystäkään ei ole tarpeen tehdä.

Palaamme valtakunnansovittelijan työhuoneen oven taakse, mikäli jotain tapahtuu joskus. Adios muchatos !

Teneriffalla

Mukavaa on, kun aurinko pilkahtelee pilvien välistä ja lämpöä on päälle parikymmentä astetta.  Auringonottopaikka ja uima-allas on kymmen metrin päässä huoneistosta. Tämä on rauhallinen perhehotelli. Tai oikeastaan bungalowkylä. Olemme sellaisessa all incklusive hotellissa. Ruokaa on tarjolla aamusta myöhäiseen iltaan, samoin juomaa on riittävästi. Hieman olemme ihmetelleet, kun ruoka on aika maustamatonta. Lomalaisille näyttää maistuvan hyvin ranskalaiset perunat ja spagetti. Kaikenkaikkiaan ruokia, salaatteja ja jälkkäreitä on valtavasti. Joihinkin niistä vois laittaa hieman enemmän pippuria, paprikaa, chiliä tai vaikka jotain paikallista maustetta. No, en minä valita, ihmettelen vaan.

Lopuksi kevennys:  Olen huomannut monessa etelän maassa, Ranskassa, Kreikassa Turkissa ja myös täällä Teneriffalla erään lääkäriin liittyvää asian. Kaikkialla lukee Doktor Artz. Miten tämä Artz ehtii ottaa vastaan potilaita eri puolilla kaupunkia ja eri maissa ? Kyllä toimistohenkilökunnalta vaaditaan valtavasti, että itse Artz ehtii vastaanottamaan kaikki potilaat. Tai sitten se on joku suuri lääkärisuku, joka on ominut kaikki lääkärien hommat. Tai sitten se on tätä etelämaalaista sukkeluutta.

Teeman elokuvafestivaali 2016

Tänään alkaa Ylen Teeman vuotuinen elokuvafestivaali. Esillä on monenlaisia laatuelokuvia Buster Keatonista Michenangelo Antonioniin ja Peter Bogdanovichista George Lucasiin. Tässä oma listani kiinnostavista elokuvista periaatteella :  Yksi elokuva/ilta keskiviikosta sunnuntaihin:

Tänään klo 20.30
Suuri kauneus

To klo 2030
Wolfpack

Pe klo 22.35
Most wanted man

La klo 22.10
Performance

Su klo 18.20
A late quartet

Muitakin helmiä löytyy. Tulevan viikonlopun illat voi mukavasti viettää leffojen merkeissä.

Tuulivoimalle tulossa ongelmia

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia julkistetaan huomenna. Etukäteistiedoissa kerrotaan, että tuulivoiman ympäristö- ja terveyshaitoista tehdään riippumaton selvitys. Tämä on selvä takaisku tuulivoimaa tuottaville yhtiöille. Samalla tarkkasilmäinen politiikan seuraaja voi huomata miten perussuomalaiset haluavat käyttää asemaansa vihreiden ajamia asioita vastaan. Vihreiden ansiosta vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä lisättiin edellisissä hallituksissa. Nyt perussuomalaisten lansanedustajien suista on kuulunut mitä ihmeellisimpiä sammakoita esimerkiksi tuulivoimaloiden haitoista. Selvitystyö vie pitkän ajan ja sillä saavutetaan ainakin tullivoimahannkeille jäähdyttelytauko. Tätä on politiikka. Toki on annettava hallitukselle myös tunnusrusta, sillä se on ottanut vahvasti kantaa biodieselin ja sähköautoilun puolesta. En puolusta sinänsä kumpaakaan poliittista linjaa, mutta on älytöntä keksiä erilaisia jarrutuskeinoja hyödyllisten asioiden eteenpäinviemiseksi. Rajoituksia voi tehdä ihan riittävästi virkamiestöinäkin esimerkiksi sijoituspaikkalupien kautta.

Odotetaan vain kun perusamerikan suuri poika astuu ensi vuonna remmiin. Ilmastonsuojelu ja vaihtoehtoiset energiamuodot ovat saamassa huutia. Järjenkäytöllä ei ole sijaa näissä talkoissa. Tärkeämpää on tehdä Amerikka taas suureksi.

Uusi alkoholilakiehdotus lausunnolle

Hallitus on saanut valmiiksi ehdotuksen uudeksi alkoholilaiksi. Sen sävynä on vähentää tai lieventää erilaisia perinteisesti tiukkoja määräyksi. Suurin konkreettinen muutos koskee vahvojen (5,5 %) oluiden ja muiden juomien tuloa maitokauppoihin. Tämän lisäksi alkoholia myydään ulos ravintoloista, Alko on auki iltaisin tunnin pidempään, pienpanimoiden ja tilaviinien myyntiä helpotetaan jne.

Suomi on alkoholikulutukseltaan Euroopassa sijalla 14-20 riippuen siitä mitä on tutkittu. Joka tapauksessa Euroopan kosteimmat maat ovat olleet perinteisesti itä-Euroopassa. Raittiusväki ja lukuisat kansanedustajat ovat maalanneet kauhukuvia alkoholikäytön räjähdysmäisestä lisääntymisestä ja haittojen kasvusta. Voi olla, että kulutus nousee hieman, mutta tuskin mitenkään dramaattisesti. Lisääntynyt saatavuus lisää varmasti vähän kulutusta, mutta tuskin se lisää käyttäjiä. Ehkä samat henkilöt juovat enemmän.

Lausuntokierroksen jälkeen on odotettavissa useiden ehdotusten peruuttelua.. Hallituksen toimintatapoihin on kuulunut näyttävät takaisinvedot ja vekslaaminen. Näin tapahtunee tässäkin laikiuudistuksessa.

Oluenjuojana toivoisin, että edes vahvojen oluiden saapuminen kauppoihin säilyisi. Se pudottaisi nykyisten kalliiden tuotteiden hintoja ja tarjolla olisi iso joukko erilaisia paikallisia ja eurooppalaisia oluita. Latvian matkalla huomasin uusien paikallisten oluiden vahvan esiinmarssin. Tuoko se lisää työllisyyttä ja kulutusta, jää nähtäväksi. Hinnat ratkaisevat. Saatavuus on toissijaista.

Guggenheim Tampereelle ?

Näyttää siltä, ettei Helsinki halua Guggenheimia Eteläsatamaan. Nyt olisi Tampereella oiva tilaisuus saada maailmankuulu brändi Tampereelle. Investointi maksaa 80 miljoonaa, joten se on pikkusumma verrattuna tunneliin, Kanteen tai ratikkaan. Sitäpaitsi Tampere on yksi Suomen vähiten velkautuneista kaupungeist? Velkaa on vain 2.500 €/asukas. Pieni lisä (363 €/asukas) ei tunnu missään. Sijoituspaikka voisi olla Viinikan liikenneympyrän läheisyydessä olevat liikenneterminaalit. Ne puretaan varmasti lähitulevaisuudessa pois asuntojen tieltä. Paikka olisi lähellä keskustaa, juna-ja bussiasemia ja uutta kansi jäähallia. Yhteys Helsingin suuntaan ja lentokentälle olisivat myös hyviä. Samalla saataisiin Pirkkalan lentoaseman toimintaan säpinää. Museon myötä Tampere keräisi venäläisiä ja pohjoismaisia taideturisteja ympäri vuoden. Yöpymiset lisääntyisivät.  Ei muuta kun kaupungin johto neuvottelemaan. Nyt kun meillä ei ole enää vetonaulana delfiinejäkään, voitaisiin ottaa maailmankuulu museo. Siinä ei ole edes eläinsuojelun riskejä. Vääntämistä tulee varmasti valtuustossa  perussuomalaisten ja raevaarojen kanssa, mutta Marinhan on tottunut komentaja  näissä puheenjohtaja-asioissa.

Hämärää touhua ?

Täytyy ihmetellä tätä hämärää touhua.

- en nyt tarkoita Lärvi-Pirkon ja Hihi-Hännisen Ruotsin toilailuja.

- en tarkoita myöskään hallituksen ikuisuuksia kestävää soteuudistuksen etenemistä, kilpailukykysopimusta, enkä muutakaan peruutettua lakiuudistusta

- en tarkoita naapurimaan lentokoneiden ilmatilaloukkauksia Suomenlahdella tai samaisen maan Krimin ja Ukrainan valloituksia

- kyse ei ole myöskään Yhdysvaltain uuden presidentin suhtautumisesta naisiin, vähemmistöihin, vapaakauppaan tai maahanmuuttajiin

- ei ole kyse pääkaupuniseudun länsimetrohankkeesta

- en puhu Tampereen kansihankkeesta, ratikoista tai tunneleista

- ei ole puhe suomalaisten urheilijoiden olympiasaavutuksista tai Olympiakomitean johtajien palkoista

- en puhu nyt Norjan hiihtomaajoukkueen dopingkäryistä, Venäjän dopingjärjestelmästä, olympiamitalistien käryistä tai Valko-Venäjä voimaurheilijoiden steroideistä

Tarkoitan tätä koko päivän kestävää hämäryyttä. Pimeyttä, kaamosta, synkkyyttä. Hämärää touhua, jossa elämme. Vaikka olen herännyt tanskalaisittain myöhään (tanskalaiset ovat maailman onnellisin kansa, sillä he nukkuvat pitkään kun on pimeää tai jotain ongelmia), keskellä päivääkin on hämärää. Pihakynttilän polttaminen on oikein perusteltua keskipäivälläkin. Puhumattakaan kaikenmaailman jouluvalojen hehkutus. Kotioloissa on pidettävät valot päällä, ettei kompastele huonekaluihin. Taas pimeys on yllättänyt suomalaiset ihan samalla tavalla kuin ensilumi yllättää autoilijat.

Onneksi on kirkasvalolamppu, mukavaa seuraa ja matkaliput etelään. Siinä on sopiva hengissäselviytymispaketti eläkeläisille. Ei muuta kun pää ulos hämärästä pussista.

Mitähän, jos... ?

Mitähän, jos kaikille suomalaisille aikuisille maksettaisiin tonni kuukaudessa kansalaispalkkaa ? Lasten vanhemmat saisivat sen lisäksi 500 euroa/lapsi. Ne, jotka eivät saisi muuta palkkaa maksaisivat veroa 0 %. Jos ansaitsee enemmän kuin tonnin, siitä joutuisi maksamaan veroa. Meikäläinen hieman yli pari tonnia ansaitseva eläkeläinen saisi myös tonnin, mutta joutuisin maksamaan veroa niin paljon, että saisi samanverran käteen eläkettä kuin nytkin. Samassa yhteydessä poistettaisiin kaikki sosiaalituet, lapsilisät, asumistuet, työttömyyskorvaukset jne. Uudistuksen myötä suurin osa sosiaalialan työntekijöitä siirtyisi muihin töihin ja nykyisistä toimipaikoista luovuttaisiin.Se toisi varmasti ihan merkittävästi säästöjä kattamaan kansalaispalkan menoja.

Jotkut ihmiset passivoituisivat entisestään, mutta monet haluaisiavat varmasti ponnistella eteenpäin ja ansaita lisäpalkkaa. Kun kaikki saisivat saman kansalaispalkan, se olisi tasa-arvoista. Toki palkansaajille tämä olisi pelkkää numeroleikkiä. Myöskin suurinmmalle osalle muutoksella ei olisi mitään vaikutusta. Joku viisas osaisi varmasti laskea, riittäisivätkö rahat tähän kaikkeen. Toisin sanoen olisiko tonni oikean suuruinen vai olisiko summa esimerkiksi vain 800 euroa ?

Suomalaiset sankarit maailmalla

Jaak Vainomaa ja Taina Savikurki ovat voittaneet kymppitanssin maailmanmertariuuden. Hieno saavutus parille, joka on napsinut kymppitanssin mitaleja jo vuosia.

Saara Aalto on saanut mainetta Britanniassa hyvän laulamistaitonsa takia. Nyt myös hänen entinen poikaystävänsä Teemu Roivainen on saanut briteissä julkisuutta laulajatähden entisenä partnerina. Pari on ollut Suomessa kuulemma kuuluisa julkkispariskunta.

Risto-veturi on päätynyt Englantiin Suffolkin metsään. Kukaan ei tiedä miksi ja miten, mutta siellä se nyt könöttää, sankariveturi Suomesta. Metsässä.

Julius Honka pääsee näyttämään puolustajan kykynsä NHL-seura Dallas Starsin riveissä. Maailmanluokan ruotsalaispuolustaja John Klingsberg nukkui pommiin Starsin aamujäiltä ja valmentaja päätti laittaa Klingsbergin huilimaan. Niinpä Honka pääsee pelaamaan.

Mestarilaskettelija  Kalle Palenderia uhkaa vankeus Virossa. Maksamattomia ylinopeussakkoja on 150, 180 ja 200 euron edestä maksamatta. Huh ! Virossa asuva Palander on vaikean paikan edessä ellei näihin suuriin sakkoihin löydy rahaa.

Suomalainen Simon Skrabb-niminen jalkapallonpelaaja Ruotsin Åtvidabergistä on ehdolla Euroopan Puskas palkinnon saajaksi. Kyse on hienoimman maalin maalin potkaisijasta. Kilpakumppanit ovat totta kai maailan kuuluisimpia maalinsylkijöitä.

Kenestä Suomen paras urheilija 2016 ?

Tänä vuonna on erityisen monta hyvää urheilijaa kisaamassa parhaan urheilijan tittelistä. Esittelen tässä viiden urheilijan kuuman kärjen.

Leo-Pekka Tähti.
Monivuotinen maailmanmestari ja olympiavoittaja. Hänen saavutuksensa ovat kiistattomat.

Mira Potkonen
Nyrkkeili mitalin Rion olympialaisissa. Mitali on tulossa myös EM-kisoista. Sitä paitsi hän on kotoisin Nokialta.

Henri Kontinen
Hänhän voitti tenniksen nelinpelissä ATP-lopputurnauksen parinsa John Peersin kanssa. Kukaan muu ei ole tehnyt samaa. Lisäksi Kontinen on voittanut kaikki nelinpelin kovat nimet tänä vuonna.

Minna Pajalahti
Voitti penkkipunnerruksen MM-kultaa. Nainen, jolla on oikeasti hauista.

Jaak Vainomaa ja Taina Savikurki
Voittivat vihdoinkin kymppitanssin MM-kultaa. Jos joku väittää, ettei tanssissa tule hiki, kannattaa kokeilla kymppitanssia.

Ministerin pätevyysvaatimukset

Julkisuudessa on kohistu kahden perussuomalaisen kansanedustajan käyttäytymisestä keväällä Tukholmassa järjestetyillä illallisilla. Eduskunnan jäsenet olivat ruotsalaisten kollegoiden  illallisvieraina ja Eduskunnan puhemies Lohela joutui poistamaan kaksi perussuomalaista naiskansanedustajaa illallisilta päihtymyksen takia.

Voiko tällaista tapahtua enää nykyaikana ? Eikö kansanedustajat voi ryypätä riittävästi kotonaan tai edes kotosuomessa ? Vieläkö halpa laivaviina kiinnostaa joitakin suomalaisia ?
Mistä  tässä on oikein kysymys ?

On tarpeen tarkastella asiaa perinpohjaisesti. Nythän on niin, että kaikilla puolueilla on omat kriteerinsä ministerin paikkojen suhteen. Näin myös Perussuomalaisilla. Kun keväällä oli tiedossa, että sosiaali- ja terveysministerin paikka tulisi vapautumaan, järjestettiin kahden kansanedustajan välillä hakuprosessi perussuomalaisella perusteellisuudella. Tällä kertaa se toteutettiin eduskunnan matkalla Ruotsiin. Kyse oli sosiaali- ja terveysministerin pestistä ja virasta, joten hakijoiden piti konkrettisesti näyttää tuntevansa ihmisten sosiaalisia ongelmia omakohtaisesti. Naiset ostivat laivalta viinalastin ja nauttivat sen Slussenilla yhdessä suomalaisten maahanmuuttajien kanssa.  Fiilis oli korkealla ja naiset saivat tärkeää informaatiota suomalaisen sosiaaliturvan puutteista. Toinen kriteeri oli suhtautuminen ruotsalaisiin. Meillähän on kouluissa edelleen pakkoruotsi taakkana. Perussuomalaiset vastustavat myös RKP:n osallistumista vuosittain hallituksen toimintaan. Naiset haistattivat illallisella huilut koko ruotsia puhuvalle isäntäväelle. Seurauksena heidät heitettiin ulos illalliselta. Tämä oli erityisen hyvä ja pätevä osoitus naisten oikeasta asenteesta.

Syksyllä sitten kuultiin Perussuomalaisen puolueen valinta. Ministeriksi valittiin kansanedustaja Mattila. Hänellä oli virkaan vaadittavaa käytännön kokemusta, ammattitaitoa ja oikeaa asennetta. Paras valittiin ja pulinat pois, kuten puheenjohtaja Soinilla on tapana sanoa.

Eremenko kärysi kokaiinista

Vihdoinkin Eremenkon dopingsalailusta saatiin tietoa. Eremenko oli kärynnyt kokaiinista Leverkusenia vastaan pelatussa ottelussa. Asia herättää pari kysymysta. Onko Venäjällä kokaiinin tai muiden huumeiden käyttö yleistä futiksen pelaajien keskuudessa ? Voiko kokaiinia käyttävä urheilija olla huippukntoinen ja samalla Suomen paras pelaaja ? Suomalaisittain asia näyttää lievemmältä, kun kyseessä on Venäjällä pelaava henkilö. Vaikka kokaiini on Wadan dopinglistalla, on se kuitenkin myös yleisesti tunnettu huume. Eremenko saattaa olla monen suomalaisjuniorin idoli. Kokan voimalla pelaava jalkapalloilija antaa kyseenalaista esimerkkiä junioreille.

Pietarsaaren Jarossa pelannut ja valmentanut isä Aleksei on Venäjän mestari. Nyt tuli kylmä suihku omalta pojalta. Pietarsaari on pieni paikkakunta, kyselijöitä ja ihmettelijöitä varmasti riittää. Itse syyllinen voi pakoilla pari vuotta siellä sun täällä, Suomessa tai Venäjällä. Tai sitten hän puolustautuu, syyttää muita ja siirtyy telkun viihdeohjelmiin tienaamaan.

Venäjällä tuskin asia herättää suurempaa polemiikkia. Ehkä sen, että suomalainen urheilija käytti kokaiinia. Ei venäläinen. Siinä nähdään, ettei aina kannata syyttää venäläisiä dopingista. Suomessa ajatellaan varmaankin juuri päinvastoin. Venäjällä oppii pahoille tavoille.

Oli niin tai näin Eremenkon ura on vaakalaudalla. Menetys on suuri myös Suomen apealle maajoukkueelle. Kahden vuoden tauko johtaa kansainvälisen uran loppumiseen mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Pietarsaaresta löytyy varmasti pelipaikka, mutta se tuskin kelpaa arvonsa tuntevalle pelimiehelle. Jatko edellyttää myös jatkuvaa treenaamista ja motivaatiota. Jos kokaiini kuuluu laajemmin miehen ohjelmaan, on ura varmasti paketissa. Aika näyttää mikä mies on miehiään.

Uskomatonta mutta totta

Tampereen uusi tunneli otettiin käyttöön eilen tiistaina. Suomen pisimmän tunnelin piti valmistua puolen vuoden kuluttua, mutta se valmistuikin jon nyt. Tähän loppuivatkin hyvät uutiset. Eilen tunnelin avaaminen aiheitti valtaisat ruuhkat. Suuren automäärän takia tunneli jouduttiin sulkemaan kolme kertaa. Tunneli rakennettiin nimenomaan vähentämään ruuhkia. Aika näyttää tuleeko tästä päivittäinen tapa ruuhkien vähentämiseksi. Tunnelista näyttää tulevan Tampereen kiinnostavin nähtävyys.

Veäjän presidentinvaalit järjestetäään vuonna 2018. Ennakkosuosikki Putinin suosio on kasvanut tasaisesti. Neljä vuotta sitten se oli kolmannes kansasta. Kaksi vuotta sitten yli puolet kannatti Putinia. Eli 58 % ihmisistä. Nyt suosio on jatkanut kasvuaan, sillä kaksi komannesta kannattaa Putinia. Hyvän vaalikampanjan myötä Putin voi kerätä sata prosenttia tai vähän yli äänistä. Tämä riippuu tietysti siitä kuinka monta äänestyslippua painetaan. Todennäköisesti myös muut ehdokkaat tulevat äänestämän Putinia, sillä siinä on varmasti järkeä ja hänhän on niin ylivertainen ehdokas.

Lionel Messi kävi ilmoittamassa Kolumbia-Argentiina ottelun lehdistötilaisuudessa, etteivät maajoukkueen pelaajat sano enää mitään medialle. Eräs radiojuontaja oli väittänyt, että yksi argentiinalainen pelaaja oli hyllytetty leirityksessä tapahtuneen marihuanan pössyttelyn takia. Mitta tuli täyteen  ja nyt pelaajat ovat mykkäkoulussa. Katsotaan kumman tahon, pelaajien vai median hermo pettää ensimmäisenä. Kokaiinin suurena tuottajana tunnettu Kolumbia hävisi Argentiinalle maalein 0-3.

Tuhat brittiä äänesti viime vuosisadan kauneimmasta naisikonista. Siis naisesta, joka on kaikkien aikojen kaunein eli iätön kaunotar. Voiton vei Cara Delvingne (?). Äänestäjät olivat iältään 18-65 vuotiaita brittejä. Voittaja kepitti Marilyn Monroen, Brigitte Bardotin, Audie Hepburnin, Elisabeth Taylorin ja kumppanit. Näyttää siltä, ettei brittien brexit äänestys ollut sattuma. Siellä näyttää olevan myös jonkilaista ongelmaa myös näköaistin kanssa.

Samsung on ottanut takaisin miljoona uutuuspuhelinta, sillä ne räjähtivät yllättäen. Aiemmin yhtiö ilmoitti tuhoavasa nämä puhelime. Nyt kuitenkin on annettu uusi tiedote. Sen mukaan Samsung korjaa puhelimet ja laittaa ne uusiokäyttöön. Epäilen vahvasti, että Samsun myy puhelimet maamiinojen tapaan taskumiinoiksi kriisialueille.

Leon Russell on kuollut

Country rockin, countryn ja rythm and bluesin henki ja elämä, Leon Russell on kuollut 74-vuotiaana. Russellilla ei sinänsä ole suuria hittejä vaikka hän on ehtinyt tekemään 35 pitkäsoittolevyä. Tunnetuin biisi lienee Joe Cockerin esittämä Delta Lady. Russel organisoi myös Cockerin kiertueen Maddogs and englismen, josta on tehty myös smaniminen elokuva. Russel oli laulaja, pianisti ja kitariati, jonka menenstynein kausi sijoittuu 70-luvun alkupuolelle. Hänet tunnetaan erityisesti sessiomuusikkona.  Hän on esiintynyt lukuisten tähtien kanssa kuten Beach boys, Frank Sinatra, Ike & Tina Turner, John Lennon, Ringo Starr, George Harrison, Jerry Lee Lewis, Rolling Stones, Eric Clapton, Bob Dylan, Elton John ja monet monet muut.

Kimi sittenkin pettymys

Suomen suosituin (?) urheilija Kimi Räikkönen joutui vaihteeksi keskeyttämään Formulakisat. Kimin tekemisiähän on seurattu, suitsutettu ja uskottu erityisesti iltapäivälehdistössä. Välillä myös vaimo Mintun vaatetusta, meikkejä ja liikeitä varikolla ja muualla on seurailtu sentintarkasti. Samoin poika on saanut runsaasti palstatilaa. Näyttää siltä, että Kimi on solidaarinen suomalaisten urheilusaavituksille tänä vuonna. Kuudes sija on pettymys entisen suurtalli Ferrarin ratissa. Valtteri Bottas saanee kahdeksannen sijan. Hänen tekemisensä ovat olleet pikku-uutisia Kimiin verrattuna vaikka saavutukset ovat olleet lähes samaa luokkaa. Räikkönen näyttää nauttivan ainakin median suosiota menestyksestä riippumatta. Aika näyttää kuinka kauan suurtalli haluaa pitää ajajan palkkalistoilla, kun saavutukset ovat näin vaatimatonta luokkaa. Voihan tietysti olla, että Kimi myy hyvin oheistuotteita tallin pussiin. Paitoja, viirejä, avaimenperiä, mukeja ja muuta ferrarikrääsää. Sen osuus lienee puolet koko brändin liikevaihdosta. Se ei ole vähän.

Alko haluaa uudistua

Näyttää siltä, että Alko alkaa heräilemään. Vuoden alusta kauppoihin tulevat 5,5 % oluet ja limuviinat. Iso osa ainakin viininlipittäjistä haluaisi myös viinit maitokauppoihin. Alko on jäykkään tapaansa murissut alkoholihaittojen ja myyjien asiantuntemuksen välillä. Vaan eipä enää. Alko on alkanut puolustustaistelun. He haluaisivat viinamyymäläautot ja viinin huutokaupan. Eipä turhasta makseta kymmeniätuhansia kuussa Alkon pääjohtajalle ja monta tonnia kassalla yksikseen nuokkuville Alkon myyjille. Siellähän on ihmisiä, jotka ajattelevat jotain. Tai ehkä he pelkäävät palkanmaksun loppumista.

Mikäs olisi sen hauskempaa, kun Peltsun nurkilla kelloa soittava Alkon myymäläauto. Samalla tavoin kuin jäätelöauto herättelee asiakkaita. Tarjoudun kehittelemään lisää Alkon myyjien uusia toimenkuvia.

Pimeä pullo kotiin puoliltaöin viikonloppuisin. Pullo maksaa tietysti totutun tuplahinnan, mutta mitä sen väliä. Sen saa suoraan kotiovelle. Ei tarvitse lähteä ajelemaan autolla liikuttuneessa tilassa. Säästyy aikaa ja mahdollinen ehdollinen vankeustuomio. Alkon myyjät saisivat pyhälisän ja yölisän. Se korottaisi palkkapussia kivasti.

Hämeenkadulle tai Keskustorille vahvojen oluiden pullokauppa. Osta nakkifagiirilta apua suolaisennälkään ja Alkon pömpelistä vahva belgialainen tuontiolut. Tai vaikka kopallinen.

Baarien ulkopuolella menisi hyvin pikkupullojen kauppa. Joskus joutuu jonottamaan sisäänpääsyä, Alkon pikkupullokauppia voisi hyvin myydä lämmikettä jonottajille. Aika ei kävisi pitkäksi.

Kesällä Alkon myyjät voisivat ajella polkupyörällä rannoilla myymässä kylmiä juomia. Kaupankäynti olisi heti taattu ainakin aurinkoisilla keleillä.

Viihteen ykkösketju

Suomalainen tv-viihde on katsojaystävällistä. Samat naamat esiintyvät kaikissa ohjelmissa. Ei tarvitse alkaa miettimään mikä on viihdettä, kun samat kasvot naurattavat jokaisessa ohjelmassa. Tämä johtuu siitä, että vuosittain Teatterikoulusta (nyk. Taideyliopisto) valmistuu tusina näyttelijää. Heistä parhaimmat näyttelijät ja heidän kaverinsa pestataan telkun viihdeohjelmaan. He saavuttavat ennen näkemättömän suosion. Sen jälkeen heidät palkataan seuraavaan ja sitä seuraavaan hupiohjelmaan. Pian kaikki viihdeohjelmat ovat heidän miehittämiään (ja naisittamiaan).

Tämä ei kuitenkaan riitä. Pian he alkavat esiintymään telkun kaikissa viihdevisailuissa keskenään. Nehän ovat kilpailuja, joissa kukaan ei voita mitään, mutta kilpailijat nauravat kuollakseen toistensa sukkeluuksille. Näitä ohjelmia on erilaisilta aloilta kuten urheilu, musiikki, ruoanlaitto jne.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Pian heidät palkataan kaikkiin elokuviin. Humoristisiin elokuviin ja vakaviin elokuviin. Ensinmainittuja ovat lasten ja imeväisten elokuvat ja nuorisoelokuvat, joissa ryypätään, vedetään huumeita ja vaihdetaan pareja. Jälkimmäisiä ovat kaupunginosaelokuvat kuten Kallio, Töölö, Roba ja Jakomäki. Niissä vaihdetaan suhteesta toiseen, ryypätään ja vedetään huumeita. Hyvin vakavia elokuvia ovat myös sotaelokuvat kuten Tuntematon sotilas kolme, Rukajärven, Aunuksen, Vienan Karjalan tai Mannerheimintie.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Sen jälkeen he saavat kukin oman keskusteluohjelman. Joka kerralla on muutama uusi vieras, jotka oikeasti ovat heidän vanhoja kavereitaan. Keskustellaan maailman ja elämän tärkeistä filosofisista kysymyksistä. "Muistatko, kun sinä näyttelit hömöpömppöä ja unohdit vuorosanasi. Olit niin hauska". "Ei, sehän olit sinä ! Sinä se olit, en minä". Ohjelmassa on aina myös joku taitelilijavieras eli heidän näyttelijäkaveri, joka on tehnyt juuri uuden levyn tai julkaissut muistelmat.

Pian näyttelijät ovat kuitenkin tulleet aikuisiksi eli 35 vuoden ikään. He ovat saaneet kaiken mitä voi saada. Mainetta, tukun rahaa, ison omakotitalon merenrannalta, helikopterin ja ison paatin ja lomamökin Epsanjasta. Elämä ei kuitenkaan tunnu hyvältä ja pian he sairastuvat burn outiin, ihottumaan, masennukseen, alkoholismiin, mielisairauksiin ja diabetekseen. Vaimonvaihto ei tunnu enää kivalta, ei myöskään oman ravintolan, tv-yhtiön tai saunan pyörittäminen? Pian verokarhu vie  omaisuuden ja kaverit. Edessä on tyhjyys, työttömyys ja elämä erakkona.

Lukija voi luulla, että tarina loppuu tähän. Vaan eipä lopukkaan.
Täytettyään viisikymmentä viisi vuotta, näyttelijät nousevat ylilihavina, uurteisina ja kaiken kokeneina uudelleen estraadeille. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja kaikki maailman vaikeudet ovat hioneet heistä kestäviä timantteja. He pääsevät kaikkiin asia- ja viihdeohjelmiin kertomaan totuuden siitä mitä oikein tapahtui. Vaikean elämän myötä taiteilijat ovat tulleet lintubongareiksi, elämäntapa intiaaneiksi, Itämeren suojelijoiksi ja lohenkasvattajiksi. He osallistuvat kaikkiin nenäpäivä-, leipäpäivä-, leivätön päivä-keräyksiin ihan kilometrikorvauksilla. Toki samalla he pääsevät markkinoimaan omaa uutta levyään ja uusia muistelmiaan.

Pian näyttelijät saavat kaikki jussit, telvikset, finlandiapalkinnot ja sen sellaiset. He kertovat iltapäivälehdissä karusta lapsuudesta, perheen alkoholinkäytöstä ja avioeroista. Lopulta tasavallan presidentti myöntää heille Pro Finlandia-mitalin ja kutsuu heidät itsenäisyyden muistojuhlaan linnaan. Sen jälkeisillä jatkoilla taiteilijat kertovat tv-katsojille vaatimattomasti, miten antoisa elämä heillä on ollut.

Sen pituinen se.

Hampaista

Kun Jumala loi maailman, hän loi myös ihmisille hampaat. Useimmat ajattelevat, että hampaat luotiin syömistä varten. Hampailla voi pureskella lihaa, juureksia, kasviksia ja vaikka karkkeja. Tämä on toki totta, mutta harvat muistavat, että samalla Jumala loi myös tulen, sähköhellan ja kattilan. Niillä huonohampainenkin pystyy pehmittämään ruoan ja tekemään siitä mureaa, helposti pureskeltavaa tai vaikka soseuttamaan sen keitoksi. Tästä voimme päätellä, ettei hampaiden luominen ollutkaan ihan niin simppeliä kuin päältäpäin voisi luulla. Tosiasiassa hampaat luotiin sekä syömiseen että karuun elämän arkeen.

Havahdumme muutaman kerran vuodessa, kun hampaisiin tulee reikä, paikka lohkeaa tai  jotain suussa on muuta kipua. Suuntaamme hammaslääkäriin. Se on paikka, jossa ihminen palautuu aseettomaksi ja alastomaksi toisen ihmisen armoille. Ihminen joutuu kokemaan pelkoa, kauhua ja monenlaista kipua, jotka palauttavat hänet karusti arkitodellisuuteen. Henkilö saattaa elää turvallista ja tasapainoista elämää, mutta vihlaisu hampaassa tai paikan putoaminen asettaa hänet selkä seinää vasten. Siinä sitten voi miettiä tekimisiään ja tekemättä jättämisiään.

Syy miksi pohdin näitä elämän perusasioita on syytä paljastaa. Tosiasiassa minulla on huomenna aika hammaslääkärille. Hampaasta lohkesi iso paikka ja sen jälkeen kaikki kylmä ja kuuma on vihlonut suussa. Olen tehnyt siitä analyysin. Se on yksinkertainen: kipua on tulossa ja puudutus on välttämätön. Tiedän, että huomenna on maailman mittakaavassa merkittävä päivä. Yhdysvalloissa valitaan uusi presidentti. Minulle se on aivan samantekevää, sillä mielessäni on aivan jotain muuta. Se on megolomaanisen suuri asia verrattuna joihinkin vaaleihin. Se on pora. Oikeastaan monta eri kokoista poraa. Ne kairaavat minun läpi ja kaikki huonot asia on syytä tunnustaa.

Nyt voimmekin palata jutun alkupäähän. Tiedän siis syyn miksi hampaat keksittiin. Vaikken uskokaan jumaliin, ymmärrän hampaiden tarkoituksen. Ne muistuttavat meitä arkitodellisuudesta ja
pitävät meidän nöyrinä ja aisoissa.  Tässä on se elämän suuri tarkoitus.

Tampere Jazz sunnuntai

Sunnuntaina soitettiiin taas Jazz Happenng jazzia. Tai ainakin osittain. Verneri Pohjolan kvintetti soitti isänsä Pekka Pohjolan musiikkia. Hyvin soittivatkin. Trumpetisti Vernerin lisäksi kitarassa Teemu Viinikainen, koskettimissa Tuomo Prättälä, rummuissa Mika Kallio ja rummuissa Antti Lötjönen. Sovitukset olivat koko joukon käsialaa, näin ainakin Verneri itse kommentoi. Pohjolan musiikki on riimillistä, rytmillistä ja lyyristä. Tässä nähtiin musiikin hienoja ulottuvuuksia.  Sovituksiin oltiin panostettu. Sävyjä löytyi kappaleiden kesken ja niiden sisällä. Kerrassaan maukas esitys. Vernerin trumpetti soi rennosti, mutta terävästi.

Oopperaan hurahtanut norjalainen tenoristi Håkon Kornstad yritti yhdyttää jazzia ja oopperaa. Hyvin äijä lauloi tenoria, soittikin ihan kohtuullisesti. Itse en tykännyt ooppera-aarioista. Välillä kuultiin italialaista humppaa ja välillä oopperatenoristin aariaa. En ymmärrä miksi tällaista tuodaan jazzkonserttiin..

Aziza nimen taakse kätkeytyi basistilegenda Dave Hollandin kvartetti. Rummuissa Eric Harland, kitarassa Lionel Loueke ja tenorifonissa Chris Potter. Valtaisa taitotaso ja yksilöllinen virtuositeetti. Puolet ohjelmistosta oli kuitenkin aika tasapaksua mainstreemiä. Sitten mentiin afrikkalaisille sävyille Louken johdolla. Olin heti täysin myyty. Heinoa polyrytmistä kodosta, jota Loueke höysti rytmillisellä laululla. Rytmikaksikko Holland-Harland veteli jykevää taustavallia. Potter ja Loueke kisailivat teeeman parissa. Enpä ole pitkään aikaan kuullut kahta näin mainiota biisiä. Potter oli taitava ja monipuolinen solisti. Erityisesti kuuntelin rumpali Eric Herlandin tiukkoja kapuloita. Niissä on terävää voimaa.

Minä kannatan

Kiinalainen Geda-apina on onnistunut arvaamaan ennalta suuria asioita. Muumuassa jalkapallo-otteluiden tuloksia. Nyt apina on arvannut Amerikan presidentinvaalien lopputuloksen. Tottahan on, että apinakin voi arvata tällaisen sekovaalin tuloksen.
Minä kannatan !

Jari Tervo ei saa tänäkään vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkintoa. Hän ei ole edes ehdokkaana. Tämä kaikki vaikka Tervo on kirjoittanut elämänsä parhaan teoksen. Syy on selvä. Tervo saa seuraavan Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Minä kannatan !

Näyttelijäsuuruus Mel Gibson seurustelee itseään 24 vuotta nuoremman naisen kanssa. Kuusikymppinen Gibson on selitellyt suhdettaan ja suurta ikäeroa  26-vuotiaaseen Rosalinda Rossiiniin. "Minulla on tunteita häntä kohtaan".
Minä kannatan !

Kansanterveyden ja raittiuden puolestapuhuja Pekka Puska nousee takaisin eduskuntaan. Keskustalainen Puska on jo ehtinyt kritisoida hallituksen alkoholipolitiikkaa. Hallitus päästää vuoden alusta 5,5 % oluen maitokauppoihin. Puska vastustaa vankasti. Hän tulee Arkadianmäelle myöskin vuoden alussa, jolloin bisseä on tarjolla kaikelle kansalle. Puska haluaisi, että kaikki kuolisivat terveinä ja elinvoimaisina eikä sydän-ja verisuonitauteihin.
Minä kannatan !

Eläkkeitä

Suurimpia eläkkeensaajia ovat entiset suuryritysten johtajat. Koneen ex-toimitusjohtaja Matti Ala-huhta saa 69.500 €/kk. Enson ex-toimari Jukka Härmälä saa 57.000 € ja Fortumin entinen pomo Lilius saa 50.000 €/kk.  Aika vaikea ymmärtää tätä rahantuloa. Ehkä asia on nähtävä eräänlaisena ansaittuna palkkana. Joka tapauksessa nämä hemmot ovat ansainneet jo työssäoloaikana miljoonia vuodessa. Siis palkkaa. En puhu nyt pääomatuloista. Sadan suuriman eläkkeensaajien keskimääräinen eläke on 24.000 € kuukaudessa. Nämä ihmiset ovat saaneet palkkaa keskimäärin 40.000 € kuukaudessa ! Vuositulot ova siis puoli miljoonaa euroa. Ihan hyvä !

Totta kai tämä on kateellisen panettelua ja joutavanpäiväistä vinkumista. Jokainen on eläkkeensä ansainnut. Mitä muutakaan ! Jos katsoo eläkkeensaajien koko kuvaa, asia näyttää ihan erilaiselta. Keskimääräinen eläke on 1.531 euroa kuukaudessa. Miehillä lukema on 1.750 €/kk ja naisilla keskimääräinen eläke on vain 1.167 € / kk.

Revi siitä sitten itsetuntoa, ihmisarvoa,  kunnioitusta tai vaikka elintasoa. Pieni kateellisuus on mielestäni ihan oikeutettua. Miksei vähän suurempikin kateellisuus. Joka tapauksessa tuntuu väärältä kun joku saa kuukaudessa eläkettä enemmän kun olen itse saanut palkkaa vuodessa.

Leijonien konttaaminen jatkuu

Karjala turnaus on jatkanut World cupin menestystä. Toisin sanoen, joukkue ei saa pelivirettä kuntoon. Hyökkäysten avaukset, liike ja laukaukset ovat vaisuja. Ensin tuli köniin Venäjän nuoriso-osastolle ja nyt Tsekille. Pelaaminen on vaisua ja väkinäistä. Tsekkiä vastaan kolmannen erän takaa-ajo sai hieman kohmettunutta joukkuetta yrittämään, mutta yritys kaatui tsekkien iskettyä kiekon tyhjiin. Ainoastaan Savinainen voi saada Tsekkiottelusta puhtaat paperit.

Marjamäen valmentajaura uhkaa lähestyä jalkapalloilijoiden päävalmentajan Backen pohjanoteerausta. Sunnuntaina on vielä ottelun Ruotsia vastaan. Siinä voi olla Marjamäen profiilin korjaukselle mahdollisuus, mutta epäilen suuresti. Peli on samanlaista tuhertamista mitä olen tottunut näkemään Hakametsässä Ilveksen peleissä. Voitetutkaan ottelu eivät ole vauhdikasta ja suvereenia pelaamista vaan tasaista sähläämistä.

Itse ihmettelen, että onko kyse jonkinlaisesta leipääntymisestä. Pelaajat ovat jo saavuttaneet jotain tai pelaavat jossain muualla täysillä. Maajoukkue ei saa joukkuetta syttymään ja puristamaan parastaan. Motivaatio ongelma ! Sitä kukaan ei myönnä, sillä sen jälkeen ei tule kutsua kehiin. Kuitenkaan rutiintaso ei riitä maaotteluissa. Pitää pystyä panemaan enemmän likoon. Marjamäki ei sitä ole saanut synnytettyä. Onko seuraava valmentaja nuorten MM-mies Ahokas ? Marjamäen kohtalonkellot ovat alkaneet soimaan. Kommolakaan ei kauaa jaksa tällaista katsella.

Venäjän yleiurheilijoille bonusta

Venäjän yleisurheilijat eivät yhtä lukuunottamatta päässeet osallistumaan viime kesän Rion olympialaisiin. Syynä Venäjän systemaattinen dopingjärjestelmä. Nyt Venäjän haluaa palkita menestyneitä urheilijoita. Tai ei oikeastaan Riossa menestyneitä urheilijoita vaan mahdollisia Rion mitaliurheilijoita. Siis niitä urheilijoita, jotka olisivat luultavasti voittaneet Riossa mitalin. Kaikkiaan 42 yleisurheilijaa saa rahaa vaivanpalkoiksi. Seiväshyppääjä Isinbajeva saa esimerkiksi 40.000 vaivanpalkkaa.

Mistä tässä on oikein kysymys ? Toimituksemme Moskovan kirjeenvaihtaja on saanut eri lähteiltä vastaukset tähän kysmykseen. Tosin vastaukset poikkeavat hieman toisistaan, mutta sehän kuuluu venäliseen temperamenttiin.

Venäjän urheiluliitolle jäi käyttämättä satoja tuhansia olympialaisten matka- ja majoitusrahoja. Yleisurheilijoiden managerit ovat kovaan ääneen vaatineet, että rahat on annettava urheilijoille. Eihän heidän vikansa ole Venäjän doping tai Venäjän sulkeminen pois kisoista. Kun johtajat eivät tienneet itä tehdä säästyneille rahoille, he antoivat periksi. Niinpä yleisurheiluliitto päätti jakaa rahat mahdollisesti menestyville urheilijoille.

Venäjän yleiurheilijat on laitettu eläkkeelle. Kun olympialaisiin ei ole asiaa, ei kannata urheillakaan. Urheilijaeläke myönnetään niille urheilijoille, jotka ovat lausuneet positiivisessa hengessä presidentin, Duuman puhemiehen tai jonkun hyvässä huudossa olevan poliitikon nimeä vähintään kolmasti. Tämän lisäksi he ovat kieltäneet ottaneensa kiellettyjä aineita, mutta ovat kuitenkin ottaneet kaikki annetut aineet. Eläke maksetaan kerran. Loppuelämästä pitää huolehtia itse.

Venäjä tulee ehdottamaan kansainväliselle olympialiikkeelle, ettei olympialaisia enää järjestettäisi lainkaan. Sen sijaan jaettaisiin mitalit sopupelillä, siten, että suurimmat maat saavat eniten mitaleja ja palkkiorahoja. Venäjä teki ikäänkuin demonstraation siitä, miten jatkossa olympialaisten mitalit jaetaan ilman kisoja. Tämähän vähentäisi paikallisten järjestäjien kuluja ja vaivannäköä. Säästyvistä varoista järjestäjä voisi lahjottaa puolet säästyneistä rahoista palkintorahoiksi.

Pieni floppi pääsi tapahtumaan Venäjän mediassa. Isinbajevalle piti luovuttaa salaa menettetyjä kilpailurahoja korvauksena kisoista sulkemisesta. Tämä tuli kuitenkin puskista julkisuuteen, jolloin nokkela ministeri kertoi 42 urheilijan saavan palkkioita. Hän pelasti tilanteen näppärällä oivalluksella. Tosiasiassa nuo mainitut muut urheilijat ovat hänen sukulaisiaan, jotka palauttavat hänelle luvatut rahat. Ministeri nimittäin joutui antamaan rahat omasta pussistaan. No, ei hätää. Joitakin urheilijoita saattaa ketuttaa, mutta se ei ole mitään uutta.

Talvi yllätti autoilijat

Talvi yllätti autoilijat. Kuten joka syksy lunta sataa yllättäen ilman, että kaikki autoilijat olisivat vaihtaneet talvirenkaita. Niin kävi nytkin.

Talvi yllätti Etelä-Suomen ihmiset. Yleensä talvi ei etelässä tule vielä marraskuun ensimmäisenä. Se tulee joulukuussa, tammikuussa tai ennen kevättä. Nyt talvi pääsi yllättämään. Lumilapiot, kolat, luudat, harjat, aurat, telaketjut, liukujarrut ja sepeli olivat talviteloilla. Nyt koko repertuaari pitää kaivaa esiin.

Talvi yllätti talonmiehet, huoltomiehet, kiinteistönhoitajat, pihamiehet, lumimiehet,  huoltoyhtiöt ja aurausauton kuljettajat. Yllätyksellinen lumisade sai aikaan kaaoksen työpaikoilla etelässä, sillä kukaan ei ollut varautunut varhaiseen lumeen. Epäselvyyttä oli heti siitä mitä pitäisi tehdä, kenen ja milloin. Ohjeissa sanotaan kyllä kaikki selvästi, mutta näinvarhaiseen lumeen ei oltu varauduttu. Sitä paitsi ohjeet olivat talviteloilla.

Talvi yllätti ilmastonsuojelijat. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa monenlaisia muutoksia säässä. Nyt ilma kylmeni yllättäen. Se johtuu tietysti ilmaston lämpenemisestä. Lämpimät ilmamassat ja sulavat jäätiköt tuovat ja herättävät yllätyspakkaset. Tätä ei voi selittää muulla kun lisääntyneillä hiilidioksidipäästöillä ja autojen pakokaasuilla. Jos kaikki sähkölamput sammutettaisiin illalla ennen yhtätoista, sää olisi nyt plus viisi astetta, eli ilmaston lämpenisi ei vaikuttaisi säähän.

Rikkoutumisen ketju

Numero 1. Viime viikolla huomasin, että sadevesi tulee pihalle parvekkeeltä. Kuvittelin aiemmin sen johtuvan parvekkeen lattialla olevasta reiästä. Nyt kuitenkin huomasin sen tulevan räystäässä olevasta reiästä. Räystääseen oli syöpynyt reikä, joka päästää sadevedet pihalle. Kalen lisäksi uudelle nurmikolle.

Numero 2. Pikkupojat kinastelivat kanteleesta. Tarkemmin sanottuna oikeudesta soittaa ja omistaa kantele toisen jäädessä nuolemaan näppejään. Lopulta kantele putosi maahan ja kulmasta irtoai palanen. Ei haittaa, kantele soi edelleen.

Numero 3. Autoon vaihdettiin talvirenkaat. Talvi oli tulossa ennusteiden mukaan. Kanta-asiakkaana renkaiden vaihto maksoi vaivaiset 16 euroa. Kotimatkalla huomasin valojen varoitusvalon palavan. Pienen tutkimuksen jälkeen totesin takarekistelikilven toisen lampun palaneen. Enemmän häiritsee koelaudassa palava valo.

Numero 4. Nautiskelin perinteistä sokerimyrkytystä irtokarkeilla. Otin samalla yhden B-vitamiinipillerin. Yhden sellaisen, jossa on runsaasti B-12 ja B-6 vitamiinia. Huomasin, että suussa oli jokin kova palanen. Ajattelin sen olevan pala vitamiinipilleriä. Vaan ei ollut. Takahampaasta oli hajonnut paikka

Mitä seuraavaksi?
Tämä kertoo sen, että viat ja ongelmat tulevat usein ketjussa peräkkäin. M.O.T. Mikä oli todistettava.

Kahden nakin hodari

Kaivoin pakastimesta sämpylöitä. Laitoin yhden sämpylän ja kaksi balkanin nakkia mikroon sulatukseen. Sulamisen lisäksi kaikki lämpenivät sopivan lämpöisiksi.  Halkaisin sämpylän ja voitelin puolikkaat sulatejuustolla. Laitoin sämpylän väliin nakit ja hieman sinappia ja ketchuppia. Tämä oli niin hyvää, että tein toisen heti perään.

Joskus pienellä vaivalla voi saada niin hyvääääääää.

Mitä tänään syötäisiin ?

- Mitä meillä on tänään ruokana ?

- Tein mifua, härkistä, nöyhtökauraa, täysjyväkalafilettä ja suklaa tuorejuustoa.

-  Ai !  Onko meillä myös jotain syötävää ?

Kirkon jäsenmäärä vähenee

Tänään kerrottiin, että ev.lut. kirkkoon kuuluu 72 % väestöstä. Väki on kaikonnut kirkosta tasaista vauhtia. Vuosittain väki vähenee noin prosentin. Tasaisen kaavan mukaan 72 vuoden jälkeen viimeiset jäsenet jättävät kirkon. Se on vuonna 2088. Sitä ennen kirkolla on pieni pala purtavana. Jos väen väheneminen jatkuu, se vaikuttaa verotuloihin. Prosentti vuodessa on toki vähän, mutta lisäksi pitää laskea jonkinmoinen inflaatio. Se on nykyisin prosentin luokkaa. Siis pari prosenttia vuodessa vähemmän. Kymmenen vuoden kuluttua kuluja pitäisi säästää peräti 20 %. Se on iso luku.

Oletan, ettei seurakuntien toimistoissa tai kirkon tutkimuskeskuksessa ole henkilöitä, joka uskaltavat sanoa tätä ääneen. Se olisi pessimismiä ja toivon menettämistä. Toisaalta väen kaikkoamista on jatkunut nyt jo viisitoista vuotta. Sen luulisi herättävän arkkipiispan, kirkolliskokouksen ja kirkkojen talouspäälliköt. Seurakuntia on yhdistetty ja tehtäviä on karsittu viime vuosina, mutta sillä on saatu vain nykyinen tilanne siedettäväksi.  Tulevaisuudesta pitäisi olla jonkinlainen plan B. Suunnitelma siitä, mitä tehdään jos sama meno jatkuu.

Mitä tämä minulle kuuluu ? Enhän ole kuulunut kirkkoon 47 vuoteen. Eihän se sinänsä kuulukaan, mutta kirkon piirissä on myös tärkeitä toimintoja kansakunnan näkökulmasta. Esimerkiksi diakonia. Mikäli sosiaalinen työ ja moni muu laupeudentyö jää yhteiskunnan varaan, on uudella sotella paljon lisätehtäviä. Sen maksavat kaikki veronmaksajat.

Kateellisten päivä

Marraskuun ensimmäistä vietetään Kateellisten päivänä. Silloin verohallinto julkaisee vuotuiset verotiedot. Köyhän kansan ja vähän rikkaampienkin on mahdollista zoomailla naapurien tuloja. Kateellisena voi todeta jälleen, miten itse on jälleen jäänyt nuolemaan näppejään kun kaveri on taas saanut runsaasti enemmän. Mikä epäoikeudenmukaisuus ! Jotkut pysyvästi rikkaat pitävät tätä päivää masokistien päivänä. Todella rikas voi kovaan ääneen kuuluttaa vuositulonsa ja kuullaa murhanhimoiset ajatukset ihmisten päiden sisällä. Ai, ai kun tuntuu hyvältä !

Yllättäen samat, tutut nimet ovat miehittäneet suurituloisten listat. Jorma Ollila on kärkipäässä 42 miljoonan tuloilla. Omena ei ole pudonnut kovin kauas Ollilan puusta, sillä poika Jaakko onnistui saamaan jo mukavat 16 miljoonaa. Maailman viisain, komein ja vaatimattomin pankkiiri Nalle Wahlroos sai " vain" 20 miljoonan tulot. Kateelliset voivat kuiten hämmästellä Nallen pieniä veroja, jotka olivat vain 18 %. Hänhän on kuuluisa maastamuuttaja. Nokia Risto Siilasmaa sai kasaan 14 milliä ja Sanoman Patricia Seppälä 9 milliä. Koneen Antti Herlin tyytyi pikkusummiin tänä vuonna, sillä 2,7 miljoonaa menee pelkkiin juomarahoihin.

Julkkispuolella katse kääntyy kokki Tomi Björkiin, sillä hän leipoi oivat 3,5 miljoonaa. Kansantaiteilija Vesku Loiri jäi vain puoleen miljoonaan, samoin kuin kansannaurattaja Sami Hedberg.Huutokauppa kannatti, sillä Aki ja Heli Palsamäki saivat yhteensä parisataa tonnia. Jokereiden valmentaja Erkka Westerlund sai kolme ja puolisatataa tuhatta vaivanpalkkaa. Kaikissa viihdeohjelmissa ja elokuvissa näyttelevä Aki Hirviniemi tienasi alle parisataa tuhatta (177.000 €).  Vielä kehnommin kävi toisen telkkunaaman. Roope Salminen on todistettavasti esillä vähintää kahdesti päivässä, mutta bisnekset sujuivat vain 76 tonnin edestä. Miten sitä voi myydä itseään noin halvalla ? Se vaatii talkoohenkeä. Poliitikko Anne Berner osaa sentään tehdä tiliä ministerinin hommista huolimatta. Viime vuoden tulot olivat mukavat 600000 €.

Nyt kannattaa kaivella kaikkia  tarjolla olevia tietoja, sillä pian tämäkin päivä on ohi. Oma suosikkini on uuden veikkauksen toiminnanjohtaja Olli Sarekoski. Hän tulonsa ovat 32 tuhatta, ilman
pienintäkään riskiä. Tämä on tuki vasta ensi vuoden alusta. Me pelaajat otamme kaiken riskin ja teemme pieniä tappiota pelaamalla. Sarekoski ei ota riskiä lainkaan. Vain harva on minimoinut riskit toisille yhtä hyvin kuin hän. Kaiken lisäksi mainittu 32 tonnia napsahtaa tilille joka kuukausi. Toki saan itsekin reippaasti rahaa, vaikka se on yksi viidestoista osa tästä kuukausipalkasta. Mutta ei harmita, sillä minun ei tarvitse lainkaan tulla kustannuspaikalle.

Hyvää kateellisten päivää kaikille !